25 vuotta murhia – Maria Wernin luonut rikoskirjailija Anna Jansson paljastaa hauskoja sattumuksia ja lapsuuden tarinoinnin merkityksen

Minua hävettää kamalasti, Anna Jansson, 67, huudahtaa. Olemme juuri käyneet haastattelun puhelimitse, koska ruotsalaiskirjailijan videopuhelu jäi mykäksi. Haastattelun päätyttyä kävikin ilmi, että tietokoneen kaiuttimet olivat vain pois päältä. Sellaista sattuu!

Jo haastattelun aikana oli käynyt selväksi, että Jansson ei ota itseään liian vakavasti. Kun kysyin kirjojen sijoittamisesta hänelle tuttuihin kaupunkeihin, hän vitsaili sen johtuvan laiskuudesta. Epäilen, sillä niin tuottelias tämä joka aamu puoli viideltä heräävä dekkaristi on.

Janssonin leppoisa pinta hämää, sillä hän on surmannut kirjoissaan lukemattomia ruotsalaisia. Etenkin lääkärit ovat olleet vaarassa. Se kävi ilmi, kun hänen tyttärensä teki tilaston Maria Wern -kirjoissa tapetuista uhreista. Jansson epäilemättä tietää ammattikunnan heikot kohdat, sillä hän työskenteli vuosia sairaanhoitajana.

Tilasto tarjosi myös tilaisuuden oikaista Janssonin psykologipuolison Erik Strömin, 61, väärinkäsityksen.

– Hän uskoo, että tapan yleensä psykologeja, mutta olen tappanut heitä vain kolme.

Dekkaristille voisi kuvitella olevan hyötyä siitä, että lähipiirissä on psykologi, mutta Strömin vahvuudet ovat muualla.

– Hän korjaa oikeinkirjoitustani. Toki hän saattaa sanoa esimerkiksi, että jokin asia on hahmon luonteen vastaista. Hänellä on paljon mielipiteitä, Jansson nauraa.

Puolison lisäksi myös Janssonin lapsenlapset ovat kiinnostuneita kirjoista. He ovat isoäidin kanssa sepittäneet perhepiirille kuvitettuja tarinoita, joissa seikkailee tonttuja.

Lasten ja nuorten lukeminen huolettaa toki silti Janssonia siinä missä muitakin. Tosin se on vain osatotuus.

– Lukeminen on erittäin tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on se, että lapset saavat tilaisuuden kertoa omia tarinoitaan ja joku kuuntelee niitä.

Esimerkiksi Janssonista itsestään tuli kirjailija sen myötä, että hänen isänsä ja isoäitinsä kertoivat tarinoita, ja hän alkoi tehdä samoin.

– Jos he kuuntelivat, se oli hyvä tarina, jos eivät kuunnelleet enkä saanut heidän huomiotaan, se oli huono tarina. Niin se toimi. Jos lapsilla ei ole aikuisia, jotka kuuntelevat heitä, he eivät koskaan löydä omia tarinoitaan.