Marian isä löytyi geenitestin avulla: "Odotin 38 vuotta" – johti mykkäkouluun äidin kanssa
Vuoden luetuimmat
Marian isä löytyi geenitestin avulla: "Odotin 38 vuotta" – johti mykkäkouluun äidin kanssa
Tuntemattomaksi jäänyt isä voi löytyä geneettisen sukututkimuksen avulla. Esi-isiään etsivät hakevat selitystä piirteilleen ja alkuperälleen. Maria löysi näin isänsä ja Christer Tomberg isoisänsä.
1Kommenttia
Julkaistu 30.12.2022
Apu

Julkaistu 5.7.2022 – Päivitetty 30.12.2022

Biologisen isän etsintä geneettisen sukututkimuksen avulla -nimellä kulkevaa Facebook- ryhmää emännöivä Sanna Milan on auttanut kymmeniä suomalaisia paikkaamaan ison aukon elämässään – löytämään tuntemattomaksi jääneen isänsä tai isoisänsä.

– Kolmen vuoden aikana ryhmän avulla on löytynyt yli sata isää tai vaaria. Ei yksin minun ansiostani, ryhmässä on paljon muitakin auttajia, Milan sanoo vaatimattomasti.

Auttajia tarvitaan, sillä perinteinen tai geneettinen sukututkimus eivät täysin kokemattomalta onnistu. DNA-testien tulosten tulkinta vaatii tietämystä, samoin vanhojen kirkonkirjojen lukeminen.

– Ryhmässämme kaikki väännetään ratakiskosta. Monissa muissa geneettisen sukututkimuksen ryhmissä keskustelu on aloittelijalle paljon vaikeaselkoisempaa, Milan kertoo.

Hieraisu vanupuikolla posken seinämästä tai sylkäisy pieneen purkkiin, näin tuntemattoman etsintä nykykonstein alkaa. Posti vie näytteen analysoitavaksi laboratorioon Atlantin tuolle puolen.

Pikkuserkun löytymä on jo hyvä osuma

Muutaman viikon päästä isää tai isoisää etsivä saa sähköpostiinsa ilmoituksen tulosten valmistumisesta. Testifirman verkkopalveluun ilmaantuu lista DNA-osumista, eli kaukaisista tai läheisistä sukulaisista. Yleensä listalla on tuhansia nimiä, kasvokuvia ja jaetun DNA:n lukemia.

Vanhat valokuvat voivat viedä kadonneen jäljille.

Joskus tuloksissa odottelee valmiina jättipotti: jaetun DNA:n määrä 50 prosenttia – isä.

– Jos näin käy, voi tosiaan puhua lottovoitosta. Niin harvinainen tilanne on. Tavallisempaa on, että osumissa on kaukaisia serkkuja. Aiemmin tuntematon pikkuserkku on jo aivan mahtavan hyvä osuma, Milan selittää.

Jos jättipottia ei tule, DNA-tulosten pohjalta alkaa salapoliisityö eli perinteisen sukututkimuksen tekeminen kirkonkirjojen, vanhojen digitoitujen sanomalehtien, hautakivitietokannan, kuvatietokantojen ja sosiaalisen median avulla.

Milan on selvittänyt isyyksiä kipuamalla sukupuissa jopa 1700-luvulle asti. Sukulaissuhteiden selvittely satojen vuosien takaisten esi-isien perusteella on työlästä ja aikaavievää.

– Minulle tämä on harrastus, jossa pääsen auttamaan ihmisiä. Tunne on hieno, kun etsintä tuottaa tulosta.

Isä löytyi 38 vuoden odotuksen jälkeen

Maria on yksi niistä kymmenistä, joita Milan on auttanut. Hän ei esiinny tässä jutussa nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Hän löysi isänsä 38 vuoden odotuksen jälkeen.

– Soittaminen jännitti ja pelotti enemmän kuin mikään. Isän henkilöys oli selvinnyt aika rysäyksellä. Isä tiesi minusta, mutta en ollut ottanut häneen yhteyttä. Ajattelin antaa pari viikkoa aikaa sulatella uutista, sitten viikon, ja lopulta soitin parin päivän päästä, hän kertoo.

Pitkä puhelu isän kanssa oli kaikkea, mitä Maria oli toivonut. Isä oli ystävällinen ja lämmin ja totesi lopuksi, että kyllä Maria hänen tyttönsä on. Ensimmäisellä tapaamisella isä halasi ja vannoi, että otetaan kadotetut vuodet takaisin.

Isät yleensä ilahtuvat

Milanin mukaan isät reagoivat yleensä yllätyslasten yhteydenottoihin myönteisesti. Ensimmäisenä tulee hölmistys, sitten isä alkaa muistella, missä ja milloin hän on kohdannut lapsensa äidin.

– Äärimmäisen harvoin etsijä saa ikävän vastaanoton. Tiedän pari tapausta, joissa isä on torjunut lapsensa. Sisarpuolilla saattaa aluksi olla enemmän kielteisiä tunteita, esimerkiksi loukkaantumista petetyn äidin puolesta. Onhan löydetyn osa aika hurja, Milan pohtii.

Etsijä on miettinyt asiaa koko ikänsä, mutta löydetylle tilanne on täysi yllätys.

Marialle isän löytyminen toi myös viisi uutta sisarusta. Osa heistä on Mariaa vanhempia, osa nuorempia.

– Kaikkia en ole vielä tavannut, mutta tiedän, että jotkut ovat pahoittaneet mielensä, hän kertoo.

"Äiti oli jo luopunut toivosta"

Kauniaisissa asuva inkerinsuomalainen Christer Tomberg teki isoisän löytymisen toivossa DNA-testit äitinsä Tatiana Tombergin kanssa kolme vuotta sitten.

Isän henkilöllisyyden selvittäminen on ollut Tatiana Tombergille kuin ammottavan aukon paikkaamista. Apuna hänellä on ollut poikansa Christer Tomberg. Hän pääsi isoisänsä jäljille geneettisen sukututkimuksen, perinteisen sukututkimuksen, arkistolähteiden ja sosiaalisen median avulla.

Vuosien mittaan sukututkimussivustolle ilmaantuneet uudet sukulaiset viittasivat tuntemattoman isän olevan ukrainalainen tai venäläinen, mutta ratkaisevaa osumaa ei vain kuulunut.

Kunnes eräänä päivänä muutama kuukausi sitten:

– Yhteistä DNA:ta viisi prosenttia, eli suunnilleen pikkuserkun tai serkun lapsen verran. Se oli minulle se lottovoitto. Äiti oli jo luopunut toivosta. Itsekin olin aika skeptinen, sillä venäläiset ja ukrainalaiset tekevät testejä paljon vähemmän kuin suomalaiset, Christer kertoo.

Uusi osuma toi etsintöihin uutta puhtia. Christer vaihtoi uuden Krimin niemimaalla asuvan sukulaisen kanssa vanhoja valokuvia, joissa näytti olevan yhdennäköisyyttä. Pikkuserkun äidin DNA-testi vei vielä askeleen lähemmäs isoisää, sillä hänen ja Christerin äidin jaettu DNA viittasi serkkuuteen.

Christer jatkoi sukupuun selvittämistä, ja isävaihtoehdot kaventuivat neljään veljekseen.

Isoisä ei yleensä löydy elossa

Vanhoja arkistolähteitä seuraamalla paljastui, että veljeksistä nuorin, Nikolai, oli ollut vuodenvaihteessa 1946–47 Leningradissa, jossa Christerin inkerinsuomalainen mummo Sofiakin oli asunut.

Lisävahvistusta isyysepäily sai, kun Christer löysi venäläisen sosiaalisen median kautta Nikolain tyttären, Tatiana hänkin.

– Tatiana lähetti sota-aikaisen kuvan isästään. Äitini tunnisti nähneensä saman kuvan. Itsekin muistelen sen nähneeni, Christer sanoo.

Milanin mukaan isosisän etsintä eroaa jonkin verran isän etsinnästä. Isoisää etsiessä lähtökohta on yleensä se, että elävää ei löydy. Toisaalta vaaria etsiessä pystyy usein turvautumaan useampiin lähteisiin kuin isää etsiessä. Elävistä on usein vähemmän lähteitä saatavilla kuin edesmenneistä.

Oma alkuperä alkaa kiinnostaa aikuisena

Mistä minä tulen? Miksi olen tällainen? Yleensä aikuisiällä isää tai isoisää etsivät miettivät näitä kysymyksiä. Oman alkuperän selvittäminen ja selityksen hakeminen taipumuksilleen on päällimmäisenä mielessä, ei niinkään uusien ihmissuhteiden rakentaminen.

– Kolmikymppisenä löydetty isä ei ole isä samalla tavalla kuin isä, joka on ollut alusta asti mukana. Tietysti ihmissuhde isään tai sisaruksiin voi syntyä aikuisenakin, mutta pakottaa sitä ei voi, Sanna Milan sanoo.

Mariakin kertoo halunneensa ennen muuta ratkaista mysteerin, selvittää, kuka isä oikein on.

– En voi kuitenkaan sanoa, ettei isättömyys olisi painanut näinä vuosina. Olen vuodattanut paljon kyyneliä sen vuoksi. Lapsena kaivelin äidin vanhoja valokuvia ja koetin etsiä miestä, joka näyttäisi minulta. Kun menin naimisiin, ei ollut isää, joka olisi saatellut alttarille. Kun sain lapsia, ei ollut vaaria, joka olisi ihastellut lapsenlapsiaan, Maria sanoo.

Isättömyys toi riitoja

Isättömyys aiheutti kiistoja Marian ja hänen äitinsä välille. Mariasta tuntui, että äiti vältteli kysymystä eikä ymmärtänyt, millaista kipua tietämättömyys tyttärelle aiheutti.

– Viime isänpäivänä äidin ja minun välille syntyi riita. Silloin tilasin DNA-testin, joka lopulta johdatti isän jäljille. Pidimme äidin kanssa mykkäkoulua toista kuukautta. Tilanne laukesi vasta, kun löysin oikeat sanat. Selitin, ettei isän etsiminen ole hänen äitiydestään pois, että minulta puuttuu se toinen puoli.

Maria ymmärsi myös, ettei hänen äitinsä todellakaan tiennyt, kuka isä on.

Christerin mukaan isättömyys on varjostanut hänen äitinsäkin elämää.

– Mummoni Sofia käänsi aina selkänsä, kun äiti yritti kysyä isästään. Isän kaipuuta ei helpottanut isäpuolikaan. Hän ryyppäsi eikä ollut äidilleni lämmin isähahmo, Christer selittää.

Isän löytäminen toi rauhan

Marialle isän löytyminen on merkinnyt valtavaa helpotusta. Enää ei tarvitse surra ja valvoa öitä miettien.

– Ei tarvitse riidellä äidin kanssa. Nyt ajattelen, että olen saanut elämääni ainakin isän, ehkä isaruksiakin. Kyse ei ollutkaan vain mysteerin ratkaisemisesta, Maria miettii.

Vähitellen Maria on alkanut pohtia, millaisia piirteitä hän on perinyt isältään. Jo lyhyen tuttavuuden perusteella hän arvioi ahkeruuden ja aktiivisuuden tulevan isän puolelta.

Christer puolestaan matkasi viime elokuussa Krimille hakemaan isyydelle varmistusta. Oletettu siskopuoli teki kaupallisen DNA-testin, ja tulos oli syksyllä selvä: Tatianat ovat siskopuolia.

– Mummoni Sofia käänsi aina selkänsä, kun äiti yritti kysyä isästään, Christer Tomberg kertoo.

– Tulos oli äidille suuri helpotus. Hän on nyt entistä tyynempi ja keskittyy isän etsinnän sijaan muihin asioihin. Minustakin tuntuu, että joku palanen on loksahtanut paikoilleen. Tiedän juureni.

Koronan ja Ukrainan sodan vuoksi siskopuolet eivät ole vielä tavanneet toisiaan. Puhelimessa he ovat jutelleet. Tähän mennessä on selvinnyt, että Nikolai-isä oli hyvänlainen, lempeä ja lapsirakas mies.

Virallisesti isänsä lapseksi

  • Kaupallisia DNA-testejä myyvät muun muassa kansainväliset yhtiöt MyHeritage, FamilyTreeDNA, Ancestry ja 23andme. Testihinnat vaihtelevat muutamasta kympistä sataan euroon. Kaupalliset testit eivät riitä viralliseen isyyden vahvistamiseen.

  • Jos isä on elossa, isyyden voi vahvistaa lastenvalvojalla. Sitä varten lastenvalvoja voi tilata THL:n oikeusgeneettisen isyystutkimuksen.

  • Isyyden voi joskus vahvistaa virallisesti myös isän kuoleman jälkeen. Tarvittava DNA-testi voidaan ottaa sisarpuolilta. Testi on heille vapaaehtoinen. Isän DNA:ta voi tutkia myös aiemmin otetusta kudosnäytteestä.

  • Isyyslain mukaan avioliiton ulkopuolella syntynyt aikoinaan tunnistamaton lapsi voi saada perintöoikeuden vielä isän kuoleman jälkeen. Tämä onnistuu vain, jos isyys vahvistetaan ja perittävä on kuollut 31.2.2012 jälkeen.

  • Lapsi voi vapaaehtoisesti luopua perintöoikeudestaan, vaikka isyys olisikin vahvistettu.

Julkaistu 5.7.2022 – Päivitetty 30.12.2022

1 kommentti