Apu

Me ammattijuopot

Me ammattijuopot

Jos työpaikoilla puututtaisiin hanakammin juomiseen, yritykset saisivat lisää työtunteja ja yhteiskunta säästäisi seitsemän miljardia euroa vuodessa. Jukka, 54, kertoo oman tarinansa siitä, miten hukkui hiljalleen pulloon.
Teksti Julia Thuren
Kuvat Esa-Pekka Niemi
Mainos

Krapulainen anestesialääkäri annosteli väärin lääkettä, potilas heräsi kesken leikkauksen ja lääkäri nukahti itse. Eräässä kunnassa taas kokonainen järvi lämpeni, kun kaukolämmöstä vastaava työntekijä sammui humalassa näyttöpäätteensä eteen. Koulussa vanhempainyhdistys teki rehtorille valituksen siitä, että opettaja oli humalassa töissä.

Kalliolan Nurmijärven klinikan johtaja Jyrki Lausvaara on todistanut näistä tapauksista jokaista, kun alkoholistit ovat saapuneet klinikalle hoitoon. Tapauksille on yhteistä se, että vasta niiden jälkeen työyhteisöt ovat heränneet ja puuttuneet työkaverinsa alkoholismiin.

Alkoholi on vahvasti läsnä suomalaisessa työelämässä.  Se aiheuttaa eniten ennenaikaisia kuolemia työikäisille suomalaisille. 62 prosenttia työikäisistä alkoholisteista on edelleen mukana työelämässä, ja töissä käyviä alkoholisteja on arviolta 300 000.

Alkoholismi paitsi aiheuttaa vaaratilanteita töissä myös kustantaa yhteiskunnalle, työnantajalle ja työntekijälle paljon. Alkoholi aiheutti yhteiskunnalle välittömästi ja välillisesti kustannuksia vuonna 2009 noin 4–6,9 miljardia euroa.

Onneksi paatunutkin alkoholisti voidaan kuntouttaa jatkamaan työelämää vielä vuosia – kunhan alkoholiriippuvuuteen ensin puututaan. Pitkän linjan alkoholisti Jukka ja kolme päihderiippuvuuden asiantuntijaa kertovat, miten se tehdään.

*****

”Hei, olen Jukka ja alkoholisti”

Jukan, 54, mielestä työpaikalla ei tarvitse sietää kenenkään juopottelua. Miehen elämän pelasti se, ettei hänen juomistaan siedetty.

Eräänä heinäkuisena maanantaina vuonna 2008 Jukalle tapahtui se, mitä hän oli pelännyt eniten koko elämässään. Työkaveri huomasi, että hän oli töissä umpihumalassa.

– Hän huomautti, etten vaikuta olevan oikein kunnossa. Sitten hän kysyi, olenko juonut. Lopulta vastasin, että olen.

Työkaveri sanoi, että Jukan on paras lähteä kotiin ja jättää pyörä työpaikalle. Jukka saatettiin taksiin, ja kotona hän sammui pihakeinuun ja heräsi puoli kymmeneltä illalla. Vaimo kysyi puhelimessa, lähtisikö Jukka nyt selviämishoitoasemalle.

Jälkeenpäin Jukka ihmettelee itsekin, miksi hän suostui heti. 17 vuoden juominen oli tullut tiensä päähän.

Jukka eli lapsuutensa alkoholistiperheessä, isä ja isoveli joivat paljon. Jukka oli jo varhain päättänyt, ettei joisi ikinä viinaa. Niinpä teini-ikä meni absolutistina, ja opiskeluaikana Jukka saattoi juoda kerralla lasin viiniä, muttei sen enempää. Kuitenkin kolmekymppisenä, mentyään naimisiin ja saatuaan kaksi poikaa Jukka alkoi yllättäen juoda humalahakuisesti.

– Se tuntui hyvältä. Siksihän sitä juo.

Aluksi Jukka joi viikonloppuisin, mutta pian tapa siirtyi viikolle. Ensin Jukan juominen ei haitannut vaimoa.

– Aika pian hän kuitenkin sanoi, että minulla on ongelma. Vastasin, että ei ole.

Ja tätä mieltä Jukka oli vielä seuraavat 16 vuotta.

Kun vaimo oli huomauttanut asiasta, Jukka alkoi juoda salaa.

– Olin vakuuttunut, ettei perhe huomaisi. Totta kai he huomasivat. Se aiheutti paljon jännitteitä ja pelkoa.

2000-luvun alkupuolella Jukan juominen siirtyi työpaikalle. Ensin hän aloitteli kahden maissa, sitten nousuhumalaan piti päästä jo lounastunnilla. Asian teki kummalliseksi se, että Jukka oli itse henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävissä: hänen työnkuvaansa kuului huomauttaa, jos jonkun käytös viittasi alkoholismiin.

– Olen järjestänyt potkuja työkavereille siksi, että he ovat olleet jurrissa töissä. Samalla join itse.

Jukalla ei ollut vaikeuksia hoitaa toimistotöitään omassa huoneessaan, vaikkei loppuvaiheessa työn laatu ollut entisensä.

– Sähköposteissa sanavalinnat muuttuivat tunteellisesti värittyneiksi. Runsaat adjektiivit, joita käytin, veivät päähuomion itse asiasta.

Myöhemmin kävikin ilmi, että Jukan alkoholismi tuli täytenä yllätyksenä Jukan työparille ja lähimmälle esimiehelle. He olivat luulleet, että viinan haju tulee viereisestä huoneesta, jossa työskenteli tunnettu juoppo.

Sitten tuli se heinäkuinen maanantai. Jukka oli juonut itsensä jo aamupäivällä tukevaan humalaan. Työpaikan päihdeyhdyshenkilö huomasi tämän.

– Tilanne oli todella kiusallinen ja vaivaannuttava. Häpesin.

Jukan onni oli, että työkaveri hoiti asian hienotunteisesti mutta määrätietoisesti.

– Tunnen edelleen syvää kiitollisuutta häntä kohtaan.

Jälkeenpäin ajateltuna Jukka uskoo, ettei kiinni jääminen olisi voinut mennä hänen kannaltaan paremmin. Jos Jukan juomiseen olisi kiinnittänyt huomiota vähemmän empaattinen henkilö, se olisi hankaloittanut Jukan töihin paluuta ja sen myötä raitistumista.

– Jos taas olisin jäänyt kiinni aiemmin, olisin varmaan kieltänyt ongelman.

Nyt Jukka joutui käymään pohjalla ja havahtumaan, miten huonosti hänellä meni. Hän oli riittävän monta kertaa yrittänyt lopettaa juomisen yksin.

Myös riittävän moni oli sanonut, että jos hän ei lopeta juomista, asiat muuttuvat huonoon suuntaan. Vaimo oli ehtinyt laittaa jo kahdesti eron vireille.

– Alkoholistina minun täytyi kokea kovia sen hyväksymiseksi, ettei muutos tapahdu ilman apua.

Onneksi Jukan kokemuksen mukaan alkoholisti saa helposti apua Suomessa.

Ensin Jukka vietti katkolla kahdeksan päivää, minkä jälkeen hän meni neljäksi viikoksi Kalliolan päihdekuntoutukseen.

– Kohtelu oli kaikkialla inhimillistä. Minulla on vain myönteistä sanottavaa siitä.

Hoito puri Jukkaan hyvin. Viimeisellä viikolla Kalliolassa järjestettiin verkostotapaaminen, jonne kutsuttiin esimies, työterveyslääkäri ja päihdeyhteyshenkilö. Jukka oli helpottunut siitä, että hän sai vihdoin apua.

Töihin paluu oli vaivaannuttavaa. Jukka päätti olla kertomatta asiasta muille kuin esimiehille ja läheisimmille työkavereille.

– Olen myöhemmin sanonut työterveyslääkärille, että minun yhteystiedot voi antaa, jos joku alkoholisti työpaikaltamme tarvitsee neuvoja tai apua. Muuten en kerro asiasta muille.

Työnantaja antoi Jukalle hoitojen ajaksi sairausloman, ja työsuhde jatkui.

– Töihin pääseminen oli tärkeä kiinnekohta toipumisessa.

Jukka on tästä kiitollinen, mutta huomauttaa, että ei hänen työpaikkansa tarvitse hoitaa tai ymmärtää alkoholisteja. Työpaikka on työntekoa varten. Jukka kohtaa itsekin edelleen työssään alkoholisteja.

– Minun tehtäväni työnantajan edustajana on kiinnittää alkoholinkäyttöön huomiota, kehottaa hakemaan apua ja neuvoa, mistä sitä on saatavissa. Se on siinä.

Toki työnantaja voi antaa hoitojen ajaksi sairauslomaa. Potkuja ei välttämättä tarvitse antaa.

– Se on yksilöllistä. Joillekin työsuhteen päättyminen voi olla paras mahdollinen vaihtoehto, sillä se voi olla tarvittava pohjakosketus, joka herättää.

Jukan mielestä alkoholistia ei pidä sääliä, sillä se yleensä vain pitkittää tuskaa. Hän on myös huomannut, ettei umpihumalaisessa ole mitään myötätuntoa herättävää.

– Mikä on sen iljettävämpää kuin keski-ikäinen mies räkä poskella ja kuset housuissa, vetoava katse silmissään.

Ensimmäinen puoli vuotta hoidon jälkeen Jukan teki mieli juoda koko ajan. Seuraavan puolen vuoden aikana hän olisi halunnut juoda tylsyyteen.Elämässä ei ollut enää jännitystä.

– Kun join, elämäni kohokohtia oli se, kun selvisi juomisesta tulleesta morkkiksesta. Sitten sai taas juoda lisää.

Nyt Jukka on ollut kuudetta vuotta juomatta tippaakaan. Hän kiittää siitä AA:ta, nimettömien alkoholistien toveriseuraa.

– Elämäni raittiina perustuu tällä hetkellä AA:han.

Itse asiassa Jukka kertoo tulleensa tähän haastatteluun osana omaa hoitoaan. Hän saa itse hoitoa, kun kertoo muille alkoholisteille: asiat voi kääntää vielä hyväksi. Hän ei kuitenkaan sano, että olisi parantunut alkoholismista.

– En enää sano, että olisin lopettanut juomisen. Ennen AA:ta lopetin aina juomisen, vannoin vaimolle ja pojille, ettei ikinä enää. Nyt en ole luvannut mitään, vaan joka aamu päätän yrittää elää seuraavat 24 tuntia juomatta. Otan oppia menneestä enkä murehdi huomista tänään, koska en voi elää sitä vielä.

AA-ryhmissä alkoholistit kertovat juoma-ajastaan ja elämästä sen jälkeen, kun on laitettu korkki kiinni. Toiminta perustuu kokemusten jakamiseen. Ryhmän ainut tarkoitus on auttaa alkoholistia elämään ilman viinaa, eikä ryhmä ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen tai poliittiseen aatteeseen. AA:ssa suhtaudutaan myönteisesti myös sen ulkopuoliseen apuun.

– Jotkut käyvät useammin, toiset harvemmin. Vaikka retkahtaisi, aina voi palata.

Jukka ei miellä alkoholismia suoranaisesti sairaudeksi. Hänelle alkoholismi näyttäytyy itse aiheutettuna riippuvuutena, tietynlaisena mielenvikaisuutena, johon ihminen itse ajaa itsensä.

Vaikka Jukalla on luultavasti geneettinen ja sosiaalinen altistuminen alkoholismiin, hän ei syytä siitä ketään muuta kuin itseään.

– Kukaan muu kuin minä ei ole kaatanut viinaa suuhuni.

****

Alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen kustannukset olivat vuonna 2010 noin 1 300 000 000

euroa, josta julkinen sektori maksoi noin 1 000 000 000 euroa. Vertailun vuoksi: valtion budjetti oli vuonna 2010 50 miljardia euroa.

Työnantajat maksoivat vuonna 2011 noin 82 000 000 euroa sairauspoissa­olokustannuksia.

Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % kuuluu alkoholin käytön perusteella riskiryhmään.

Alkoholisairaudet maksoivat vuonna 2011 yhteiskunnalle 134 000 000 euroa työkyvyttömyyseläkkeinä ja 9 000 000 euroa Kelan sairauspäivärahana.

Alkoholistille itselleen tulee kustannuksia keskimäärin 188 300 euroa liian varhaisesta

eläkkeelle jäämisestä. + Pelkkä viina kustantaa riippuvaiselle noin 100 000 euroa ongelmakäytön aikana. = Yhteensä alkoholisti menettää siis noin 290 000 euroa viinan takia.

*****

Mikä on liikaa?

  • Jos oma alkoholinkäyttö arveluttaa, kannattaa laskea omat viikkoannokset.
  • Alkoholin juominen on tullut salakavalasti sosiaalisiin tilanteisiin.
  • Kannattaa miettiä, mihin kaikkeen elämässä liittyy alkoholi ja ennen kaikkea, mihin ei. Onko sinulla harrastuksia tai tapaatko ystäviäsi myös siten, ettei alkoholi ole mukana?

Apua alkoholismiin www.aa.fi ja alkoholistien läheisille apua www.al-anon.fi

*****

Suurkulutuksen rajat

Yhdellä kerralla

  • miehillä 7 annosta
  • naisilla 5 annosta

Säännöllisesti päivittäin

  • miehillä 4 annosta
  • naisilla 2 annosta

Viikossa

  • miehillä 24 annosta
  • naisilla 16 annosta

1 annos on 12 grammaa alkoholia, eli pullo keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl viinaa.

Teksti Julia Thurén

Kuvitus Esa-Pekka Niemi

Julkaistu: 10.9.2013