Yhä useampi on likinäköinen – Käytämmekö kohta kaikki silmälaseja?

Minulla on silmälasit. Puolisollani on silmälasit. Lapsellani on silmälasit. Käytännössä kaikilla työkavereillani on silmälasit. Ei kai näin ole ollut aina? Ja käyttävätkö kohta kaikki laseja?

Lähdetäänpä liikkeelle tästä päivästä. Silmälasien käyttö on todella yleistä. Ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää laseja. Näistä jatkuvasti silmälaseja käyttää hieman yli puolet kansalaisista, naiset miehiä useammin.

Eurooppalaisittain suomalaiset käyttävät laseja paljon. Eurooppalainen tilastointi ei ole suoraan vertailukelpoista Suomen kanssa, mutta Suomen silmälasikattavuus on suurin piirtein samaa luokkaa vaikkapa Norjan, Saksan ja Kyproksen kanssa. Toisaalta Ruotsissa ja etenkin Virossa silmälasien käyttö näyttää olevan harvinaisempaa.

Kun laseja näkyy vähän joka kasvolla, kyse ei ole siis taittovirheestä vaan selvästä faktasta.

Faktaa on myös se, että silmälaseja on yhä useammalla ihmisellä. Mutta tämä fakta pitää paremmin koko maailman mitassa kuin Suomessa.

Suomessa silmälasien käyttöä on selvittänyt Taloustutkimus Näkeminen ja silmäterveys ry:n toimeksiannosta säännöllisesti parinkymmenen vuoden ajan.

Optista- ja silmäterveysalaa edustavan järjestön toimitusjohtaja Panu Tast kertoo, että silmälaseja käyttävien ihmisten osuus kansalaisista on pysynyt karkeasti ottaen samana niiden parinkymmenen vuoden aikana, jona asiaa on seurattu.

Samaan aikaan maailmanlaajuisesti silmälasien käyttö on lisääntynyt.

Suomessa on muuttunut se, ketkä laseja käyttävät, sanoo Tast. Lasten ja nuorten silmälasien käyttö on yleistynyt selvästi.

Toisaalta taas osa ihmisistä käy nykyään operaatiossa, jossa silmän taittovirhe korjataan kirurgisesti. Näin osa saa lopetettua lasien käytön, ainakin joksikin aikaa. Vaikutus lasien käytön vähenemiseen ei ole suuri, mutta kuitenkin kuuden prosentin luokkaa.

Lisäksi lasien käyttöä vähentävät osaltaan kaihileikkaukset. Niissä potilaalle voidaan asentaa monitehomykiö, jonka ansiosta laseja ei välttämättä tarvitse enää käyttää lainkaan.

Silmälasien käyttö siis on lisääntynyt ja todennäköisesti lisääntyy edelleen koko maailman mittakaavassa. Yksi selvä syy on väestön keski-iän nousu. Jossain 40 vuoden huitteilla, viimeistään joku vuosi myöhemmin, iskee ikänäkö.

Tuolloin silmän mykiö alkaa jäykistyä. Mykiö on silmässä se osa, joka vastaa kameran linssiä. Seurauksena tämän linssin jäykistymisestä ihmisen on hankala tarkentaa näköään lähelle.

Ikänäön voikin huomata siitä, että käsi väsyy, kun kirjaa tai puhelinta pitää mahdollisimman kaukana silmistään. Ikänäön voi korjata lukulaseilla eli pluslaseilla.

Toinen syy silmälasien tarpeen kasvulle on likinäköisyyden eli myopian lisääntyminen. Likinäköisyys ilmenee yleensä lapsuuden ja nuoruuden taitosvuosina. Myopiassa silmä on on liian pitkä sen optiikan taittokykyyn verrattuna. Näin silmään tuleva valo taittuu liikaa.

Seurauksena on se, ettei kauas näe tarkasti. Myopia voidaan korjata miinuslaseilla.

Juuri myopia lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että likinäköisiä oli maailmassa vuonna 2000 vajaat neljäsosa väestöstä, noin 1,4 miljardia ihmistä.

Vuonna 2020 määrä oli arviolta liki kaksi miljardia, kolmasosa ihmisistä ja vuonna 2050 likinäköisiä olisi jo puolet ihmisistä, vajaat 4,8 miljardia. Tutkimuksen tulosten virhemarginaalit olivat tosin huomattavan suuret.

Syyksi likinäköisyyden lisääntymiseen on arveltu sitä, että lapset ja nuoret käyttävät paljon puhelimia ja muita sähköisiä laitteita. Niitä pitää katsoa läheltä, ja niiden käyttö rasittaa näköjärjestelmää.

Lisäksi sisällä oleskelu on ehkä lisääntynyt, eikä silmä enää saa harjoitusta kauas tarkentumisessa samoin kuin joskus aiemmin.

Panu Tastin mukaan myopian lisääntymisen ja päätelaitteiden käytön yhteydestä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Sen sijaan siitä on, että mitä enemmän ihminen viettää ulkona aikaa, sitä vähemmän likinäköistymistä tapahtuu.

Yhdysvaltalaistilastojen perusteella esimerkiksi rakennus- ja tuotantotyötä tekevillä aikuisilla on lasit selvästi harvemmin kuin toimistotyön tekijöillä.

Suomessa siis lasten ja nuorten silmälasien käyttö on lisääntynyt, mutta toisaalta esimerkiksi hiljattain varusmiehille tehdyssä tutkimuksessa selvää näyttöä likinäön lisääntymisestä ei löytynyt.

Tast kertoo, että syyksi tähän on pohdittu sitä, ettei varusmieskoulutuksessa vielä ollut tutkimusaikana lapsesta saakka digiympäristössä rypeneitä diginatiiveja. Näin sisällä pysyminen ja näyttöjen tuijottelu eivät vielä ehkä täydessä mitassaan näkyisi heidän näössään.

Tast huomauttaa, että näön pienemmätkin heikkoudet tulevat nyt myös esille aiempaa helpommin vaikkapa koulussa, kun lapset ja nuoret katsovat digilaitteiden näyttöjä paperille painetun tekstin ja kuvan sijaan.

Sellainen paitsi rasittaa silmiä aiempaa enemmän, myös vaatii jatkuvasti toimivaa ja tarkkaa näkökykyä.

Lähteet: Näe ry:n tutkimukset, WP: Why are these groups so much more likely to wear glasses than any others?, Global Prevalence of Myopia and High Myopia and Temporal Trends from 2000 through 2050, Share of individuals who wear spectacles in selected European countries in 2020.

Mikä sinua askarruttaa? Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen? Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli.heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa.