Image

Mauri Peltokangas, Pia Lohikoski, Veikko Vallin, Heikki Vestman – uusia kansanedustajia, mutta tuttuja Facebookista


Facebookissa huippusuositut kuntapoliitikot kirivät uusiksi kansanedustajiksi, paljastaa #somevaalit-data.

Pystyykö Facebook-statistiikasta tekemään ennusteita vaalien tuloksesta?

Vastaus: pystyy, mutta tietyin reunaehdoin.

Yksinkertaistaen sanottuna, jos poliitikko pärjäsi Underhoodin tilastoissa ja oli jo kuntapolitiikassa meritoitunut, hän oli vahvoilla myös eduskuntaan.

Katsotaanpa vaikka.

Vaalipäivän aamuna listauksen kymmenen kärjessä oli kolme vähintään osan viime kaudesta istunutta kansanedustajaa ja seitsemän muuta, joista kuusi oli kaupungin- tai kunnanvaltuutettuja. Heistä läpi pääsi yhteensä kahdeksan.

Pudonneista kokoomuksen espoolaisehdokas Tere Sammallahti pärjäsi kyllä tilastoissa läpi mittauskauden, mutta jäi kauas läpimenosta – kenties siksi, että hänen aiempi taustansa koskee lähinnä nettimekastamista eikä esimerkiksi kuntapolitiikkaa.

Toisen rannalle jääneen, vasemmiston helsinkiläisvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin mittaustulosta vääristi hänen päivityksiinsä järjestelmällisesti ilmaantuva rasistinen ölinä.

Muuten Facebook-suosio tarjosi varsin hyviä signaaleja vaalimenestyksestä – erityisesti uusien läpimenijöiden osalta.

Kymmenen kärjestä yhteensä kahdeksan pääsi eduskuntaan. Heistä viisi on ensikertalaisia. Kahdenkymmenen kärjestä läpi meni neljätoista, joista ensikertalaisia oli kahdeksan.

Kokoomuksen Sipoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja neljännen kauden valtuutetun Heikki Vestmanin nimesin mustaksi hevoseksi jo ensimmäisessä #somevaalit-kirjoituksessani. Vestman pääsi Uudeltamaalta kirkkaasti läpi.

Samoin vasemmiston valtuustoryhmää Keravalla johtanut Pia Lohikoski sekä saman puolueen pitkän linjan vantaalaisvaltuutettu Jussi Saramo pysyivät koko seuranta-ajan listauksen kärkipäässä – ja pääsivät nyt ensi kertaa läpi. Helsingissä vasemmiston valtuutettu Veronika Honkasalo ohitti loppusuoralla istuvan kansanedustajan Silvia Modigin.

Vuonna 2015 eduskunnasta pudonnut kokoomuksen Heikki Autto palasi Rovaniemeltä eduskuntaan. Vihreiden tamperelainen ääniharava oli valtuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela.

Perussuomalaisten menestyjiä oli vielä helpompi veikata, sillä monet heistä pyörittivät valtavia ja valtavan suosittuja sivuja.

Hurjin esimerkki on Kaustisten valtuuston varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas, joka keräsi yli 13 000 ääntä ja oli koko puolueen kolmanneksi suosituin ehdokas heti Jussi Halla-ahon ja Ville Tavion jälkeen. Vaasan vaalipiirissä hän oli suositumpi kuin sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen ja aivan lähellä piirin ääniharavaa, ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia.

Pirkanmaalta läpi menneen Tampereen kaupunginvaltuutetun Veikko Vallinin nostin esiin koko Suomen ”parhaana” Facebook-sivun pyörittäjänä muutama viikko sitten. Oulusta eniten perussuomalaisten ääniä keränneen valtuuston varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen vuosia jatkunut Facebook-politikointi kantoi sekin kansanedustajan paikkaan.

Suuri, yhdentoistatuhannen peukuttajan Facebook-sivu ja hyvät Underhood-pisteet olivat myös outokumpulaisella valtuutetulla Sanna Antikaisella.

Ketkä sitten eivät menestyneet?

Helsingissä SDP:n Pilvi Torsti ja vihreiden Ozan Yanar olivat ainoat eduskunnasta pudonneet ehdokkaat, jotka mahtuivat Underhood-mittauksen kolmenkymmenen kärkeen. Kokoomuksen helsinkiläisvaltuutettu Atte Kaleva joutui tyytymään varasijaan, samoin vihreiden valtuutettu Fatim Diarra.

Pienpuolueita Facebook-suosio ei auttanut. Feministisen puolueen Katju Aro, kansalaispuolueen Lauri Huttunen ja Aidon suomalaisen yhteislistan Junes Lokka mahtuivat kolmenkymmenen kärkeen, mutta jäivät rannalle.

Johtopäätöksenä voi sanoa, että ensimmäisessä kirjoituksessani esitetty ennakkoarvio osui oikeaan. Nämä olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa sosiaalinen media loi omat menestyjänsä. He ovat aloittaneet kampanjansa jo vuosia sitten.

Vaalirahoitusta kaikki eivät ole julkaisseet ennakkoon, mutta todennäköisesti erityisesti perussuomalaisten internet-ehdokkaiden budjetit ovat matalahkoja. Miksi maksaa, kun algoritmit hoitavat homman itsestään.

Se vaatii vain metodin osaamista. Huutaminen kannattaa. Loput hoitaa Zuckerberg.

Julkaistu: 15.4.2019