Apu

Liisankadun legendaariset filmistudiot puretaan


Suomen Filmiteollisuus Oy:n studioilla kuvattiin yli sata kotimaista elokuvaa. Nyt vähälle käytölle jääneet urheiluhallit saavat väistyä asuinrakennusten tieltä.
Kuvat Lehtikuva, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, KAVI

Kuva: Liisankadun studioilla kuvattiin elokuvia vuosina 1945–63. Kuvassa filmiryhmä kuvaamassa Suomen Filmiteollisuuden studiossa vuonna 1954. SF:n vakionäyttelijöiden kaartiin kuulunut Siiri Angerkoski näyttelee.

Suomen Filmiteollisuus Oy:n käyttämät studiohallit Helsingin Kruununhaassa ovat kohta pelkkä muisto vain. Juuri voimaan astuneen asemakaavan mukaan suuri hallikompleksi puretaan ja tilalle rakennetaan lähitulevaisuudessa asuinrakennuksia.

– Asemakaavan viitesuunnitelman mukaan paikalle on tarkoitus tehdä kaksi uudisrakennusta, jotka vastaavat 1600 kerrosneliötä ja 45 asuntoa, johtava arkkitehti Marjaana Yläjääski Helsingin kaupungilta kertoo Avulle.

Kiinteistön omistavat Suomen Pankki ja Kuntien Eläkevakuutus. Helsingin kaupunki vastaa asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaa asuinrakentamisen urheiluhallien paikalle.

Liisankatu 14:n sisäpihalla sijaitseva liikuntahalli- ja työpajarakennus valmistui vuonna 1923 ja toimi aikoinaan muun muassa keilahallina. SF-logostaan tunnettu Suomen Filmiteollisuus Oy muutti tiloihin sotien jälkeen vuonna 1944.

Osa kotimaista elokuvahistoriaa

Liisankadun studiot ovat merkittävä osa suomalaista elokuvahistoriaa. Halleissa kuvattiin vuosina 1945–63 pitkälle toistasataa kotimaista elokuvaa, muun muassa Pekka Puupää -komediat, Hella Wuolijoen näytelmiin perustuvat Niskavuori-elokuvat ja osa Tuntemattoman sotilaan (1955) sisäkuvista.

Suomen Filmiteollisuus Oy ajautui konkurssiin vuonna 1965, viimeiset elokuvat Liisankadulla tehtiin kaksi vuotta aiemmin. Talousvaikeuksiin olivat syynä muun muassa suuri näyttelijälakko sekä television yleistyminen.

Suomen Filmiteollisuuden studioilla pystyttiin kuvaamaan jopa useita elokuvia samaan aikaan. Kuva kirjasta Unelmatehdas Liisankadulla. (KAVI)

Elokuvastudioiden jälkeen halleissa toimi Yleisradion äänitysstudio vuoteen 1979 asti. Sittemmin halli palasi urheilukäyttöön. Lentopallokentillä pelasi muun muassa presidentti Mauno Koiviston joukkue Sikariporras.

"Rakennuksella on kieltämättä kulttuuriarvoja"

Uudisrakennusta suunnitteleva arkkitehtitoimisto Groop & Tiensuu Arkkitehdit Oy on laatinut Liisankatu 14:sta rakennushistoriallisen selvityksen. Siinä todetaan, että Suomen Filmiteollisuuden ja Yleisradion toimintavuodet studiohallissa on kulttuurihistoriallisesti merkittävä jakso ja siitä voisi laatia oman selvityksensä. Rakennushistoriallisesti aikakausi ei ole kuitenkaan jättänyt erityisiä jälkiä.

Ilmakuvassa punaisella rajattuna Liisankatu 14:n kiinteistöt. Katoltaan tummempi hallikompleksi aiotaan purkaa, kadun puolella oleva talo sekä pienempi rakennus sisäpihalla säilyvät.

Suuri urheiluhalli on viime vuosina jäänyt vähälle käytölle.

– Rakennuksella on kieltämättä kulttuuriarvoja, mutta elokuvien kuvaaminen on ollut vain yksi toiminto hallien historiassa. Emme voi suojella toimintaa, jota rakennuksen puitteissa ei enää pitkään aikaan ole ollut, Marjaana Yläjääski perustelee asemakaavaratkaisua.

Asemakaavan vahvistamisen jälkeen purkamisen ja rakentamisen aikataulun määrää maanomistaja, eli Suomen Pankki ja Keva.

– Suunnittelu on käynnissä ja purkaminen tulee tapahtumaan todennäköisesti vuoden tähtäimellä. Jonkinlainen kuva meillä on rakennettavista uudisrakennuksista, mutta nyt hahmotellaan, minkä kokoisia ja muotoisia asuntoja tehdään, Kevan kiinteistöpäällikkö Markus Mikkola kertoo.

Aiheesta tulee kirja

Liisankadun Hollywoodiksi kutsuttujen elokuvastudioiden historia on kuitenkin varmassa tallessa, vaikka rakennukset jyrätäänkin. Siellä kuvatut elokuvat pyörivät Ylen kanavilla tiuhaan ja studioiden toimintaa on dokumentoitu niin valokuviin kuin lyhytelokuviinkin.

Ensi viikolla julkaistaan elokuva-asiantuntijoiden Kimmo Laineen, Minna Santakarin, Juha Seitajärven ja Outi Hupaniitun toimittama paksu tietoteos Unelmatehdas Liisankadulla – Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina (SKS).

SF oli toiminut aikaisemmin Helsingin Fredrikinkadulla vanhassa kasarmirakennuksessa, mutta toimitusjohtaja T. J. Särkän aikana se muutti Liisankadulle.

Kahdessa suuressa studiohallissa oli mahdollista kuvata useita elokuvia kerrallaan. Tilaa oli hyvinkin näyttäville lavasteille ja joukkokohtauksille. Lisäksi rakennuksessa toimivat lavaste-, huonekalu- ja rekvisiittavarastot, puutyöverstaat, lavasterakentajien- ja maalareiden työtilat, puvusto sovitustiloineen, puku- ja asustevarastot sekä äänitekniikan tarvitsemat tilat ja koeteatteri.

– Studiot olivat valtavia. Siellä tehtiin uskomattomia lavasteita, suuria tanssikohtauksia, esimerkiksi Toivelauluja-elokuvassa. Monta elokuvaa tehtiin samaan aikaan. Siellä saattoi kävellä muiden ryhmien lavasteiden läpi, näyttelijä Pirkko Mannola muistelee Unelmatehdas Liisankadulla -kirjassa.

Julkaistu: 17.4.2019