Manse PP:n kausi oli kultainen, vaikka ilmassa oli kaikki katastrofin ainekset – ”Kausi ja tarina, jota tullaan muistelemaan vielä monta kertaa”
Manse PP juhlii miesten Superpesiksen Suomen mestaruutta. Se voitti loppuottelusarjassa selkeästi Sotkamon Jymyn 3–0-otteluvoitoin. Kausi oli kuitenkin täynnä tapahtumia ja draamaa Tampereella. Kovin moni ei pudotuspelien alkaessa pitänyt tamperelaisia kovin korkealla puhuttaessa mahdollisesta mestarista.
Heinäkuun loppupuolella Aitio uutisoi osan pelaajien haluavan eroon pelinjohtaja Jani Komulaisesta ja joukkueen sijoitus majaili runkosarjassa aivan jossain muualla, missä odotettiin. Ei juuri kukaan Tampereen ulkopuolella mestaruudesta Mansen kohdalla puhunut. Tuskin siinä kohtaa osa pelaajista edes siihen uskoi.
Paketti tuntui olevan melko levällään. Mutta kuin taikaiskusta kaikki muuttui. Vai muuttuiko Aition pesäpalloasiantuntija Antti Tokkari?
– Manse oli kiistatta loppukauden paras joukkue. Noususuhdanne alkoi heinäkuussa Imatralle kärsityn rökäletappion ja suurilla sanoilla käytyjen palaverien jälkeen. Tämän jälkeen peli parani ottelu ottelulta ja nyt jätkillä on kultamitalit kaulassa, sanoo Tokkari.
Kuten todettua, runkosarjassa peli yski. Voi sanoa Mansen tasoisesta joukkueesta, että se jäi runkosarjassa vasta viidenneksi.
”Vuodet ovat näyttäneet, että pitävä ulkopeli on lopulta se, jolla mestaruudet ratkaistaan.”
Mutta sitten pudotuspeleissä tamperelaiset menivät menojaan. Ensin kaatui Joensuun Maila, sitten Kouvolan Pallonlyöjät ja viimeisenä Jymy. Kaikkiaan joukkue hävisi vain kertaalleen pudotuspeleissä.
Tokkari näkee selvät erot pudotuspeleissä suhteessa vastustajiin. Ja erot vain korostuivat finaaleissa.
– Mansen takatilanteen puolustaminen oli pudotuspelijoukkueista parasta. Tämä oli nyt neljäs vuosi putkeen, kun mestaruuden voittaa joukkue, joka pystyy takatilanteen parhaiten puolustamaan prosentuaalisesti, Tokkari purkaa.
– Mansen ulkopeli asettui uomiinsa kauden ratkaisuhetkillä. Vuodet ovat näyttäneet, että pitävä ulkopeli on lopulta se, jolla mestaruudet ratkaistaan. Mestaruuksia harvoin voitetaan railakkaalla ja runsasjuoksuisella sisäpelillä, Tokkari alleviivaa, miksi Manse on nyt mestari.
”Lukkari Aapo Komulainen oli suorastaan fantastinen pudotuspeleissä.”
Pelaajien ja pelinjohtajan puolelta on saatu vastailla loppukaudesta moneen kertaan joukkueen mahdollisesta välirikosta, ilmapiiristä ja niin edelleen. Kuin yhdestä suusta Mansen leiristä ollaan puhuttu, että joukkue kävi tiukkoja keskusteluita kauden aikana, totuutta oli katsottu silmiin, kun homma ei toiminut.
Niiden keskusteluiden jälkeen ei enää mediaan asiat vuotaneet.
Sen jälkeen joukkue haki vielä hieman otollisinta kokoonpanoa, ja sieltä se löytyi, päätyyn asti mennen. Parhaat pelaajat alkoivat pelata omalla tasollaan. Lukkari Aapo Komulainen oli suorastaan fantastinen pudotuspeleissä. Ja oli siellä onnistujia monia muitakin.
Urheiluhistoria ei tunne liikaa tarinoita, jotka päättyvät vaikeuksien jälkeen näin.
Mutta mikä selittää nyt nähtyä?
– Hyvä huomio! Toisaalta historia tuntee myös hyvin vähän sellaisia joukkueita, jotka koko kauden etenevät voitosta voittoon ja voittavat mestaruuden. Säröt ja kriisit kuuluvat monesti menestyksen kaavaan, kuten Mansen kohdalla tällä kertaa, Tokkari pohtii.
– Lisäksi voitontahto oli Mansella todella kova. Kaiken koetun jälkeen mestaruus tuntuu entistä arvokkaammalta voittaa ja kaikki muu on kentällä sivuroolissa.
”Tämä on tarina ja kausi, jota tullaan muistelemaan vielä monesti – ja johon tullaan palaamaan.”
Tampereella juhlitaan nyt historiallista tuplamestaruutta. Mikään muu seura sitten Oulun Lipon ja vuoden 1994 ole kyennyt voittamaan sekä naisissa että miehissä Superpesis kultaa samalla kaudella.
Nyt tamperelaiset sen tempun tekivät. Miehet tekivät myös omanlaista historiaa. Nimittäin koskaan aiemmin näin heikolta runkosarjan sijalta (5) ei olla noustu mestariksi asti.
Tämä on tarina ja kausi, jota tullaan muistelemaan vielä monesti – ja johon tullaan palaamaan.
