Manse PP voiton päässä finaaleista, mutta se ei ollut monella mielessä – ”Pahin kolari, mitä olen koskaan pesäpallossa yli 40 vuoden aikana nähnyt”
Tamperelaisen Manse PP:n ja Seinäjoen Jussittarien toinen välierätaisto jätti ilmaan paljon pohdittavaa. Manse PP voitti joukkueiden toisen kohtaamisen ja on voiton päässä finaalipaikasta. Pelin puhuttavin tilanne oli kuitenkin Riikka Polson loukkaantuminen, joka säikäytti ja on poikinut laajaa keskustelua.
Tasaiseksi ennakoitu ottelupari on ollut sitä, mitä on odotettu. Kumpi tahansa olisi voinut voittaa molemmat ottelut. Nyt Manse PP on ollut ratkaisuhetkillä tylympi ja tehokkaampi. Etenkin ensimmäisessä pelissä Jussittarilla oli mahdollisuus ratkaista toinen jakso itselleen jo ennen viimeisiä vuoroja, mutta joukkue oli liian pehmeä ja antoi Mansen roikkua mukana.
Toisessa pelissä Manu Vartia oli paremmin pelin päällä ja monipuolisti joukkueen sisäpelaamista. Laajemmalla materiaalilla pelannut ja monipuolisemmin kotiuttanut Manse hallitsi peliä jo ensimäisellä jaksolla, mutta Jussittarien puolustus kesti. Toisen jakson alussa tapahtunut Riikka Polson todella vaarallisen näköinen loukkaantuminen lamaannutti Seinäjoen hetkeksi ja Manse hyödynsi tilaisuutensa ja meni lopulta menojaan toisella jaksolla.
Jussittarien mahdollisuus oli supervuorossa, mutta Erno Tuomainen ei ottanut Aino-Kaisa Mantereen lyöntivuorolla kotiin, vaan säästi paikan Anni Laaksolle. Kotiutuskisassa Manse oli selkeästi vahvempi ja suisti seinäjokelaiset tukevasti kohti pronssipeliä.
Palataan vielä siihen loukkaantumiseen.
– Kukaan ei haluaisi tällaisia tilanteita kentällä nähdä. Pahin kolari, mitä olen koskaan pesäpallokentällä yli 40 vuoden aikana nähnyt, Antti Tokkari sanoo.
Tilanne sattui, kun Saaga-Angelia Raudasoja oli etenemässä pesäväliä ja Polso yritti suorittaa ulkokentällä kiinniottoa. Kun kaksikko törmäsi toisiinsa, näki heti, että nyt sattui, ja pahasti.
Ihmettelen suuresti, että kuuluttajan piti kysyä yleisöstä lääkäritaitoista ihmistä tilanteen jälkeen. Eikö nyt naisten Superpesiksen välierissä sellainen pitäisi olla paikalla jo itsessään? No ei näköjään.
Polsoa hoivattiin useiden minuuttien ajan kentän pinnassa, mutta onneksi nainen pystyi omin jaloin poistumaan kentältä lopulta jatkotutkimuksiin.
Estämistilanteet ovat aina hankalia myös tuomareille ja tässäkin tilanteessa tuomarit tuomitsivat periaatteessa sääntöjen mukaan. Säännöt eivät toki sano, että aktiivisen ulkopelaajan olisi välttämättä päästävä palloon, riittää kun hän sitä lähtee yrittämään. Tulkinta on siinä mielessä aiheellinen, etteivät täysin tilanteiden ulkopuoliset ulkopelaajat voi estää takaetenijöitä vain juoksemalla palloa kohti.
”Tällä kaudella on nähty useita törmäystilanteita ja tällainen pahempi kolari oli valitettavasti odotettavissa.”
Aikaisemmin takaetenijän törmäilyistä tuli automaattisesti 1-2 paloa, jos ulkopelaaja oli edes lähellä palloa. Nyt kun tulkinta on muuttunut, niin kolareita on alkanut tulla. Ei kukaan niitä tahallaan hae, mutta takaetenijät pitävät tarkemmin kiinni oikeuksistaan. Tärkeintä tässä tilanteessa olisi kuitenkin se, että Riikka Polso selviää pahemmilta vammoilta.
Ennen takaetenijän piti aina väistää, mutta, kun nykyään kaikkien pitää saada juosta omaa linjaa, niin näitä tulee. Ja silloin tuomarit vetoavat juuri sääntötulkintaan. Mutta vika ei missään nimessä ole tuomareiden, vaan tulkintojen laatijan.
Nykyään säännöt sanovat estämisestä tarkalleen näin:
”etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa”
Säännöt eivät siis sano, että pallo pitäisi saada kiinni tai että siinä tulisi spekuloida, onko ulkopelaajan mahdollista saada pallo kiinni.
Nähtäväksi jää oliko Polson kausi siinä, ja jos oli, niin samalla se syö auttamatta Seinäjoen menestysmahdollisuuksia finaalipaikan suhteen.
Tärkeintä on kuitenkin, että Polso selviäisi mahdollisimman vähillä vammoilla, ja jatkossa vastaavanlaisia tilanteita ei enää nähtäisi.
Tosin nykysäännöillä nämä tilanteet tuskin ovat ainakaan vähenemään päin.
