Lohduton arvio ennen Liigan kohtalonpäivän tuomioita: "Kuolemansuudelmalle ei ole haluttu kääntää toista poskea"

Suomalaisen jääkiekon historiallinen hetki lähestyy, kun SM-liigan hallitus kokoontuu päättämään sarjauudistuksesta myöhemmin tänään.

Mitä lähemmäksi h-hetki lähestyy, sen surkuhupaisammaksi touhu käy. Julkisuuteen vuodatetaan koko ajan mitä erilaisempia malleja.

Uhaksi sille, jos pääsarjan joukkuemäärää ei supisteta, Tapparan entinen puheenjohtaja Heikki Penttilä heitti ilmoille 12 joukkueen liigan, jonka joukkueet irrottautuisivat nykyisestä SM-liigasta.

Samaan aikaan SM-liigassa on valmisteltu sarjauudistusta. Malleja on lähinnä kaksi: 14+10 ja 12+10, eli ylempi A-sarja ja alemi B-sarja. Molemmat sarjat pelattaisiin SM-liigan sateenvarjon alla.

Hyvä kysymys on se, miten elätetään täysveristä ammattilaisliigaa 22:n tai 24 joukkueen voimin, jos nykyisessä 16 joukkueen liigassa vain muutaman seuran tulot vastaavat menoja.

Onko ajatuksena se, että SM-liigan status B-liigalle nostaa kiinnostusta ja katsojamääriä oleellisesti korkeammalle kuin nyt Mestiksessä?

Monissa seuroissa ollaan eri mieltä. Yhden seuran nokkamiehen mielipide kertoo paljon.

– Jos pelaamme alemmassa sarjassa, pelaajabudjettimme voi olla korkeintaan puoli miljoona, koska yleiskeskiarvo jää maksimissaankin alle 2 000 katsojan ja yhteistyökumppanien sopimuksista lähtee vähintään puolet.

– Meillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta takaisin näillä taloudellisilla edellytyksillä, vaan edessä on asteittainen toiminnan hiipuminen.

Salamyhkäisyyttä sarjauudistuksen ympärille lisää se, että julkisuuteen vuodatetaan toinen toistaan erikoisempia ratkaisuja, mutta kasvoillaan ei juuri haluta omaa mielipidettä tuoda julki.

Porin Ässät tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Seura tiedotti, että joukkueiden määrän vähentäminen tulee liian nopeasti varsinkin, jos päädytään 12 joukkueen A-liigaan.

Jotta sarjauudistus menee läpi, tarvitsee se taakseen kahden kolmasosan enemmistön eli kuusi seuraa voi torpata uudistuksen.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nykyiselle SM-liigalle ovat ainakin olleet hyvästejä jättämässä HIFK, Tappara, Ilves, Kärpät, TPS ja Jokerit. Joukkoon haviteltiin myös Lukkoa ja Ässiä.

Tuohon ryhmään pitäisi saada vielä kaksi muuta seuraa eli kymmenellä joukkueella kyettäisiin pelaamaan uskottavaa sarjaa, arvioivat asiantuntijat.

Erikoisena voidaan pitää sitä, että uutta sarjaa puuhailevista seuroista vain Tappara on sarjassa kahdeksan parhaan joukossa.

Onko esimerkiksi sarjajumbo HIFK tai vuodesta toisen jättitappioita tekevä TPS (viime kaudella kolme miljoonaa euroa) nyt niitä, jotka omalla esimerkillä näyttävät, miten kiekkobisnestä hoidetaan kilpailullisesti ja taloudellisesti ja että esimerkiksi Jukurien ja SaiPan kaltaiset joukkueet estävät suomalaisen jääkiekon kehityksen?

Liigan päätti kovan keskustelun jälkeen sarjan avaamisesta. Kaiken keskiössä oli urheilullisuus eli pelaamalla pitää nousta, ei kabinettipäätöksellä. Mitähän uutta liigaa puuhaavat nyt ajattelevat Jokereista?

Vielä pari kautta sitten näytti siltä, että liigalisenssin hinnalla kaksi seuraa olisi valmis astumaan sarjaporrasta alemmas ja kuittaamaan velkansa. Esimerkiksi SaiPa oli hilkulla mennä konkurssiin. Tilanne Vaasan Sportin kohdalla oli sama. Mikkelin Jukureillakin oli rahat loppu.

SaiPa teki täydellisen kurssin muutoksen viime kaudella. Päävalmentaja Raimo Helminen nosti joukkueen finaaliin, seura teki puoli miljoonaa euroa voittoa ja alkaneeltakin kaudelta voidaan odottaa hyvää kilpailullista menestystä sekä positiivista taloudellista tulosta.

Kiekkobuumi kaupungissa on kova. Paljon siitä kertoo periaatepäätös uuden komean areenan rakentamisesta.

Sport kasvatti liikevaihtoa lähes kaksi miljoonaa ja teki voittoa yli puoli miljoonaa. Jukurit karsi rajusti kuluja, mutta menestyy silti. Sarjasijoitus on koko alkukauden ollut kuuden parhaan joukossa.

Myös Hämeenlinnassa on vahva tahtotila liigassa pelaamiseen. HPK on koonnut taakseen vahvan taustayhteisön, joka on valmis taloudellisiin panostuksiin. Joukkue on menossa päävalmentaja Mikko Mannerin johdolla pudotuspeleihin.

Kaupungissa on valmisteltu noin 20 miljoonan euron halliremonttia. Tosin suunnittelun etenemistä haittaa epätietoisuus siitä, pelaako HPK jatkossa maan korkeimmalla sarjatasolla. Siihen ei B-liigaa lasketa.

Kiinnostavaa on Kiekko-Espoon kohtalo. Viime kaudesta jäi miljoonan euron tappio, eikä alkanut kausi näytä paremmalta. Yksi syy on siinä, ettei seuralla ole varaa pelata hienossa hallissa. Vuokra on suhteessa tuloihin liian kova, eivätkä espoolaiset täytä hallia kuten pitäisi.

Ongelmissa on myös Lahden Pelicans. Paikallinen kiekkokansa ei löydä tietään Isku-areenaan. Ei ainakaan riittävässä määrin.

Kateeksi ei käy päättäjiä. Ei vaikka Liigan supistaminen tehtäisiin pitkä ajan kuluessa. Pienten paikkakuntien seurat haluavat pitää nykyisen joukkuemäärät, B-liiga on niille kirous, kun taas Helsingissä, Turussa ja Tampereella henki on tykkänään toinen.

Liigassa on yhä selvemmin kahden kerroksen väkeä. Jako tapahtuu ennen kaikkea taloudellisten resurssien mukaan. Budjettierot ovat viisinkertaiset pienimmän ja suurimman välillä, pelaajabudjetitkin yli kaksinkertaiset.

Taloudelliset erot eivät kuitenkaan näkyneet viime, eivätkä näy alkaneellakaan kaudella sarjasijoituksissa. Jos vielä tuloeroja tasattaisiin aikaisempaa enemmän, voisi liigasta tulla entistä tasaisempi.

Mestaruuden KalPa otti 2,5 miljoonan pelaajabudjetilla ja SaiPa finaalipaikan puolta miljoonaa halvemmalla joukkueella. Kärkiseurat operoivat yli kolmen miljoonan joukkueilla.

Suurissa halleissa pelaavat seurat vaativat kaikkia pudotuspelien lipputuottoja niissä pelaaville joukkueille. Nyt jako menee niin, että välieräpeleistä ja finaaleista joukkueet saavat vain 20 prosenttia lipputuloista. Loppu menee liigalle. Vain pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta ja puolivälieristä seura saa lipputulot kokonaan.

Liiga jakaa sille kertyneet lipputulot muille pudotuspelijoukkueille. Järjestelyllä on haluttu tasoittaa seurojen taloudellisia eroja.

Suuri mahdollisuus tulojen tasaamiseen syntyisi, jos rahapeliyhtiöiden mainonta keskitettäisiin SM-liigalle, samoin kuin Veikkauksen ja televisioinnin tuotot nyt. Potti jakautuisi kaikille seuroille tasan. Rahapeliyhtiöiden kohdalla näin ei kuitenkaan tule käymään.

Suurseurat haluavat seurakohtaiset mainossopimukset rahapeliyhtiöiden kanssa. Alustavia sopimuksiakin on jo tehty. Samalla tuloerot kasvavat lisää.

On vaikeaa nähdä, että kahtia jaettu SM-liiga voisi olla täysiverinen ammattilaisliiga ilman nykyistä voimakkaampaa tuloerojen tasaamista. Jos suurten seurojen tahto toteutuu, B-liiga tulee olemaan kuin Mestis nyt. Pelaamalla on vähintään yhtä vaikeaa nousta. Ainoa mahdollisuus on suoran nousun mahdollistaminen.

Suora nousu ja A-liigassa pelaaminen edellyttäisi seurabudjetin kolminkertaistamista ja pelaajabudjetin nelinkertaistamista. Vain valtavalla riskillä se voisi onnistua.

B-liiga koetaankin monilla paikkakunnilla kuolemansuudelmaksi, jolle ei haluta kääntää poskea missään tilanteessa.

Kirjoittaja on lehdistöneuvos, entinen Lukon hallituksen jäsen ja HPK:n Tuen ex-puheenjohtaja.