Matias Maccellilla on Maple Leafsissa satumaisen hyvä mahdollisuus NHL-uransa pelastamiseen, mutta onko hänestä Mitch Marnerin korvaajaksi? – ”Kriittinen tilanne”
Utah Mammothista Toronto Maple Leafsiin kesällä kaupatun Matias Maccellin pitää onnistua uudessa seurassaan alusta alkaen. Aition Lassi Alanen avaa Maccellin tilannetta ja kirjaa havaintojaan tämän otteista harjoituskauden otteluissa.
Matias Maccelli on juuri nyt NHL-uransa kannalta äärimmäisen kriittisessä tilanteessa.
Tilanne oli vain vuosi sitten aivan erilainen. Tuolloin 23-vuotias suomalaislaituri oli kirjauttanut edeltävällä kaudella uransa toistaiseksi parhaat pisteensä, viimeistellen 82 otteluun 17 maalia ja 40 maaliin johtanutta syöttöä. Hän oli ollut tuolloisen Arizona Coyotesin kolmanneksi tehokkain yksilö Clayton Kellerin ja Nick Schmaltzin jälkeen, monien mielestä yksi sarjan aliarvostetuimmista ja -huomioiduimmista pelintekijöistä. Vajaan kolmen ja puolen miljoonan dollarin edestä palkkakattoon vaikuttanut sopimus tuntui tuolloin erittäinkin joukkueystävälliseltä.
Viime kausi oli kuitenkin Maccellille paha pettymys. Syksyn ensimmäiset viikot olivat vielä kohtuullisia, mutta marras-joulukuulle osui useita pitkiä synkkiä jaksoja, joiden aikana tehot jäivät uupumaan varsin tasaisesta vastuusta huolimatta. Lopulta myös Maccellin rooli mureni, ja hän ajautui ajoittain kokonaan kokoonpanon ulkopuolelle. 55 ottelun saldoksi jäivät vaivaiset 18 pistettä.
”Ei tullut valtavana yllätyksenä, että Utahiin muuttanut organisaatio päätyi kaupittelemaan Maccellia menneenä kesänä.”
Syöttiin tarttui lopulta Toronto Maple Leafs, joka näki suomalaishyökkääjässä edullisen arpalipukkeen, jolle sillä myös oli palkkakatossa tilaa. Vastineeksi riitti lopulta vaivainen ehdollinen kolmannen kierroksen varausvuoro.
Nyt Maccelli on ehtinyt pelata kolme harjoitusottelua Maple Leafsin paidassa. Näistä ensimmäisessä hän pääsi vetämään ykkösketjussa Auston Matthewsin ja Matthew Kniesin rinnalla, Vegas Golden Knightsiin kesällä siirtyneen tähtihyökkääjä Mitch Marnerin vanhalla paikalla. Toisessa ottelussa hän hyökkäsi Bobby McMannin ja David Kampfin kanssa, viimeisimmässä puolestaan eniten Nicolas Roy’n ja Dakota Joshuan rinnalla. Kolmen ottelun saldona on neljä syöttöpistettä, joskin nämä kaikki kakkossyöttöjä.
Maple Leafsin hyökkäystä katsoessa on helppo tehdä johtopäätös siitä, että Maccellilla on nyt edessään tuhannen taalan paikka, jollaista parempaa hän tuskin tulee enää saamaan. Joukkueella on kaksi erinomaista hyökkäysduoa Matthewsissa ja Kniesissa sekä William Nylanderissa ja John Tavaresissa, mutta materiaali kapenee näiden neljän jälkeen huomattavasti. Maccellin suurimmat kilpakumppanit kahdesta jäljelle jäävästä kärkiketjun paikasta ovat lähtökohtaisesti Max Domi, Bobby McMann ja Nicholas Robertson. Heistä McMann oli viime kaudella rooliinsa varsin laadukas, joskaan ei säkenöivä. Domi sen sijaan oli Maccellin tapaan varsin heikko, kun taas Robertsonin NHL-näytöt ovat tähän mennessä hyvinkin ohuet.
”Heistä juuri Maccelli on pelaajaprofiililtaan ja pelityyliltään selvästi lähimpänä Marneria. Ei ollut sattumaa, että suomalaislaituri istutettiin heti kättelyssä juuri tähtihyökkääjän vanhalle paikalle.”
Onnistuiko Maccelli tuossa ottelussa tekemään heti vaikutuksen? Vain osittain. Hänen syöttötaidostaan nähtiin maaginen esimerkki, jossa hän alusti Matthewsille tekopaikan takatolpalle poikkikentän rystysyötöllä oman selkänsä takaa. Vaikka myös Domi on parhaimmillaan kyvykäs pelintekijä, nuo ovat niitä suorituksia, joihin Maccellin lisäksi juuri kukaan Maple Leafsin kärjen ulkopuolisista hyökkääjistä ei kykene, ainakaan toistettavasti.
Maccelli myös löysi Matthewsin aika ajoin transitioissa ja pystyi muutenkin omaan tapaansa rytmittämään peliä. Marnerin tasoinen kiekonkuljettaja hän ei ole, mutta jalat ja kädet toimivat parhaimmillaan vakuuttavasti.
Toisaalta voidaan kysyä, kuinka hyvin Maccelli istuu pelaajana Maple Leafs -käskijä Craig Beruben ajamaan pelityyliin? Maccellin puolustuspelilliset tilastot olivat hänen parhaina Coyotes-vuosina varsin kohtalaiset, mutta kamppailu- ja kontaktipelaamisessa sekä oman alueen puolustuspelaamisessa hän on parhaimmillaankin keskivertoa heikompi.
Matthewsin ja Kniesin rinnalla pelatussa harjoitusottelussa tästä nähtiin useampi esimerkki. Eräässä tilanteessa Maccelli oli jättösyötön kautta luomassa Matthewsille tekopaikkaa, mutta jäljellä olevan puolustajan syliin ajamisen ja tällä tavoin screenin luomisen sijaan hän sijoittui hakemaan syöttöä takaisin, jolloin puolustaja pääsi blokkaamaan Matthewsin laukausta. Omalla alueella hän ajautui ajoittain liian kauaksi omasta miehestään, eikä kerennyt enää ajoissa estämään laukauksia.
Jos Maccelli ei pääse alusta asti käsiksi kärkiketjujen pelipaikkaan ja vähintään kakkosylivoimalle, on vaikea nähdä, että hän pystyisi erottautumaan tarpeeksi edukseen esimerkiksi kolmosketjun laidalla huomattavasti heikompien ketjukavereiden rinnalla. Tästä esimakua nähtiin jo viimeisimmässä harjoitusottelussa, jossa Maccellin vaikutus jäi Roy’n ja Joshuan rinnalla vajaavaiseksi.
Pidän todennäköisenä, että Maccellille avautuu vielä näytönpaikka joko Matthewsin tai Tavaresin ketjussa. Tuolloin kyseisestä mahdollisuudesta tulee pitää kiinni kynsin ja hampain, ja tulosta on tultava välittömästi.
Muuten Maccellin koko NHL-ura uhkaa jäädä huomattavasti lyhyemmäksi kuin vielä vuosi sitten ajateltiin.
