Lukon urheilujohtajan lausumat sanat Liigan vetovoimasta olisi syytä lukea kauhistuneena – ja erityisen tarkkaan suomalaisen jääkiekon johtotasolla
Rauman Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt kertoi Satakunnan Kansan haastattelussa Liigan vetovoiman olevan pelaajamarkkinoilla todella heikko ja miten Liigan tilanne ei näytä valoisalta. Pitäisiköhän tehdä jotain, kysyy Samuel Savolainen.
Liigalla ja sen osakasseuroilla pitäisi olla vakavan pohdinnan paikka sen suhteen onko nykyinen toimintamalli sarjan kehitystä palveleva. Suomalaisen jääkiekon lippulaivasarja valmistautuu 50-vuotisjuhlakauteensa 2024-25, mutta juhlatunnelmasta ei ole tietoakaan.
Eikä varsinkaan jos torstaina sattui lukemaan Rauman Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedtin lausuntoja Satakunnan Kansan haastattelusta. Sahlstedtin sanoista paistoi syvä huoli – ellei kyseessä ollut jopa hätähuuto.
Sahlstedt ei puhunut löysiä, vaan ilmaisi kaunistelematta näkemyksensä siitä miten vaikeaksi joukkueen kasaaminen on Liigassa tullut – siis jopa Lukon resursseilla, jotka ovat sarjassa selvästi parempaa puoliskoa. Voikin siis miettiä, millaista on kasata Liigan pohjasakan seuraa. Oman vastauksensa saa jo, kun katsoo, millaiset kokoonpanot tällä hetkellä sarjan pienimmillä seuroilla on tällä hetkellä jalkeilla.
Sahlstedt kertoi, että Suomen vetovoima on ulkomaalaispelaajien kohdalla alhaisempi kuin kertaakaan hänen vuonna 2017 alkaneella urheilujohtajaurallaan Lukossa. Sahlstedtin mukaan pelaajat valitsevat mieluummin Saksan keskikastin seuran, vaikka Lukko kykenisi maksamaan saman rahan.
Syitä voi hakea, kuten Sahlstedt, ehkä Liigan taktisuudesta, sillä Sahlstedtin mukaan ulkomaalaispelaajat ovat tottuneet pelaamaan erityylistä kiekkoa. SM-liigan mainekin on Sahlstedtin mukaan ottanut kolauksia viime vuosina – eikä se ole jäänyt huomaamatta.
Tilannetta ei helpota ainakaan se, että Liiga on paisunut kuin pullataikina viimeisten vuosien aikana peräti 16 joukkueen kokoiseksi – ja seuroista on kuultu jo ennen Sahlstedtiakin julkisia ja ei-julkisia parahduksia siitä, että pelaajat eivät riitä.
Moni näkeekin sisäpiirissä, että vaikka Liiga palautti karsintaottelut ensi kevääksi, on sarjaan entistä vaikeampaa nousta kuin aiemmin. Nousijan kun täytyy myös täyttää lisenssiehdot – joita ei kokonaisuudessaan julkisuuteen ole kerrottu ja joita Liiga voi tulkita haluamallaan tavalla – ja lunastaa liigaosake.
Sahlstedtin mukaan nykytila Liigassa ei vaikuta valoisalta, eikä edes hänen oman työnsä kannalta – sillä tilanne on viime vuosina mennyt koko ajan heikompaan suuntaan.
Pelaaja-agenttien seuroille toimittamat pelaajalistatkin pitävät Sahlstedtin mukaan sisällään pääasiassa pelaajia Norjan, Slovakian ja Englannin liigoista. Sahlstedtin mukaan kovista kiekkoliigoista Suomeen ei edes tarjota enää ulkomaisia pelaajia.
Oli aika, jolloin Liiga oli Euroopan kärkisarjoja, ellei jopa kaikkein kovin kärkisarja. Tähän pisteeseen on kuitenkin jo tultu.
Ja nyt on vasta raapaistu pintaa.
Liigassa on lisäksi käsillä sotku, jonka vuoksi ulospäin on alkanut näyttää siltä, että sarjan jännittävimmät pelit on käyty kaikenlaisissa kabineteissa – ja nyt ollaan jo tilanteessa, jossa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutkii onko Liiga järjestetty kilpailua rajoittavalla tavalla.
Samaan aikaan julkisten esiintymisten valossa tuntuu kuin nykyiset Liigan ja Jääkiekkoliiton johtajahahmot eivät vaikuta näkevän missään mitään ongelmia. Uskottavuus on ottanut rajua osumaa paitsi ulkopuolisten, myös jääkiekon tekijöiden keskuudessa.
Eikä Sahlstedt ole edes ollut lausunnoissaan yksin. Esimerkiksi Porin Ässien entinen kehitysjohtaja Tommi Kerttula lausui Hämeen Sanomien haastattelussa kesäkuussa, että Liigasta on tulossa ammattilaisuuteen opettelusarja.
Se on Kerttulan mukaan seurausta siitä, että Suomessa on vain tyydytty pyörittämään seuroja ja toivottu jonkinlaista säällistä lopputulosta keväällä sekä taloudellisesti että urheilullisesti. Talousluvut viime tilikaudesta esimerkiksi ovatkin olleet huolestuttavaa seurattavaa liigaseurojen osalta.
Kerttulalla oli myös konkreettinen esimerkki liiketoiminnan vaatimustasosta Ruotsissa. Työskennellessään ruotsalaisseura Örebrossa, Kerttulan mukaan Ruotsissa ei istuttu odottelemassa, että liput myyvät itse itsensä, vaan jos lippuja oli myymättä, myyjät ottivat puhelimet käteen ja soittivat niin kauan kunnes halli oli täynnä.
Vaikka monet muut suomalaiset palloiluammattilaissarjat vaihtaisivat edelleen todennäköisesti kernaasti murheensa Liigan kanssa, on tilanne etenemässä kestämättömään suuntaan. Selvää on, että suomalaisen jääkiekon lippulaivatuotteen olisi otettava viimeistään nyt lusikka kauniiseen käteensä.
Helppoa se ei kuitenkaan ole, sillä Liigan muodostavat sen osakkaat – 16 eri seuraa. On käynyt selväksi, että kun valtaa on 16 seuralla, ei valtaa ole lopulta kenelläkään. Kun sarjaa kehittävien päätösten kanssa on oltu neuvottomia, Liigan laiva näyttää lipuvan kohti törmäystä.
Ei olekaan ihme, että kulisseissa on pohdittu jopa kokonaan uuden liigan perustamista. Se on radikaalia ajattelua, mutta kovat ajat vaativat kovia päätöksiä ja kovia tekoja. Vähintään massiivisen sarjaremontin tarvetta tuskin kenenkään pitäisi voida kirkkain silmin kiistää – vaikka etunimi olisikin Heikki.
Onkin mielenkiintoista nähdä, että onko asia etenemässä kulisseissa vai aikovatko Liigan suurseurat kuten Tappara, Ilves, HIFK ja Kärpät seurata vain katseellaan, kun oma sarjatuote ja brändi valuu vessanpöntöstä alas.
Titanic-risteilijääkin pidettiin aikoinaan uppoamattomana luomuksena, mutta varoituksista huolimatta korjausliikkeitä ei tehty ja aikansa luksusmatkustajalaiva ajoi lopulta päin jäävuorta ja upposi merenpohjaan traagisin seurauksin.
En vertaa pienimmissäkään määrin yli 1 500 ihmishenkeä vaatinutta Titanic-katastrofia ja Liigan nykytilaa toisiinsa, mutta sen sanon, että varoituksia kannattaa kuunnella – muuten voi törmätä jäävuoreen.
Nyt Kalle Sahlstedt antoi varoituksensa niin selkeästi kuin suinkin voi. Vielä olisi jotain tehtävissä.
Tosiasioiden tunnustamisen sanotaan olevan viisauden alku. Sahlstedtin kaltainen arvostettu hahmo avasi jo pelin, mutta nyt tosiasiat pitäisi tunnustaa myös Liigan ja liigaseurojen toimistoilla.
