Apu

Markkulan mysteerit: Nailonsukkamurhat herättivät kauhua



Markkulan mysteerit: Nailonsukkamurhat herättivät kauhua

Tekotavaltaan identtiset kahden nuoren naisen surmat synnyttivät pelkoa Kuopiossa 1960-luvun puolivälissä.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Hans Eiskonen

Kaksi naista surmattiin peräjälkeen Kuopiossa vuodenvaihteessa 1964–65. Kumpikin oli kuristettu ja sen jälkeen kaulaan oli kiedottu nailonsukka. Sukissa oli samanlaiset solmut. Henkirikoksia alettiin kutsua nailonsukkamurhiksi.

Pian surmien jälkeen Kuopiossa pelättiin yötä päivää, mutta onneksi Suomessa harvinainen sarjamurha pystyttiin selvittämään. Kiinni jäi 17-vuotias parturioppilas, joka poliisikuulusteluissa sanoi syyksi yksikantaan: ”Oli pakko tappaa – ja minähän tapoin.”

Kun rikos oli selvitetty, todettiin, että surmien motiivina oli seksuaalinen häiriötila. Se määriteltiin mielentilatutkimuksissa siten, että nuori surmaaja oli teot tehdessään täyttä ymmärrystä vailla. Rikoksilla ei ollut suoraa yhteyttä toisiinsa, vaikka yleisesti näin luultiin.

Vangittu nuorukainen oli ottanut vaikutteita rikoksiinsa television väkivaltafilmeistä, jännityskirjallisuudesta ja lehdistä.

Koskaan ei pystytty täysin varmasti vahvistamaan, vaikuttivatko murhiin esikuvina myös Yhdysvalloissa riehuneet joukko-surmaajat; sekä Chicagossa että Bostonissa liikkui kuristaja. Molemmilla oli joukoittain uhreja.

Kuopion nailonsukkamurhaaja ehti ennen kiinni jäämistään kylvää kauhua läpi Suomen. Maisteri Marjo Tossavaisen tutkimuksen mukaan Kuopion surmat aiheuttivat kaupungin väestössä sosiaalisen tasapainon järkkymistä.

Naiset pelkäsivät mahdollista kolmatta iskua ja varoivat liikkumasta iltaisin kadulla.

Rautakaupoista loppuivat ovien varmuusketjut. Poliisin ja lehdistön suhteet kiristyivät, sillä lehdistö hätiköi kirjoittaessaan surmiin liittyvistä asioista.

Kuopion surmilla ei siis ollut samaa tekijää lukuun ottamatta ollut yhteyttä toisiinsa. Ne tehtiin spontaanisti, eikä uhreja valittu loogisesti, sanoo Tossavainen.

Ensimmäinen uhri oli 26-vuotias konsulentti. Toinen oli 16-vuotias koululainen.

Rikosten selvittelyssä poliisi teki suuren virheen. Konsulentti Terttu Marja Mikkosen surman selvittelyssä napattiin kiinni nuorehko, syytön mies.

Hänen nimensä ja kuvansa julkaistiin lehdissä. Lisäksi mies istui pidätettynä peräti 15 vuorokautta.

Syytön mies oli tuntenut Mikkosen, vaikka ei suoranaisesti ollut seurustellut tämän kanssa.

Hän oli nähnyt Mikkosen surmapäivänä, mutta ei suinkaan tullut tämän luo illalla, jolloin tuleva uhri oli kattanut kauniin kahvipöydän valmiiksi.

Poliisin pidättämä mies oli surman tapahtuessa toisen naisen luona aamuun asti. Hänellä oli siis vankka alibi, mutta hän kertoi siitä vasta paljon myöhemmin. Mies vapautui, mutta menetti maineensa eikä saanut poliisin menettelystä mitään korvausta. Näin ei voisi tapahtua enää tänä päivänä, sillä lainsäädäntö on Suomessa nykyisin ajan tasalla sekä intimiteettisuojalain että korvausten osalta.

Terttu Mikkonen menetti henkensä asunnossaan Kuopion keskustassa 8.12.1964. Hänet oli ensin kuristettu ja sitten kaulaan oli kiedottu kaksi nailonsukkaa.

Kyse oli seksuaalirikoksesta. Uhrin löysivät hänen työtoverinsa.

Kun poliisi selvitteli vielä Mikkosen surmaa, löytyi toinenkin uhri. Teinityttö Raili Laitisen löysi surmattuna hänen veljensä perheen kodista 3.1.1965. Myös toinen uhri oli kuristettu, minkä jälkeen hänen kaulaansa oli kiedottu nailonsukka.

Samanlaiset solmut paljastivat, että tekojen taustalla täytyi olla sama henkilö.

Poliisi sai nopeasti selville, että Laitisen vieraiden joukossa oli ollut hänen veljensä toveri, kun nuoret parturioppilaat olivat piipahtaneet sisarusten kotona.

Myöhemmin surmaaja palasi Laitisen luokse uudestaan, yksin.

Epäillyllä nuorella miehellä oli tilillään omaisuusrikoksia.

Vaikka poliisi oli kuulustellut lyhyessä ajassa yli sata ihmistä, selvisi, että viimeisinä Laitisen olivat nähneet hengissä tämän veli ja veljen toveri.

Toveri pidätettiin. Varsin nopeasti nuori mies tunnusti molemmat henkirikokset.

Oikeudenkäynnistä tuli dramaattinen, yksistään valtavan julkisuuden johdosta.

Ennen tuomion langettamista raastuvanoikeuden puheenjohtaja Jukka Sulamaa lausui opettajan ottein syytetylle:

”Kestää kauan, ennen kuin Te pääsette vapaaksi. Teiltä menee vankilassa nuoruus, mutta vielä enemmän on sääli niitä, joilta veitte koko elämän.”

Hovioikeuskäsittelyn ja sekavan vankilamatematiikan jälkeen 17-vuotias parturioppilas sai 15 vuotta kuritushuonetta sekä maksettavakseen rahallisia korvauksia. Hän ei ensikertalaisena istunut koko rangaistusta vaan puolet siitä. Nuori mies muutti nimensä ennen vapautumistaan.

Tästä tuli myöhemmin Suomessa yleinen tapa rikollisten keskuudessa.

Tuomittu sortui myöhemmin tekemään joitakin uusia rikoksia, mutta ei niin pahoja, mistä hänet ensin oli tuomittu.

*****

Nailonsukkamurhat

  • Mitä erikoista? Uhrit oli ensin kuristettu ja sitten kiedottu nailonsukat samanlaisilla solmuilla uhrien kaulaan. Oliko mallia otettu Yhdysvalloista, joissa riehui kaksi kuristajaa, ei varmuudella selvinnyt.
  • Uhrit? Terttu Mikkonen, 26, ja Raili Laitinen, 16.
  • Sivujuonne? Aluksi pidätettiin nuori mies, jonka nimi ja kuva levisivät lehtiin. Hän oli kuitenkin syytön ja oli poliisin suojissa 15 vuorokautta siksi, ettei heti paljastanut alibiaan.
  • Surmaaja? 17-vuotias parturioppilas, joka tunnusti rikokset.
  • Motiivi? Jonkinlainen seksuaalinen häiriötila.
  • Tuomiot? Joutui hovioikeuden tuomion perusteella maksamaan rahallisia korvauksia sekä sai HO:ssa kahdesta tapoksi muutetusta surmasta 15 vuotta kuritushuonetta.
  • Lopputilanne? Tuomittu istui vankilassa puolet ajasta, 7,5 vuotta. Muutti nimensä. Syyllistyi myöhemmin muutamiin lievempiin rikoksiin, mutta hänen taustaansa ei enää käsitelty julkisuudessa.

teksti Hannes Markkula,

kuvitus Hans Eiskonen

Julkaistu: 19.11.2013