Liigan yllättäjäjoukkue höntyilemässä mestarisuosikille vapaalippua välieriin – "Tätä menoa sarja päättyy 4–0"

Runkosarjan voittanut Lukko jatkoi vakuuttavia otteitaan, kun se kaatoi Sportin puolivälierien toisessa ottelussa maalein 4–1. Lukko siirtyi samalla sarjassa johtoon voitoin 2–0. Neljällä voitolla varmistetaan jo paikka välierissä.

Vaasan kotikaukalossa pelannutta Sportia ei auttanut kotietukaan, kun Lukon päävalmentajan Tomi Lämsän joukot jatkoivat marssiaan. Lukon maalintekijät Harri Kainulainen ja Antoine Morand toivat joukkueelle jo kahden maalin johdon, jota Henri Ikonen vielä kasvatti toisen erän alussa 3–1-lukemiin.

Sportin ainoa onnistuminen tuli ylivoimalla Sebastian Wännströmin toimesta. Tämä jäi kuitenkin vain pieneksi ilonpilkahdukseksi Lukon hallinnassa. Lopullisen naulan arkkuun löi Jami Krannila, joka viimeisteli tyhjiin 4–1-lukemat.

Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen näkee selkeän eron joukkueiden välillä.

– Katsoin todella tarkasti sitä, onnistuuko Juuso Hahlin Sport taktisesti kuinka hyvin Tomi Lämsän Lukkoa vastaan. Fakta on, että taitavampien pelaajien ja taktisesti tip top pelaavaa Lukkoa vastaan Sportin on onnistuttava täydellisesti pelitavan puolesta. Sport pelasi tässä mielessä hyvän, mutta ei erinomaisesti ja se osaltaan johti Lukon voittoon, Sihvonen aloittaa.

– Yltyleensä Sport ja Lukko pelaavat laadukasta Meidän pelin rytmiä. Sportilla oli hieman puutteita, paitsi Atro Leppäsellä, sen kanssa, että pakkien pelaamisessa oli varovaisuutta Lukon prässin suhteen. Hahlin olisi osattava tolkuttaa paremmin sitä, että vaikka Lukon prässin kanssa on oltava tarkkana, silti olisi kyettävä tutkimaan ja hyödyntämään kylmänviileästi ne hetket, jolloin Lukon prässi on vain puolivillaista, Sihvonen analysoi.

– Kevennyksen eli pakki-pakki-pakki -puolittamisen kanssa Sportilla on vaikeuksia. Sportin laiturit sijoittuvat niissä liian ylhäälle, mikä johtaa pelin pakottamiseen. Tässä Lukko on paljon parempi, Lukolla laituri hakeva todella alas. Aivan matsin alussa tuli pakkien peli Nolan Orzeck-Samuli Piipponen-Orzeck, johon Lukon Pathrik Westerholm puolusti vastaan, riisti ja lopulta syntyneestä hyökkäysalueen hyökkäyspelistä Harri Kainulainen teki 1–0 Lukolle. Eli pohjalla oli tuossa maalissa oli Sportin väärin pelaaminen pakki-pakki-kevennyksessä, Sihvonen selittää.

Sihvonen ottaa vielä täsmällisemmän esimerkin ottelussa syntyneistä maaleista.

– Lukon 2–0-maalissa kysymys kuuluu, miksi uhrata ja syöttää edes kärkikarvaaja Okko Kangasniemi susille? Siinä jäi pelin alle neljä pelaajaa ilman ohjaavaa kärkikarvaajaa, josta Lukon Antoine Morand kiersi vauhdilla maalintekopaikkaan Niclas Almarin ja Linus Nymanin syötöistä. Aina kun Sport piti tiiviin 1-4-trap-varansa, Lukko ei päässyt läpi. Johtopäätös on, miksi niin ei pelaisi joka ikinen kerta! Sihvonen pohtii.

– Sport kavennus 2–1 tuli ylivoimalla, jossa primus motor on Leppänen, laukaisu-uhkana Viljami Nieminen oikealla kera ulkolaisten Sebastian Wännströmin, Sebastian Stålbergin ja Cole Fonstadin, Sihvonen kertoo.

– Hyvää Sportilla oli läpi matsin selkeä ja tietoinen h3 pitäminen pelin alla hyökkäysalueen hyökkäyspelissä jatkopelin hetkellä niin, että pakilla oli sauma pintsata ja myös h1 ja h2 kavahtivat kotia kohti herkästi irtokiekon hetkellä, Sihvonen huomioi.

Sihvonen jakaa lopuksi tilastoa ottelun kulusta, osoittaakseen, että Lukko oli ottelussa kuskin paikalla. Toki on myös selvää, että Sport pelasi kuudennen ottelunsa 10 päivään.

– Avauspelissä kiekkokontrolli oli Lukolle prosentein 58–42 ja maaliodottama 3,32–1,52. Nyt nuo olivat Kuparisaaressa 59–41 Lukolle ja 2,77–1,75 Sportille. Maaliodottama vihjaa, että Sportilla oli matsissa hetkensä, Sihvonen kertoo.

Sihvonen arvostaa sarjan taktista tasoa verrattuna muihin puolivälieriin.

– Sillä tavalla tämä Lukon ja Sportin sarja on taktisesti edellä kaikkia muita SM-liigan puolivälieräsarjoja, että keskialueella nähdään tämän tästä kova kamppailu siitä, kumman osapuolen hyökkääjää pääsee syöttämään kiekon alaspäin omalle puolustajalle.

Sihvosen mukaan ottelukuormasta huolimatta Sport antoi liikaa avaimia Lukon käsiin.

– Toisessa erässä Sport käänsi peliä liian nopeasti pystyyn ja lisäksi se prässäili perusteetta. Alleviivaan, että Lukko voi pelata noin, mutta Sport ei. Toisen erän tematiikasta Hahl esikuntineen voisi löytää vielä paljon parannettavaa. Jonkun olisi haastettava se, että toisessa erässä on aina pelattava eri tavoin niin tai näin. Ei ole pakko! Mitä jos Sport pitäisikin viisikkonsa tiiviinä myös toisessa erässä? Kannattaisi! Sihvonen painottaa.

Sihvonen antaa korvatillikan Sportin valmennukselle.

– Jos oikein vien syväanalyysiäni pitkälle, Sportin valmennustiimi voi tarkistaa tämänkin. Kysymys kuuluu, mitä tapahtui ennen toisen erän alun Lukon 3–1-maalia? Kerron. Lukko sai hyökkäysalueen hyökkäyspelinsä käyntiin. Se sai hyökkäysalueella myös aloitusvoittoja. Mylly jatkui ja jatkui. Kunnes Henri Ikonen kihautti ajassa 24:17. Lukko pelasi useamman vaihtokierroksen noita hyökkäyspelejään. Miksi Sport ei päässyt pelaamaan hyökkäysalueelle? Sihvonen kysyy.

Ja vastaa itse:

– Siksi, että kaksi minuuttia ennen Ikosen maalia Axel Holmströmin hieno kamppailuvoitto ja kiekon palauttaminen alas pakeille tärveltiin nopealla lähdöllä ylöspäin. Sport sai puolivillaisen, joskin varmasti valheellisesti henkeä hetkellisesti kohottavan tasavoimaisen hyökkäyksen, joka sitten maksoi kahden minuutin päästä, koska Sport ei saanut peli jäämään raumalaisten alueelle.

Kolmannen erän takaa-ajoasemassa Sportin pelitavasta paljastui sekä hyviä että huonoja puolia, mutta Sihvosen mukaan riskitasoja nostaessa olisi kaivattu erilaista lähestymistapaa.

– Sportin eräsuunnitelmassa koskien kolmannen erän 3–1-takaa-ajoasemaa oli hyvää ja huonoa. Hyvää oli se, että Sport piti pakkansa kasassa ensimmäiset 10 minuuttia. Sen jälkeen Sport nosti riskiä. Alkoi ilmetä prässiä ja ylempää puolustamista. Vaan otan kantaa. Sanon, että jos otetaan riskiä, miksi se riski ei voi sijaita jukkajaloslaisittain siinä, että Sport olisi yrittänyt, riskilläkin, rakentaa omalta alueelta kourallisen organisoituja ja toisteisia kontrollilähtöjä. Nyt hyökkäysyritykset jäivät summittaisiksi, Sihvonen kritisoi.

– Tätä menoa, jos Hahl esikuntineen ei saa parannettua Sportin taktista pelaamista suhteessa Lukon erinomaiseen taktiseen pelaamiseen, sarja päättyy voitoin 4–0 raumalaisille, Sihvonen ennustaa.

Vahvasta kritiikistä huolimatta Sihvonen painottaa, että hänen analyysinsa tarkoitus on rakentava – Sportilla on mahdollisuuksia, mutta ne vaativat merkittäviä yksityiskohtien korjauksia.

– Tämä analyysini saattaa kuulostaa ankaralta ja liian yksityiskohtaiselta, mutta teen selväksi, että vain ja ainoastaan peliä parantamalla Sport voi vielä palata kiinni sarjaan. Ja peli paranee vain pelaamisen yksityiskohtia parantamalla. Sportin peli riittää ikään kuin sparraamaan Lukkoa mukiinmenevällä tavalla yleisellä tasolla, mutta enempään yltäminen vaatii liki taktista virheettömyyttä, Sihvonen painottaa.

– Sarjan toisessa pelissä Sportin korjattavissa olevat taktiset virheet maksoivat jopa maaleja. Se on ankaraa koulua Sportille ja päävalmentaja Juuso Hahlille.

Puolivälieräsarjan kolmas ottelu pelataan ensi maanantaina Raumalla.