Runsaat parikymmentä vuotta sitten Hämeenlinnassa asunut 20-vuotias opiskelija Sari Sinisalo katosi jäljettömiin. Samoihin aikoihin hänen avomiehensä oli kuljettanut jotain pois pariskunnan yhteisestä asunnosta isossa matkalaukussa.

Sari Sinisalon vanhemmat tekivät tyttärestään katoamisilmoituksen lokakuun lopussa 1992. He epäilivät rikosta.

Poliisi pidätti Sinisalon marokkolaisen poikaystävän Ayoub El Yaakoubin.

Kiihkeä miesystävä ehti olla oikeudessa kaksi kertaa. Oikeus vapautti hänet kuitenkin lopullisesti 12. marraskuuta, koska mahdollista ruumista ei siihen mennessä ollut löytynyt ja koska poliisilla ei ollut mitään näyttöä siitä, että El Yaakoubi olisi Sinisalon katoamisen takana.

Poliisit olivat harmissaan ja tutkinnallisesti jopa kauhuissaan. Oikeus ei edes langettanut epäillylle matkustuskieltoa, kuten tällaisissa tapauksissa yleensä oli tapana. Samoin päätutkija kummasteli, miksi oikeus vaati jo vangitsemisistunnossa täyttä näyttöä, vaikka tutkimukset olivat vasta alussa.

Päästyään oikeussalista ulos El Yaakoubi matkusti ystäviensä avustamana Helsingistä Tukholmaan. Sitten hän lensi Kairoon, Egyptiin, ja lopulta kotimaahansa Marokkoon.

Miehen jäljet päättyvät vanhasta jännityselokuvasta tuttuun Casablancaan, jonne etsitty pääsi joulukuun alussa.

Sari Sinisalo oli kuin olikin surmattu. Muuan nainen kiinnitti uudenvuodenaattona 1992 huomiota mustaan jätesäkkiin erään polun varrella Padasjoen Nyystölän kylässä. Löytöpaikasta oli noin 70 kilometriä Hämeenlinnaan, joka oli Sinisalon ja hänen avomiehensä asuinpaikka ja Sinisalon katoamispaikka.

Huono onni vainosi poliisia vielä säkin löytöhetkelläkin. Viranomaiset olivat aikoneet vielä vaieta karmeasta löydöstä saadakseen mahdollisesti Suomessa oleskelevan miehen kiinni. Tieto säkistä ja sen sisällä olleesta Sinisalon ruumiista vuoti kuitenkin heti julkisuuteen. El Yaakoubia epäiltiin nyt virallisesti murhaajaksi. Hänestä tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus rikospoliisijärjestö Interpolin kautta miltei pariinsataan maahan.

Rikospoliisi ei koskaan kertonut, millä tavalla Sari Sinisalo oli surmattu. Joka tapauksessa poliisin tutkimukset osoittivat, että Sinisalo oli ollut isossa matkalaukussa, kun hänet siirrettiin löytöpaikalleen ja piilotettiin jätesäkkiin.

”Hänessä on vain kaksi hyvää ominaisuutta. Mies ei polta eikä juo.”

Näin arvioi Sari Sinisalon äiti tyttärensä tuoretta avomiestä silloin, kun nuoripari oli jo päättänyt muuttaa yhteen.

Vanhemmille oli jo käynyt selväksi, että tulisieluisella miehellä ja heidän tyttärellään ei mennyt hyvin.

Sinisalo ja työtön 29-vuotias kokki El Yaakoubi olivat tutustuneet  puolitoista vuotta aikaisemmin. Aika pian, loppukesästä 1992, he olivat jo muuttamassa saman katon alle Hämeenlinnassa.

Jo muutamaa kuukautta myöhemmin naapurit kuulivat seinän takaa rajua riitelyä.

Lokakuussa tappelu oli erittäin rajua. ”Hullu, hullu”, Sinisalo oli todistajien mukaan huutanut, kunnes ääni vaimeni. Surmattiinko hänet jo silloin vai vaiennettiin muulla tavoin ja vietiin sitten paikalle, josta hän löytyi kuolleena?

Tunnelma oli täysin toisenlainen vielä hiukan aikaisemmin, kun pariskunta asui Sinisalon vanhempien luona.

Kokki teki kaikkensa miellyttääkseen avovaimonsa vanhempia. Hän hankki ja valmisti ruoat joka päivä.

Silti vanhemmat havaitsivat, että tytär oli alakuloinen.

Myöhemmin isä arveli julkisuudessa, että hän uskoi marokkolaisen jollain tavalla ottaneen Sarin valtaansa, ehkä kiristämisenkin avulla.

Ennen katoamisilmoituksen tekemistä isä oli vieraillut pariskunnan yhteisessä Hämeenlinnan-kodissa.

Se oli ollut poikkeuksellisen siisti. Joka paikka oli siivottu. Mitään rajun riitelyn ulkoisia merkkejä ei näkynyt.

Silti isä oli hyvin huolissaan tyttärensä katoamisesta. Marokkolainen ei osannut sanoa asiaan mitään.

Hän huomautti kuitenkin ivallisesti: ”Etsikää tytärtänne Ruotsista tai Helsingin hotelleista.”

Katoamisilmoituksen tekemisen jälkeen poliisi aloitti laajat etsinnät. Sinisalon tuntomerkit kerrottiin lehdistölle ja hänen valokuvansa julkaistiin. Maastoetsinnöissä lähiseudulla käytettiin jopa kaivinkonetta ja kadonnutta naarattiin lähivesiltä. Turhaan.

Avomieheen liittyvissä henkilötutkimuksissa kävi ilmi, että El Yaakoubi oli katoamisen aikoihin lähtenyt kerran aamuyöllä liikkeelle Ford Fiesta -merkkisellä henkilöautollaan. Hän oli liikuskellut Hämeenlinnan ja Lahden välillä. Miksi?

Tutkinnallisista syistä marokkolainen oli jo pidätetty kahteen eri kertaan. Sinisalon kohtalo ei kuitenkaan selvinnyt.

Miestä epäiltiin avoimesti avovaimonsa surmasta. Sitten yritettiin jo mainittua vangitsemisoikeudenkäyntiä. Se meni niin mönkään kuin mahdollista. Mies pääsi vapaaksi – ja pakeni.

Vasta sitten Sari Sinisalo löydettiin surmattuna.

Poliisi yritti kaikin keinoin saada vapaana oleva El Yaakoubia uudestaan kiinni. Tosin Suomella ja Marokolla ei ollut sopimusta rikoksesta epäiltyjen luovuttamiseksi.

Joka tapauksessa miehen tuntomerkit levisivät lähes kahteensataan maahan kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin verkoston avulla. Siinä kerrottiin myös pienikokoisesta Sari Sinisalosta (153 senttiä), joka oli sinisilmäinen ja vaaleatukkainen.

Marokon poliisi ei juuri vastannut Hämeenlinnan poliisin suoriin tiedusteluihin. Tuntui siltä, että he suojelivat omaa kansalaistaan, vaikka häntä epäiltiin rikoksista pahimmasta, murhasta.

Vaikka rikoksesta on kulunut jo 21 vuotta, mies on yhä etsintäkuulutettu. Murha ei rikoksena vanhene koskaan.

*****

Matkalaukkumurha

teksti Hannes Markkula,

kuvitus Hans Eiskonen