Apu

Kimmo Ohtonen: Lintujen talviruokinta auttaa siivekkäitä pakkasella, mutta sillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia luonnolle

Kimmo Ohtonen: Lintujen talviruokinta auttaa siivekkäitä pakkasella, mutta sillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia luonnolle
Lintujen ruokinta on rakasta puuhaa suomalaisille. Leutoina talvina sillä voi tehdä tuhoa, muistuttaa luontomies Kimmo Ohtonen kolumnissaan.
Julkaistu: 4.1.2022

Pohjolassa talvehtiville siivekkäille talvi on koettelemus. Selviytyminen on usein kovan työn takana. Vaikka suurin osa siivekkäistä on suunnannut talven alta pois, lukuisille linnuille metsä on niiden ympärivuotinen koti. BirdLife Suomen arvioiden mukaan maassamme pesii runsaat 240 lintulajia, joista noin 70 on ympärivuotisia asukkaita.

Talviruokinta auttaa monia lintuja selviytymään pahimpien pakkasvaiheiden yli ja tuottaa meille arkista iloa luonnon parissa. Ruokinnalla on myös negatiivisia vaikutuksia luonnolle, kuten näin laajalla ihmistoiminnalla tapaa olla.

Lintujen ruokinta olisi hyvä aloittaa vasta, kun pakkasta on myös päivällä ja maanpinta alkaa jäätyä.

Nykyään ruokakaupoista löytyy linnuille omat hyllystöt, jotka pursuavat auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, talipalloja ja läskinpaloja.

Kannattaa selvittää omalla ruokinnalla käyvät lajit ja se, mitä ne mieluiten syövät. Esimerkiksi keltasirkulle maistuu kotimainen kaura, jonka hiilijalanjälkikin on mukavan pieni.

Lintujen ruokinta olisi hyvä aloittaa vasta, kun pakkasta on myös päivällä ja maanpinta alkaa jäätyä. Silloin lintujen ravinnontarve lisääntyy ja samalla hyönteisten löytäminen vaikeutuu.

Etelä-Suomessa osa talvista on sellaisia, ettei talviruokintaa oikeastaan pitäisi aloittaakaan. Leutoina talvina saatamme tahtomattamme aiheuttaa luonnolle merkittävää haittaa. Lämpimillä ilmoilla taudit voivat levitä ruokintapaikoilta.

Viherpeipon kanta romahti ilmeisesti virheellisen ruokinnan vuoksi. Kuva: Kimmo Ohtonen.

Viherpeippo on Suomessa erittäin uhanalainen. Sen kanta romahti 2008–2009, jolloin tappava tauti surmasi lintuja massoittain. Tuhon aiheutti trikomonoosi, joka havaittiin alun perin lintujen ruokintapaikoilla Isossa-Britanniassa vuonna 2005. Ilmeisesti tauti myös Suomeen. Vuoden 2008 jälkeen viherpeippokantamme on puolittunut.

Pakkasten tullen tautiriski katoaa. Viherpeippo on myös hyötynyt talviruokinnasta, joten paras keino auttaa sitä ja muita talvehtivia lajeja on ruokkia takapihamme ystäviä vain pakkaspäivinä.

Varoitus voi tuntua liioittelulta, kun kyse on rakkaasta harrastuksesta, jota kautta pääsee seuraamaan lintujen puuhia. Itseänikin on harmittanut jättää joinakin talvina väliin jo lapsuudesta tuttu ruokkiminen.

Yksi tehokas keino auttaa maamme lintuja on lahjoittaa varoja vanhojen metsien tai soiden suojeluun.

Kannattaa muistaa, että lintujen talviruokinta auttaa etenkin tali- ja sinitiaisen kaltaisia kulttuurimaisemissa ja urbaanissa ympäristössä menestyviä yleislajeja, jotka hyötyvät jo ilmaston lämpenemisestä. Ne saavat kaksoisedun verrattuna uhanalaisiin lajeihin, kuten hömötiaiseen verrattuna. Sitä kurittaa ilmaston lämpenemisen lisäksi myös vanhojen metsien katoaminen.

Lintulautojen talviset vierailijat tuovat meille iloa. Ihmisen luoman antroposeenin aikakautena joudumme kuitenkin muuttamaan rakkaitakin tapoja. Onneksi se ei tarkoita hyvän tekemisen lopettamista. Riittää, kun teemme hieman toisin.

Yksi tehokas keino auttaa maamme lintuja on lahjoittaa varoja vanhojen metsien tai soiden suojeluun.

Avun Luontomies seuraa ympäristön tapahtumia ja kertoo, mitä luontohavaintojen taustalla piilee.

Kommentoi »