Apu

Maria Nordin: "Olin täysin rento synnyttäessäni kotona, omassa sängyssämme"



Maria Nordin: "Olin täysin rento synnyttäessäni kotona, omassa sängyssämme"

Arkkitehti Maria Nordinin ja laulaja Reino Nordinin kolmas lapsi syntyi kuusi päivää sitten. Maria Nordin uskaltautui kotisynnytykseen, vaikka hänen kaksi aiempaa synnytystään eivät olleet mitenkään helppoja. - Valmistauduin synnytykseen huolella ja olisin tietenkin lähtenyt sairaalaan, jos siihen olisi ollut tarvetta, hän sanoo.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat All Over Press

Puhelimeen vastaa onnellinen äiti ja taustalta kuuluu pientä vauvan ääntelyä. Arkkitehti Maria Nordinin ja laulaja Reino Nordinin kotona eletetään parhaillaan uuden elämän herkimpiä hetkiä.

– Vauvamme on kuusi päivää vanha, ja kaikki on mennyt hyvin, Maria Nordin sanoo.

Kun hän kirjoitti kotisynnytyksestään Kaksplus-lehden Kotitalouskriisi-blogissaan, asiantuntijalääkärit älähtivät julkisuudessa. He eivät kannusta synnyttämään kotona, vaan sairaalassa.

Maria Nordin sanoo, että hän toivoi luonnonmukaista synnytystä jo odottaessaan esikoistaan, nyt 9-vuotiasta Fideliä.

–Olin nuori, vasta 26-vuotias ja koin, että Naistenklinikan kätilö suhtautui varsin kielteisesti toiveisiini. Sain synnytyksen kivuliaimmassa vaiheessa epiduraalipuudutuksen, ja kun synnytys hidastui, sain vielä kohdun supistuksia lisävää oksitoniinia. Lopulta minun käskettiin pidättää hengitystä. Lopputulos oli vaikea imukuppisynnytys.

7-vuotias Luna oli puolestaan perätilassa, ja se johti sektioon.

–Sektio oli pettymys, mutta en lapsen perätilan takia uskaltanut miettiä mitään muuta vaihtoehtoa.

Nyt kolmannen lapsen kohdalla tilanne oli aivan toinen.

"Hain tietoa eduista ja vaaroista"

Kotisynnytykseen Maria Nordin valmistautui aivotreenillä ja hakemalla runsaasti tietoa kotona tapahtuvan synnytyksen eduista ja vaaroistakin.

– Latasin hypnosynnytys-apin ja tutkin tarkkaan sitä, mitä synnytyksessä koettava stressi vaikuttaa. Halusin välttää kipua lisäävää stressiä, jota sairaalasynnytyksissä olin kokenut. Juttelin ennakkoon kahden tutun kätilön kanssa, ja he selittivät minulle mahdolliset riskit. Suurin osa niistä on ennakoitavissa jo odotusaikana, mutta olin tietenkin valmis lähtemään myös sairaalaan tilanteen niin vaatiessa.

Kätilöt Ria ja Johanna olivat hälytysvalmiudessa, ja kun synnytys oli käynnistynyt, Reino Nordin soitti heille puolenyön jälkeen.

– Olin koko synnytyksen ajan täysin rento. Aluksi olin kylpyammeessa ja sitten istuin pimeässä vessanpöntöllä. Lopulta olin sängyssämme Reinon sylissä ja sitten kontillani. En tuntenut vauvan syntyessä mitään kipua, vain hieman paineen tunnetta.

Vauva syntyi kello 4.47, ja kerrossängyssään nukkuneet Fidel ja Luna herätettiin katsomaan uutta perheenjäsentä.

Saksassa jonotetaan synnytyskoteihin

Sairaalalääkärit näkevät kotisynnytyksissä joka tapauksessa merkittäviä riskejä. Niitä ovat muun muassa vaara istukan irtoamisesta tai vauvan sydänäänien heikkeneminen. Vaikka valtaosa synnytyksistä sujuu hyvin, niin vain sairaaloissa on mahdollisuus muun muassa vastasyntyneen elvyttämiseen sekä keisarinleikkaukseen. Puhumattakaan muista mahdollisista komplikaatioista.

Ylen uutiset kertoi 5.8. lähetyksessään Berliinissä sijaitsevasta Charlottenburgin synnytyskodista. Saksalaisissa sairaaloissa tehdään poikkeuksellisen paljon keisarinleikkauksia, ja se on johtanut siihen, että moni odottava äiti haluaisi kokea luonnonmukaisen synnytyksen sairaalan ulkopuolella. Charlottenburgin synnytyskoti on erittäin suosittu, sillä se sijaitsee synnytyssairaalan kanssa samalla tontilla. Hätätilanteessa äiti ja lapsi pääsevät sairaalaan parissa minuutissa.

Synnytyskotia johtavan Christine Bruhnin mielestä raskaus ja synnytys ovat luonnollisia asioita, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu sairaalaan. Hän sanoo, että raskaus ei ole sairauden hoitamista.

– Jokainen terve nainen pystyy synnyttämään lapsensa luonnollisella tavalla. Synnytys on monimutkainen, mutta todella säädelty kehon prosessi, jolle äidin pitää pystyä antautumaan ammattilaisen opastuksen avulla, Bruhn sanoo.

Geburtshausit eli synnytyskodit ovat verrattain uusi ilmiö Saksassa. Ensimmäiset synnytyskodit avattiin keskisaksalaisessa Gießenissä ja Länsi-Berliinissä 1980-luvun puolivälissä. Nyt Saksassa arvioidaan olevan yli sata synnytyskotia.

Synnytyskodit tekevät läheistä yhteistyötä sairaaloiden kanssa ja tiedottavat niille tulevista synnytyksistä.

– Suurin ero sairaalasynnytyksiin on se, että tarjoamme erittäin yksilöllistä opastusta. Ajattelemme, että tuttu kätilö ja kodinomaiseksi luotu ympäristö auttavat äitiä synnyttämään paremmin, Bruhn sanoo.

Suomessa ei vastaavia synnytyskoteja vielä ole, mutta kenties niitä nähdään tulevaisuudessa.

– Minulle hienosti sujunut kotisynnytys oli elämäni suurin elämys. Koin tilanteen myös erittäin turvalliseksi, Maria Nordin sanoo.

Julkaistu: 6.8.2018