Iskähuumoria, järjenvastaista ”aivomätää” ja poliittista satiiria – Myös äärioikeistokytkökset näkyivät meemeissä jo ennen kuin media heräsi, sanoo meemien tekijä

”Ei hyvinvointia.” Niin lukee pääministeri Petteri Orpon silmien päällä laajalle levinneessä internet-meemissä, jonka takana on @kaikkipaskaksi-Instagram-tilin Riku Junttanen. Meemi on julkaistu aluevaalien aikaan 11.1.2022, ja sillä otetaan kantaa kokoomuksen kampanjaan, jonka slogan kuului: ”Ei hyvinvointia ilman tervettä järkeä”. Se on @kaikkipaskaksi-tilin levinnein meemi.

Toisessa Junttasen tekemässä meemissä on Pikku Kakkosesta tuttu Ransu-koira ja ostovinkit Ransun pukeutumistyylin luomiseen: Marimekon Jokapoika-paita 184,90 euroa, pihakoivu 50 euroa, ja niin edelleen.

Yksinkertainen kuvan ja tekstin yhdistelmä välittää katselijalle mielipiteen, jota on vaikea kuvailla sanoin. Meemejä täytyy lukea omina intertekstuaalisina kokonaisuuksinaan.

Meemeistä on tullut merkittävä osa yhteiskunnallista keskustelua, ja ne ovat tärkeitä etenkin nuorille. Meemeillä kommentoidaan ilmiöitä, otetaan kantaa ja hassutellaan. Meemikuvista tykkäillään, ja niitä kommentoidaan ja jaetaan. Suosituimmat meemit saattavat olla osa jopa kasvokkain käytäviä keskusteluja.

31-vuotiaan Riku Junttasen tekemien meemien ominaispiirteitä ovat absurdismi ja poliittinen satiiri. Hän on esimerkiksi kritisoinut meemeissään poliittisia liikkeitä voimakkaasti karrikoiden.

– Vaikka teen meemejä monista eri aiheista, sisällöt vaihtelevat poliittisesta satiirista aina niin sanottuun brainrot- eli aivomätäteemaan.

Aivomätäteemalla Junttanen viittaa tyyliin, jossa meemit ovat jollain tapaa älyttömiä ja jopa järjenvastaisia ja niihin saattaa olla sekoittuneena viittauksia useisiin taiteen, kulttuurin tai politiikan ilmiöihin.

Iskävitseistäkin tuli osa meemikulttuuria

Jyväskyläläinen Miro Tammi, 23, seuraa meemejä sosiaalisessa mediassa päivittäin huvituksen ja ajankohtaisuuden vuoksi. Jalkapalloa harrastava ja it-alalla työskentelevä Tammi viihtyy erityisesti urheilu- ja työaiheisten meemien äärellä.

Hän seuraa meemejä vaihtelevasti eri sosiaalisen median alustoilla, mutta tärkeimmät ovat Instagram ja Twitter, jonka nimi vaihtui hiljattain X:ksi.

Instagramissa Tammi seuraa esimerkiksi @devslopes- ja @korroosiocomedy -nimisiä käyttäjiä, joiden hauskuus perustuu niin sanottuun iskävitsi-tyyliseen huumoriin. Iskävitseille ominaista on puujalkahuumori, joka vetoaa helposti ja ymmärrettävästi moniin. Stereotypia puujalkavitsejä heittävistä perheenisistä on oivallettu osaksi meemikulttuuria.

Twitterissä Tammi viihtyy @nocontexthumans-tilin meemien ja videoiden parissa. Twitterin meemikulttuurissa hän osallistuu toisinaan itsekin keskusteluihin kommentoimalla, mutta Instagramissa hän tyytyy vain kuluttamaan kuvasisältöä.

Tammen mielestä hauskimmat meemit ovat ajankohtaisia ja samaistuttavia. Hänellä on tapana jakaa osuvimmat vitsikuvat tyttöystävälle ja työkavereille.

– Esimerkiksi työpäivän aikana saatan jakaa työkavereille jonkin työhön liittyvän meemin sen perusteella, kuinka huvittavana itse sitä pidän. Saatan myös lähettää jollekin sellaisen meemin, mihin en itse niin samaistu, mutta tiedän sen olevan toiselle samaistuttava.

Ylilauta on meemikulttuurin alkuvoima

Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Eliisa Vainikka on tutkinut anonyymeja verkkokeskusteluja, erityisesti keskustelufoorumi Ylilautaa, josta suomalainen meemikulttuuri on peräisin.

– Kun seurasin Ylilautaa 2010-luvulla, siellä kiersi jo silloin paljon poliittisia meemejä, joissa käsiteltiin esimerkiksi Juha Sipilän hallitusta ja erinäisiä poliitikoita. Nyt meemit tuntuvat levinneen enemmän valtavirran tietoisuuteen, hän kertoo.

Vainikka on huomannut, että meemit ovat yksi tapa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun eri näkökulmista. Esimerkiksi perussuomalaiset käyttivät meemejä kampanjoinnin välineenä sosiaalisessa mediassa viime kevään eduskuntavaaleissa.

– Yhdellä kuvalla ja lyhyellä tekstillä pystyy välittämään mielipiteen.

Vainikan mukaan meemihuumorin avulla voidaan levittää myös poliittista sanomaa esimerkiksi silloin, jos huumorin varjolla välitetään jotain piilevää agendaa.

Myös Riku Junttanen näkee meemien arvon osana yhteiskunnallista keskustelua. Junttasen meemeissä näkyy poliittisiakin kannanottoja, joista hän toisinaan saa myös palautetta seuraajilta.

– Ihmiset yllättyvät, että minulla onkin ihan selkeä poliittinen kanta johonkin aiheeseen, esimerkiksi antifasismi ja transoikeuksien puolustaminen. En suvaitse vihapuhetta tililläni ollenkaan, joten jos otan meemillä poliittisesti kantaa, laitan kommentit piiloon.

Poliittiset ääriliikkeet ovat näkyneet jo vuosia

Riku Junttasen mukaan meemien kautta on otettu poliittista kantaa jo kauan, vaikka vielä muutama vuosi sitten koko meemikulttuuria pidettiin melko vähäpätöisenä.

Hän mainitsee esimerkiksi Pepe-sammakon, jonka meemiväännökset levisivät yhdysvaltalaisilla äärioikeistolaisilla kuvalaudoilla. Pepe-sammakko on Matt Furien sarjakuvahahmo sarjakuvasta Boy’s club. Näillä kuvilla vaikutettiin muun muassa Donald Trumpin nousuun Yhdysvaltain presidentiksi. Pepe-sammakosta tulikin lopulta äärioikeistolainen vihasymboli.

Viime vuosina Junttanen on huomannut usean meemitilin ottavan kantaa Suomen hallitusten toimintaan ja esimerkiksi ministerikohuihin. Hän kertoo, että on siksi ollut jo pitkään tietoinen äärioikeistokytköksistä, jotka ovat nousseet julkiseen keskusteluun nykyisen hallituksen myötä.

– Nämä ovat olleet ihan päivänselviä juttuja jo kauan. Väittäisin, että meemikulttuuri puuttuu näihin asioihin aiemmin kuin perinteinen media.

Eliisa Vainikka kertoo meemeissä esiintyvien mielipiteiden laadun vaihtelevan voimakkaastikin. Radikaaleimmillaan meemi voi olla loukkaava tai syrjivä, jolloin kuvallisella ilmaisulla lähestytään jo propagandan tunnusmerkistöä.

Ylilaudalla meemikulttuuri on Vainikan mukaan ollut aina omintakeinen ja alakulttuurinen, jopa karnevalistinen. Keskustelufoorumilla näkyy paljon meemejä ja trollaamista, ja myös äärioikeistolainen agenda ja vihapuhe leviävät siellä.

– Anonyymillä foorumilla voi puhua aika vapaasti myös kiistanalaisia mielipiteitä, sillä niiden myötä ei leimaannu.

Päättömyys naurattaa

Ennen @kaikkipaskaksi-meemitilinsä perustamista Junttanen oli kokeillut tehdä meemejä opiskeluaikaiselle kaveriporukalleen. Vuonna 2020 hän alkoi seurata aktiivisemmin muiden meemitilien tekemää sisältöä, kun somessa vietetty aika moninkertaistui koronapandemian aikana.

– Sitä kautta innostuin, ja päätin itsekin kokeilla. Seuraajia tuli alkuun paljon, sillä julkaisin todella suuria määriä meemejä. Ne olivat provokatiivisia ja kärkkäitä, ja herättivät huomion muillakin meemitileillä.

Aluksi Junttanen julkaisi parhaimmillaan viisi meemiä päivässä. Tuolloin ruutuaika saattoi venähtää jopa 12 tuntiin päivässä. Nykyään hän käyttää meemeihin paljon vähemmän aikaa, muutaman tunnin viikossa.

– En jaksa enää toistaa samoja juttuja, sillä monesti joku toinen on saattanut tehdä jo saman asian.

Sen lisäksi, että meemeillä otetaan kantaa, niiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on viihdyttää. Eliisa Vainikka arvelee, että suurin syy siihen, että meemit ovat niin suosittuja, piilee hauskuudessa. Yhtäältä niillä halutaan viihdyttää muita ihmisiä ja toisaalta niillä ilmaistaan itseään, mikä on myös palkitsevaa ja hauskaa.

Riku Junttasta naurattaa eniten pitkälle viety ”päättömyys” kuvasisällöissä. Kun meemejä kopioidaan ja levitetään, niihin syntyy niin sanottuja metatasoja, joissa edellistä meemityyppiä kommentoidaan meemin sisällä. Tällöin huumorikerroin nousee. Siksi osa meemeistä alkaa saada absurdeja ja jopa surrealistisia ulottuvuuksia. Juuri tämä kiehtoo Junttasta.

– Minulle tärkeintä on ollut aina se, että meemeissä pystytään yhdistämään erilaisia ilmiöitä esimerkiksi musiikista tai elokuva- ja kuvataiteesta, ja siten saadaan useampi eri taso samaan kuvaan tai videoon. Oli kyse sitten poliittisesta tai viihteeseen liittyvästä ilmiöstä.

Meemit nostavat esiin näkökulmia ja ongelmia

Miro Tammi kertoo, että Twitterissä hänen nähtävilleen tulevista meemeistä suurin osa on urheiluaiheisia tai ”yleispäteviä”. Instagramissa vastaan tulee erityisesti hallitukseen ja politiikkaan liittyviä kuvia. Tammi pitää myös niistä, sillä Suomen poliittiset tapahtumat kiinnostavat ja meemeillä on painoarvoa niiden kommentoinnissa.

Tammi pitää meemikulttuuriin liittyvää jakamista tärkeänä osana niiden kuluttamista. Hän itse saattaa jakaa läheisilleen mieluummin poliittiseen aiheeseen liittyvän meemin kuin aiheesta kertovan uutisartikkelin.

– Näen isona meemien yhteiskunnallisen merkityksen, etenkin tällä hetkellä. Meemit tuovat volyymia keskusteluun ja ääntä ongelmille, joita ne nostavat esiin. Lisäksi nuorten on helppo jakaa niitä.