Apu

Luotiliivit vaihtuivat visiireihin: Näin suomalaiset yritykset muuttavat tuotantoaan ja valmistavat aseita koronaa vastaan

Luotiliivit vaihtuivat visiireihin: Näin suomalaiset yritykset muuttavat tuotantoaan ja valmistavat aseita koronaa vastaan
Koronavirusepidemia on iskenyt kaikkiin suomalaisiin yrityksiin. Joidenkin on onnistunut kääntää tuotantonsa uuden ajan vaatimaan asentoon. Helppoa nykyaikaisen teollisuustuotannon suunnanmuutos ei ole.

Ajatus tuli Suomenlahden takaa, Virosta. Poliiseille ja sotilaille suojavarusteita valmistavan forssalaisen C.P.E. Production -tehtaan virolainen maahantuoja kysyi, voisiko tehdas valmistaa suojavisiireitä koronavirusepidemiaa vastaan kamppaileville lääkäreille ja hoitajille.

Forssassa ryhdyttiin toimeen. Visiirin malli suunniteltiin perjantaina 20. maaliskuuta: taivutettu muovilevy, jossa on vaahtomuovisuoja otsaa vasten ja pään ympäri kiertävä kuminauha. Maanantaina 23. maaliskuuta alkoi tuotanto.

– Nyt suojavisiireitä on tilattu 350000 kappaletta. Näistä olemme tehneet muutamia kymmeniätuhansia. Tuotantoa yritämme lisätä joka viikko, kertoo C.P.E. Productionin toimitusjohtaja Harri Kolu.

Yhtiössä normaalisti työskentelevän 30 ihmisen lisäksi on palkattu 26 uutta työntekijää valmistamaan visiireitä.

Poliisien ja vartijoiden turvaamisesta hoitajien turvaamiseen. Harri Kolun firma C.P.E. ryhtyi valmistamaan luotiliivien lisäksi suojavisiireitä sairaanhoidon henkilöstölle.

Suojavisiiri on yksinkertainen valmistaa

Teollisuustuotantoa on pitkään Suomessakin tehostettu luottamalla tavaroiden tuontiin ja tuotantoketjuihin, joissa yksi tehdas tekee yhtä osaa, toinen toista ja kolmas kokoaa valmiin tuotteen.

Koronaviruspandemia on osoittanut tämän mallin haavoittuvuudet. Kriisin vuoksi esimerkiksi sairaanhoidon suojatarvikkeista on tullut pulaa maailmanmarkkinoilla. Suuri osa tuotteista on sellaisia, ettei niitä Suomessa ole normaalioloissa tehty.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ilmoitti viime viikolla, että ministeriön selvityksen perusteella Suomessa on kymmeniä firmoja, jotka voisivat alkaa valmistaa suojatarvikkeita terveydenhuollon ammattilaisille.

Kasvoja suojaava visiiri on yksinkertainen väline, minkä vuoksi sen valmistaminen on saatu käyntiin vauhdilla.

Käännöksessä forssalainen C.P.E. oli etujoukoissa. Nopea muutos onnistui, sillä visiirejä voi tehdä sen tavallisesti käyttämistä materiaaleista ja niitä voi valmistaa tehtaan koneilla.

Suojavisiiri on melko yksinkertainen tuote. Tosin senkin osat tulevat C.P.E.:n tehtaalle eri paikoista. Varsinainen suojamuovi tulee suomalaisen hankkijan kautta ulkomailta, vaahtomuovi Inkoosta MNC Termonovan tehtaasta ja kuminauha nauhoja ja nyörejä valmistavan Inka Oy:n tehtaasta Virtain Killinkoskelta, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalta.

Suojavisiirejä ja -laseja on alkanut valmistaa muutama muukin teollisuuslaitos Suomessa. Suojapukuja, -myssyjä ja -käsineitä valmistaa Suomessa useampi yritys, kertoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Forssalaisessa C.P.E:ssä suojavisiirituotantoa on rajoittanut lähinnä materiaalin saatavuus.

Suomalaisia hengityssuojia ehkä ensi kuussa

Ehkä hieman yllättäen yksinkertaiselta lappuselta näyttävä, uutiskuvista tuttu vaaleansininen hengityssuoja, eli kirurginmaski, onkin vaikeampi tuote valmistaa.

Vielä vaativampia valmistettavia ovat tehohoidossa käytettävät hengityssuojaimet. Suojista on tullut jo koronavirusepidemian alussa pulaa Suomen sairaaloissa.

Viime viikolla syntyi skandaali, kun viranomaisten Kiinasta tilaama suojainlasti paljastui sairaaloihin sopimattomaksi.

Kotimaista hengityssuojatuotantoa käynnistetään nyt kovaa vauhtia. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä eräät valmistajat arvioivat, että suomalaisia hengityssuojia saataisiin käyttöön jo ensi kuussa.

Visiiri suojaa kasvoja.
Vaahtomuovi tulee Forssan tehtaalle Inkoosta.

Maskitarpeiden tuotantoa lisätty

Suomalainen kuitumateriaaleja valmistava suuryritys Ahlstrom-Munksjö tuottaa hengityssuojaimiin sopivaa materiaalia. Yritys lisäsi hengityssuojaimiin tarkoitetun materiaalin tuotantoa, kun koronaviruspandemia paheni.

Sijoittajasuhdepäällikkö Juho Erkheikki kertoo, että yhtiön terveydenhuoltotuotteiden valmistus on keskitetty Yhdysvaltoihin, jossa myös hengityssuojainmateriaalit on tähän saakka tehty. Tähän koronavirus toi muutoksen.

Nyt maskitarpeita tuotetaan myös Italiassa yhtiön Torinon tehtaalla. Viime viikolla yhtiö kertoi alkavansa valmistaa hengityssuojainmateriaalia myös Suomessa Tampereen tehtaallaan.

Suojavisiirien kokoamista.

Kirurginmaskissa on kolme kerrosta. Ahlstrom-Munksjö toimittaa materiaalia uloimpaan ja sisimpään. Keskikerroksen valmistaa eri firma, ja maskit ompelee kasaan kolmas yritys.

– Kun tilanne alkoi Italiassa pahenemaan helmikuussa, paikallinen tiimi Torinossa ryhtyi miettimään, miten voisimme auttaa. Tehtaalla on tuotantolinja, joka normaalisti valmistaa materiaalia ilmansuodattimiin teollisuudelle. Näin oli myös teknistä osaamista suojainmateriaalin tekemiseen.

Suodantintarvetuotanto pyörähti käyntiin yhteistyössä Torinon, Milanon ja Bolognan yliopistojen kanssa. Erkheikin mukaan Ahlstrom-Munksjö valmisti ennen koronapandemiaa materiaalia noin 50 miljoonaan kirurginmaskiin joka kuukausi. Nyt tuotanto riittää noin 150 miljoonaan maskiin.

Tehohoidon paikkojen määrä 100 000 asukasta kohden

Vertailu Euroopan maiden kesken:

Lähde: Rhodes, Ferdinande, Flaatten, Fuidet. "The Cariability of critical care bed numbers in Europe" 2012 Financial Times.

10 miljoonaa suojainta kuukaudessa

Yhtiön mukaan Tampereen tehtaalla voidaan alkaa valmistaa hengityssuojiin sopivaa materiaalia jo tässä kuussa.

Tuotannon pitäisi nopeastikin riittää noin 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa. Suomalainen Lifa-yhtiö taas lupaa aloittaa suojainten valmistamisen kevään aikana.

Missä tahansa konsernin tehtaassa ei kuitenkaan voida alkaa tehdä materiaalia koronakriisin tarpeisiin.

– On melko tavanomaista, että yksi tehdas valmistaa tiettyjä tuotteita, Erkheikki sanoo.

Terveysalan yrityksiä edustavan etujärjestön Terveysteknologian toimitusjohtaja Saara Hassinen kertoo, että koronapandemia on herättänyt suomalaiset päättäjät pohtimaan, miten Suomen riippuvuutta ulkomaista voisi vähentää terveysalan tuotteissa.

– On totuttu siihen, että tuotteita tai tuotteiden osia tuodaan maailmalta Suomeen. Yrityksissä mietitään nyt, miten niitä voisi valmistaa Suomessa.

Hänen mukaansa tuotantoketjun osia pitäisi saada enemmän Suomeen.

– Ongelmana on se, että jos tietty komponentti jää tulematta vaikka Kiinasta, koko ketju jämähtää. Teollisuus voisi etsiä Suomesta ja lähialueilta uusia toimittajia. Tässä on mahdollisuuksia myös pienille yrityksille.

Liiketoimintaa koronan vanavedessä

Koronakriisi on vauhdittanut bisnestä esimerkiksi virusten tunnistamisessa ja tehohoidon laitteistojen valmistamisessa, jotka ovat valmiiksi hyvin hanskassa suomalaisessa terveysteollisuudessa.

Turkulaisen PerkinElmer Wallac -terveysteknologiayritys lupasi maalis-huhtikuun taitteessa valmistaa Ylen haastattelussa tarpeeksi materiaaleja 100 000 koronavirustestiin viikossa.

Raskaudenaikaiseen seulontaan erikoistunut yritys on palkannut 30 uutta työntekijää. Suomalais-ranskalainen Mobidiag taas toimittaa viruksen tunnistamiseen tarvittavia diagnostiikkalaitteita. Firmasta arvioitiin huhtikuun alussa Talouselämä-lehdelle, että Suomen kapasiteetti torjua koronavirusta moninkertaistuu laitteiden ansiosta.

Monikansallinen terveysalan jättiläinen GE Healthcare ilmoitti jo maaliskuussa tarvitsevansa lisää työntekijöitä Helsingin Vallilan tehtaalleen.

C.P.E:n tuotanto oli helppo kääntää suojavisiirien valmistukseen.

Oululainen Nukute  puolestaan etsii rahoitusta uniapnean tutkimiseen kehittämälleen laitteelle.

Kaulaan laitettava panta voisi auttaa tunnistamaan hyvissä ajoin koronaviruksen vaikeasti sairastuttamille ihmisille toisinaan kehittyvä vaarallinen hengitysvajausoireyhtymä.

Oma lukunsa ovat käsidesiä valmistamaan ryhtyneet firmat, joita on useampia. Yksi näistä on joensuulainen Vauhti, joka normaalisti valmistaa suksivoiteita.

Vauhti siirtyi käsidesivalmistajaksi maaliskuussa. Huhtikuun alussa tehtaalta tuli vuorokaudessa 20000 pulloa käsidesiä. Koko tuotanto myydään saman tien muun muassa poliisille ja Suomen sairaanhoitopiireihin.

Visiirejä, näytteitä ja kuvantamista

Covid-19-viruksen varalle tarvitaan terveysteknologian välineistöä:

Kirurginen suu-nenäsuojus, suojalasit tai kasvot peittävä visiiri, pitkähihainen suojatakki sekä tarvittaessa muovinen esiliina ja suojakäsineet ovat suojaimia, joita käytetään, kun potilaalla epäillään olevan covid-infektio.
Lähde: THL & Sailab – Medtech Finland ry

Fimealla varaa nopeuttaa kotimaista tuotantoa

Käsidesi on yksinkertainen kemiallinen seos. Mitä monimutkaisemmasta ja vaativampaan käyttöön tarkoitetusta tuotteesta on kyse, sitä hankalampaa sen valmistamiseen siirtyminen lyhyellä varoitusajalla on nykyaikaisellekaan teollisuuslaitokselle.

– Jos tuotteet on tarkoitettu käytettäväksi tehohoidossa, vaatimukset ovat suurempia, Terveysteknologian toimitusjohtaja Hassinen sanoo.

Laajan kotimaisen suojavarustetuotannon takaamiseksi ei riitä se, että saadaan eri osille kotimaisia valmistajia. Pitää myös varmistaa, että näiden valmistajien tuotteet täyttävät lääkinnällisille laitteille asetetut kriteerit.

Potilasturvallisuutta vahtiva Fimea on Hassisen mukaan luvannut poikkeusoloissa nopeuttaa arviointejaan.

– Ihan normaalitilanteessakin voisimme tulevaisuudessa toimia niin, että tultaisiin paremmin toimeen kotimaisin voimin, Hassinen sanoo.

Juttua täsmennetty 20.4. klo 9.05. Tekstin muotoilussa on tarkennettu, että kirurginmaskissa on kolme kerrosta.

Harri Kolu.

Korona toi tilauksen, mutta syö myynnit

Keravalainen Uudenmaan Ohutlevy sai maaliskuun lopussa tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä. Tuusulalainen muovialan firma pyysi pikaisesti muotoilemaan tuhat muoviaihiota kaupan kassoille sopiviksi muovilevyiksi.

– Pääsääntöisesti teemme metallia, mutta myös muovintaivutusjuttuja, joten otimme työn vastaan. Saimme siinä samalla uuden asiakkaan ja korvauskin oli kiireisestä työstä kohtuullinen, toimitusjohtaja Janne Jääskeläinen sanoo.

Tilaus ei ollut firmalle poikkeuksellisen suuri, mutta se, että aiheuttajana oli koronavirusepidemia, oli poikkeuksellista. Muuten vaikeasta taudista on aiheutunut Uudenmaan Ohutlevylle vain tappiota.

Suurin ongelma on, että kun asiakkaiden myynti hiipuu, ne vähentävät omia ostojaan.

– Huhtikuussa vaikutus näkyy jo selvästi, mutta toukokuussa tämä puraisee täydellä voimalla. Myynti putoaa luultavasti puoleen.

Suojalevyjen toimitus oli kertakauppa, mutta Jääskeläinen toivoo, että siitä seuraa uusia kauppoja. Sen kautta kaksi firmaa sai kuitenkin kauppayhteyden, jota aiemmin ei ollut.

Koronavirusepidemian torjuntatoimet ovat iskeneet Suomen talouteen rajusti. Syöksyvien tunnuslukujen, lomautusten ja yt-neuvottelujen taakse jää suuri muutos, jossa eristäytymisvaatimus ajaa yritykset verkkoon.

Hallitus myönsi maaliskuussa Business Finlandille 700 miljoonaa euroa jaettavaksi yritysten muutoshankkeisiin epidemiassa. Hakemuksia rahoitukseen on tullut yli kahden normaalivuoden edestä, johtaja Reijo Kangas Business Finlandista kertoo.

Eniten yritykset hakevat tukea juuri digitalisaatioon: aiemmin kasvokkain hoidettu kaupanteko pitää viedä nyt verkkoon.

Julkaistu: 15.4.2020
1 kommentti