Lasipalatsin ja sen aukion alle rakennetun Amos Rexin suunnittelussa haasteellista oli keskeinen sijainti Helsingin keskustassa sekä ympäristö, joka on suojeltu aukiota myöten.

Taidemuseon sisäänkäynti on Vilho Revellin ja kumppaneiden suunnittelemassa, funkkista edustavassa Lasipalatsissa, joka nousi paikalleen 1936. Aukion toisella puolella taas on Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen Turun kasarmin talousrakennus, joka valmistui noin sata vuotta aiemmin.

Kun arkkitehdit miettivät ratkaisujaan, he halusivat niiden erottuvan selkeästi olemassa olevista rakennuksista. Uuden taidemuseon oli oltava riittävän iso, rohkea ja näyttävä.

”Olisi ollut hullua tehdä se ihan näkymättömäksi. Liian varovainen ratkaisumalli tuntui köyhältä. Paikkaan kohdistuu kuitenkin valtavasti intohimoja. Piti miettiä tarkkaan, mikä sopii tällaiseen paikkaan”, kertoo projektin pääarkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Architectsistä.

Yrjönkadulla sijainnut Amos Andersonin taidemuseo hukkui katukuvaan, joten Amos Rex on selkeä profiilinnosto. Maan alle rakennetun rakennuksen julkisivu on katto, eli Lasipalatsin aukea. Museo näkyykin ulos juuri kattoikkunoidensa ansiosta.

”Kattoikkunoilla poistetaan maan alla olemisen ahdistusta. Ajatus oli, että aula on aistien puhdistustila. Kaupungin hälystä laskeudutaan rauhoittumisen tilaan ennen kuin siirrytään näyttelyyn.”

Ympyräteema toistuu kaikkialla museossa. Varsinkin suuren näyttelysalin musta-valkopilkullinen katto on dramaattinen. Ratkaisu on esteettinen mutta myös käytännöllinen, sillä pyöreät ”paljetit” kätkevät väleihinsä talotekniikkaa.

Museo on huomioitu jo ulkomaillakin. Odotukset ovat siis korkealla.

”Yleisön reaktiota odotan hieman pelonsekaisin tuntein”, pääarkkitehti tunnustaa.

Amos Rex -taidemuseo Helsingissä ja sen avajaisnäyttely Teamlab avautuvat 30.8.