Monet maahanmuuttajat työllistävät itsensä yrittäjinä – Fafa's-ketjun Doron Karavani ja muut kertovat, mikä yrittäjyydessä on Suomessa haastavaa
Puheenaiheet
Monet maahanmuuttajat työllistävät itsensä yrittäjinä – Fafa's-ketjun Doron Karavani ja muut kertovat, mikä yrittäjyydessä on Suomessa haastavaa
Monet Suomessa yrittäjinä työskentelevät maahanmuuttajat ovat rohkeita, ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. Heille menestys on sitä, että voi tarjota työtä ja mahdollisuuksia myös muille maahantulijoille.
Julkaistu 15.3.2022
Apu

Helsinkiläisen kauppakeskus Triplan toisessa kerroksessa sijaitsevaan pikkuruiseen Fafa’s-ketjun ravintolaan saapuu eräänlainen pyörremyrsky. Yksi ketjun omistajista ja sen alkuperäinen perustaja, israelilainen Doron Karavani kaappaa halaukseen ravintolaa pyörittävän Gufran Lutfulin, perässä seuraa takinliepeet lepattaen ketjun operatiivinen johtaja Pasi Kaurala. Pian yleiseen älämölöön liittyy keittiön henkilökunta, ja Karavanille kiikutetaan valikoiman uusi caesarsalaatti.

– Minua hiukan hirvittää. Mitä jos hän ei pidäkään siitä? kuiskaa franchise-yrittäjä Lutful.

Onneksi Karavanin ilme on hyväksyvä.

Fafa’s-ketjun omistaja Doron Karavani ja operatiivinen johtaja Pasi Kaurala ilahduttavat franchiseyrittäjää Pasilassa vierailullaan.

Yli kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen. Karavani oli juuri perustanut ensimmäisen Fafa’s-ravintolan Hel­singin Punavuoreen, Iso Roobertinkadulle. Falafelpullien resepti oli hänen omansa, samoin kuin pitaleivän, ja niitä ei saanut muuttaa millään tavalla.

– Olen hyvä kokki, tein suosikkiruokiani listalle. Muistan, kun ystäväni pyysi halloumijuustoa pitaleipiin. Se oli outoa, mutta siitä tuli nopeasti suosituin annoksemme. Tajusin, että minun on tehtävä sitä, mitä asiakkaat haluavat, ei omia suosikkejani, Karavani muistelee.

Ensimmäisen liikkeen matka menestykseen kesti vain kolme viikkoa ja myönteinen arvostelu Helsingin Sanomissa. Sen jälkeen ravintola alkoi olla niin suosittu, että toisinaan Karavani joutui lopettamaan myymisen jo lounas­aikaan, kun yhtään annosta ei ollut jäljellä.

– Tajusin luoneeni jotakin toimivaa. Saimme paljon lisäarvoa brändillemme iltaisin ja öisin, kun juhliva kansa Roballa oli tyytyväinen katuruokaamme. Mutta kesti kauan, ennen kuin annoin muiden tehdä pitaleipiä!

Yrittäjän tarvitsemat tiedot helposti saatavilla

Triplan ja Hakaniemen Fafa’s-ravintoloita Raihan-veljensä kanssa pyörittävä bangladeshilais-suomalainen Gufran Lutful, 33, on oikea sarjayrittäjä. Päivätyötä hän tekee Nokialle ohjelmistoinsinöörinä, kesäisin hän pitää myös jäätelökioskeja – ja nyt hän on avannut vaimonsa kanssa Youtube-kanavan.

– Työskentelemme veljeni kanssa enää noin 60 tuntia viikossa. Jos ihminen nukkuu vuorokaudesta kahdeksan tuntia, hän on henkisesti hyvin rikas! Siitä jää vielä paljon aikaa kaikkeen muuhun.

Lutful kehuu veljensä asiakaspalvelukykyjä. Veljellä on taito saada jokainen asiakas tuntemaan itsensä arvovieraaksi, vaikka ostos olisi kuinka pieni.

– Meidän pitää saada asiakkaat palaamaan. Pitää ajatella, että kun joku maksaa meille 10 euroa, hän on saattanut kuluttaa puoli tuntia sen ansaitsemiseen.

”Rohkeutta yrittäjyyteen maahanmuuttajilta ei puutu!”
Gufran Lutful

Lutfulin mielestä yrittäjyys Suomessa ei ole hankalaa.

– Kaikki tieto on saatavilla Google-hakukoneella. Jos tarvitset rahaa, menet pankkiin. Y-tunnuksenkin saa muutamassa tunnissa! Ei suomen kielen taidon puutekaan ole suuri este, sillä kaikki puhuvat englantia.

Fafa’sin toimitusjohtaja Kaurala on samoilla linjoilla.

– Kielitaitoakin tärkeämpää on opettaa maahanmuut­tajataustaisille yrittäjille muun muassa työlainsäädäntö­ämme, työvuorojen suunnittelua, täsmällisyyttä. Rohkeutta yrittäjyyteen maahanmuuttajilta ei puutu!

Ketjun menestys on avannut ovia muille yrittäjille

Nykyään Fafa’s on franchise-mallilla toimiva 43 liikkeen ketju Suomessa ja Lontoossa. Sillä on sopimusyrittäjiä 29, joista vähittäiskauppajätti S-ryhmä on kymmenellä ravintolallaan suurin. Työntekijöitä ketjulla on Suomessa lähes 300, ja liikevaihto nousee lähivuosina yli 20 miljoonan euron.

Sarjayrittäjä Doron Karavanin (oik.) mukaan Suomi on epävarmuudella toimiva yhteiskunta. – Jotkut yrittäjät pelkäävät, minä en. Yrittäminen ei ole avaruus­tiedettä.

Doron Karavani on onnellinen luotuaan yrityksen, jonka avulla muutkin yrittäjät voivat ansaita elantonsa.

– Toivoakseni Fafa’s osoittaa muille maahanmuuttajille, että hekin voivat tehdä saman. Minusta se on menestystä, että voin auttaa muita. Uskon vilpittömästi, että kun annat toisille, saat itsekin.

Yksi tuoreimmista Fafa’s- yrittäjistä on Helsingin Fred­rikinkadun bangladeshiläis- suomalainen Azmain Rahman, 20. Ylioppilaskokeisiin lukeva nuorukainen perusti ravintolan joulukuussa, apuna on isä Muhammed 25 vuoden kokemuksellaan suomalaisesta ravintola-alasta.

Nuori Azmain on innoissaan siitä, että yrittäjänä kaikki työ sataa omaan laariin. Palkkatöissä hän ehti olla koulun ohessa jo kolme vuotta.

– Perheen kanssa työskentelyssä on hyvät ja huonot puolensa. Jos keittiössä tulee kriisejä, perheen kanssa sanat on aseteltava hieman eri tavalla kuin vieraalle. Toisaalta isä ja äiti ovat olleet yrityksen perustamisessa apuna, muuten olisin joutunut tekemään kaiken yksin.

Pankaj Gongal valittiin viime vuonna Fafa’sin vuoden yrittäjäksi. – Tulin opiskelijana Suomeen vuonna 2009. Työskentelin ravintoloissa saadakseni kokemusta, mutta nyt haluan olla yrittäjä.

Toimiala vaikuttaa tuloeroon

Vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia yrityksiä oli Suomessa 9 214. Eniten niitä oli majoitus- ja ravintola-alalla. Toimialakohtaisia yritystietoja ei enää saa, mutta vuonna 2020 ulkomaalaisten omistamia yrityksiä oli Suomessa 13 157.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkija Paolo Fornaro on tutkinut maahanmuuttajien yrittäjyyttä Suomessa. Hänen mukaansa ulkomaalaistaustaiset perustavat yrityksensä usein tietyille toimialoille ja suuriin kaupunkeihin. He ansaitsevat vähemmän kuin kantasuomalaiset yrittäjät, ja heitä ei tule tasaisesti kaikista maista.

– Toimialan valinta vaikuttaa tuloeroon aika paljon, ravintolassa on mahdoton ansaita yhtä paljon kuin teollisuusyrityksellä. Maahanmuuttajien yritykset ovat usein pieniä. Jos ne olisivat saman kokoisia kuin suomalaiset, tuloero olisi pienempi, ja tuo 10 prosentin ero onkin kuroutumassa umpeen, Fornaro kertoo.

Siirtyvätkö maahanmuuttajat väkisin yrittäjiksi, kun palkkatöitä ei löydy? Sellaisia ”pakkoyrittäjiä” voi olla kuten kantaväestössäkin lama-aikoina, mutta myös yrittäjyydessä on maahanmuuttajille haasteita, ennen kaikkea yrityksen perustamiseen vaadittavan pääoman puute.

– Mikäli maahanmuuttajat perustavat pakon edessä yrityksiä, jotka pärjäävät vain muutaman vuoden, pitäisikö meillä olla toisenlaisia käytäntöjä?

Turkkilaiset perustavat Suomessa eniten yrityksiä, 40 prosenttia kaikista maahanmuuttajien perustamista, ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat vähiten, vain neljä prosenttia. Turvapaikanhakijan tilanne taas on erilainen kuin vaikkapa aasialaisen yrittäjän, joka tulee Suomeen ensisijaisesti töihin.

– Turkkilaiset perustavat yrityksiä eniten. Perustuuko se yhteisön perinteisiin, kulttuuriin tai arvoihin? Onko joku vain perustanut sen ensimmäisen, ja muut ovat seuranneet? Fornaro pohtii.

Turkkilaiset perustavat eniten yrityksiä − 40 prosenttia kaikista maahanmuuttajien perustamista yrityksistä.

Tavoitteena terveydenhuoltoalan arvostuksen nouseminen

Somalialaissyntyinen Fadumo Ali on yksi niistä maahanmuuttajayrittäjistä, joilta ei rohkeutta puutu. Hän ei halua vain työllistää itseään ja muita maahanmuuttajia, vaan myös muuttaa maailmaa. Ei mitään sen vähempää.

– Perustin Hoiwa-henkilöstövuokrausyritykseni juuri ennen pandemian alkua. Halusin yrittäjäksi, sillä terveydenhuoltoalan ammattilaisia ei arvosteta tarpeeksi, me emme saa vallanpitäjille ääntämme kuuluviin, terveydenhoitajana Suomessa vuodesta 2007 työskennellyt Ali kertoo.

Sairaanhoitajia välittävälle yritykselle maailmanlaajuinen pandemia antoi mahdollisuuden auttaa yhteiskuntaa: se pakotti asiakasyritykset tilaamaan työntekijöitä myös ei-kantasuomalaiselta yritykseltä.

– Täällä puhutaan paljon maahanmuuttajien integraatiosta, mutta meitä ei oteta avosylin vastaan. En väitä suomalaisia rasisteiksi, mutta valitettavasti työpaikoilla suhtaudutaan kantasuomalaisiin eri tavalla kuin ei-suomalaisiin työntekijöihin.

Terveydenhuoltoalalla suomalaiset ja ei-suomalaiset hoitajat istuvat usein eri porukoissa, vaikka he ovat samassa työpaikassa, Ali huokaa.

– Jos jollakulla on huono kielitaito, suomalainen voisi auttaa juttelemalla – mutta sitä ei tapahdu.

”Valitettavasti työpaikoilla suhtaudutaan kantasuomalaisiin eri tavalla kuin ei-suomalaisiin työntekijöihin.”
Fadumo Ali

Osaaja vaihtaa maata jäätyään Suomessa ilman työtä

Töitä ei ole helppo löytää. Sen on kokenut muun muassa Suomeen kaksivuotiaana muuttanut Alin pikkuveli, lahjakas IT-insinööri.

– Veli lähetti työhakemuksia 50 paikkaan, mutta kun nimi ei ollut suomalainen, hän ei päässyt edes työhaastatteluun. Lopulta hän kyllästyi ja muutti Saksaan. Hän sai töitä myös Yhdysvalloista. Hyvät työntekijät lähtevät pois Suomesta, koska heille ei anneta mahdollisuutta.

Onneksi Ali sai nyt suostuteltua pikkuveljen yrityksensä tekniseksi johtajaksi. Hoiwan kaikki tietojärjestelmät palkanlaskennasta laskutukseen on itse kehitetty. Vain siten Hoiwa on voinut kasvattaa kahdessa vuodessa liikevaihtonsa neljään miljoonaan euroon.

Vuokratyöntekijöitä sillä on jo melkein 2 000. Seuraavaksi menestykseen haetaan sijoittajia mukaan.

– Olemme automatisoineet kaiken mahdollisen, uusien työntekijöiden palkkauksenkin. Teknologia mah­dollistaa suuret volyymit pienillä voimavaroilla. Yritykset voisivat säästää monessa asiassa, esimerkiksi henki­löstöhallinnossa, jos ne ottaisivat meistä mallia!

Parasta yrittäjyydessä on Fadumo Alin mielestä se, että voi muuttaa asioita – ei tarvitse odottaa, että joku muu tekee sen.

Liikeidea löytyi työvoimatoimiston verkkosivuilta

Siivouskonserni All-Roundersin toimisto Vantaan Veromiehenkylässä on täynnä tyhjiä työpöytiä. Yritys on juuri ostanut tytäryhtiön, ja uusia työntekijöitä odotellaan. Yrityksen perustaja ja yksi omistajista, srilankalais-suomalainen Mayuran Kamalanathan on siirretty uuteen kulmahuoneeseen.

Mayuran Kamalanathan on asunut Suomessa viisivuotiaasta. – En tunne olevani sataprosenttisesti suomalainen enkä tamili, mutta siten minulla on kyky ymmärtää molempia kulttuureja.

Kamalanathan perusti vuonna 2012 yrityksen ystäviensä kanssa, ja nimen haluttiin viittaavan monialaisuuteen. Sattumalta all-rounder on krikettitermikin – vaikka Kamalanathan itse inhoaa tuota hidastempoista peliä.

– Istuttiin kavereiden kanssa Helsingin Pukinmäen Shellillä ja mietittiin, että jotakin kivaa pitäisi tehdä. Päätettiin perustaa yritys tamilijuhlien pitämistä varten. Pian huomasin työvoimatoimiston verkkosivuilta, että kuljetushommiin tarvitaan kuljettajia.

Siitä se lähti. Kotimaassa oli sisällisota, ja tamiliyhteisö kärsi hätää. Suomen Sri Lankan tamiliyhdistyksessä toimivat Kamalanathan ja hänen ystävänsä halusivat auttaa kotimaata ja kertoa maailmalle tamilien tilanteesta. Suomessa tamileja on noin 2 000.

– Niin me ruvettiin kuljetushommiin, yhden osakkaan lanko ja appiukko olivat firmamme ekat työntekijät. Yhtäkkiä asiakkaita alkoi löytyä, ja tamileja oli Suomessa ennenkin ollut paljon linja-autoja siivoamassa.

All-Roundersin liiketoimialat ovat kuljetuksen lisäksi linja-autojen ja toimitilojen siivous. Nykyään asiakkaita on noin 150, työntekijöitä parisen sataa.

Palkkatyö opetti työelämän pelisäännöt

Yksi työntekijöistä on Sri Lankasta turvapaikanhakijana vuonna 2017 tullut Niroyan Sribaskaran. Kun hän pääsi turvapaikkakeskuksesta, All-Rounders otti hänet suoraan bussien siivoojaksi. Hän yleni pian tiiminvetäjäksi.

– Vuodesta 2018 olen ollut palvelupäällikkönä, nyt aion perustaa myös oman yrityksen. En koskaan odottanut saavuttavani siivoojana tällaista asemaa. Työnantaja kannusti minua ja antoi mahdollisuuksia, Sribaskaran kertoo.

Palvelupäällikkö Henri Pyykönen aloitti All-Roundersissa pakettiauton kuljettajana. Srilankalainen Niroyan Sribaskaran sai töitä linja-auton siivoojana heti turvapaikkakeskuksesta päästyään vuonna 2017. – Olen saanut vaimonikin Suomeen, nyt odotamme esikoistamme syntyväksi.

Mayuran Kamalanathan on ollut nyt kymmenen vuotta yrittäjä. Häntä kiehtoo yrittämisessä se, että asioihin ja muihin ihmisiin voi vaikuttaa. Aikaisempi palkkatyö taas saa kiitosta siitä, että se opetti työelämän peruspelisäännöt.

– Suomalaiset työehtosopimukset ovat verotusta paljon haastavampia. Emme esimerkiksi voi palkata virolaista, joka haluaa yhtenä viikkona työskennellä seitsemänä päivänä viikossa ja seuraavana mennä perheensä luo.

Hyväntekeväisyysjärjestö tamiliyritys ei ole, vaikka omistajat haluavat työllistää maahanmuuttajia ja auttaa heitä sopeutumaan suomalaisyhteiskuntaan.

– Lähes kaikki siivoojat sattuvat olemaan maahanmuuttajia. Jos haluaa tehdä töitä ja on hyvä asenne, pääsee meille. Ne ovat ne kaksi asiaa, joita ei voi opettaa.

Kommentoi »