Liigan puheenjohtajan seura on sekaisin ja hallivuokrat ovat rästissä – mutta kuka kantaa vastuun siitä, että kokemattomasta urheilujohtajasta tuli "poliittinen jääkiekkoruumis"?

Herkko Kosken ura Vaasan Sportin urheilujohtajana jäi lyhyeksi kuin kananlento. Jotain samaa oli hänen saapumisessaan ja lähdössään liigaseuran urheilujohtajaksi – molemmat tulivat täysin puun takaa.

Vaikka Koski, 44, on nyt ollut otsikkojen keskipisteessä, hän on lopulta vain lastu lainehilla Suomen kenties huonoimmin johdetun liigaseuran taustalla.

Aition tietojen mukaan seuralla on hallivuokria rästissä satoja tuhansia euroja. Tuoreeltaan kävi myös ilmi, että Vaasan Sportin Juniorit ry:n johtokunta eroaa. Tämän kauden taloudellisesta tuloksestakin on odotettavissa rumaa jälkeä, kuten monen muunkin liigaseuran osalta.

Kaikki tämä tapahtuu Liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen valvovan silmän alla, joka on myös Vaasan Sportin puheenjohtaja. Kyse on samasta Hiltusesta, joka esimerkiksi Liigan viime kesän mediatilaisuudessa samainen Hiltunen suhtautui penseästi ja vähätellen Kiekko-Espoon mahdollisuuksiin ja taloudelliseen pohjaan.

Monet toimittajat ihmettelivät Hiltusen käytöstä, koska hänen seuransa näytöillä olisi voinut odottaa huomattavasti nöyrempää suhtautumista.

Ensi kauteen Sport lähtee Liigassa ensi kertaa päävalmentajana työskentelevän päävalmentajan Juuso Hahlin johdolla. Joukkueen materiaali on liigatasolle kuitenkin kohtuullisen hyvä. Tyhjennysmyyntien erikoisseurana tunnetun Sportin onneksi ensi kaudella Liigassa pudotuspeleihin sentään pääsee 12 joukkuetta. Sinne luulisi Sportinkin pääsevän.

Iso kuva on kuitenkin omituinen ja taustoilla löytyy paljon perattavaa. Nytkin jää Sportin kohdalla ihmettelemään, että mitä ihmettä seurassa oikeastaan tapahtuu?

Kun kuvaa laajentaa – ei oikeastaan mitään sen kummempaa kuin mihin Sportin kohdalla on jo ehditty tottumaan.

Herkko Koski saapui täysin yllättäen Vaasan Sportin urheilujohtajaksi toukokuussa 2023. Aition lähteet ovat kertoneet Kosken hakeneen Vaasaan junioripuolen johtotehtäviin, mutta lopulta hänelle tarjottiinkin Sportin urheilujohtajan tehtävää. Koski otti tehtävät vastaan.

Sanat Sportin tiedotteessa Kosken tullessa palkatuksi olivat kauniita.

Koski kertoi esimerkiksi Sportin tiedotteessa, miten he olivat tehneet hyvää taustatyötä ja todella halusivat minut tähän tehtävään.

Koski kertoi myös, että asiat etenivät vauhdilla maaliin, kun hän keskusteli Junior Sportin edustajien sekä Tomas Kurténin, Filip Riskan, Mikko Mannerin ja Oskar Osalan kanssa.

Kurtén on tosin jo entinen toimitusjohtaja ja nyt Hockey Team Vaasan Sport oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimetty ahkeraksi kuvailtu Jonne Kemppainen on jopa epäinhimillisen haasteen edessä. Manner puolestaan pudotti esimerkiksi valmentamansa U16 SM-joukkueen sarjasta joukkueen jäädessä jumboksi. MTV:n artikkelissa kerrottiin, että Manner änki keneltäkään lupaa kyselemättä Vaasan Sportin alle 16-vuotiaiden poikajoukkueen valmentajaksi koska hän vain halusi kuulua johonkin joukkueeseen.

Kosken mukaan kaikki puhuivat samalla lailla asioista ja olivat oikeasti samalla kartalla – tavoitteet tulevaisuuden suhteen ovat selkeät ja kun junioripolun rakentamisen lisäksi tarjolla oli itselle uusi haastava rooli Liigan puolella, ja perhe tuki tätä päätöstä, Sportin tarjoukseen tarttuminen oli lopulta selvä. Niinpä niin. Ja nyt kaikki on jo ohi.

Sanat olivat kauniita myös Kosken lähtiessä.

Tiedotteeseen kirjattiin esimerkiksi, että Kosken työn tulokset alkoivat näkyä nopeasti seuran arjessa, ja jo päättyneellä kaudella sekä Liiga- että U20-joukkueet palasivat pienen tauon jälkeen pudotuspeleihin.

Harvoin – jos koskaan – urheilujohtajan työn tulokset ovat jääkiekon historiassa näin nopeasti näkyneet, mutta näin asiat on Sportissa koettu. Myös Hiltunen kiitteli Kosken panosta.

Kuinka kummassa tällaisesta osaajasta ei pidetty sitten kynsin hampain kiinni?

Koskea pidetään jääkiekkosisäpiirissä yhtenä "valmentajien valmentajan" Erkka Westerlundin niin sanotuista monista miehistä. Nyt kun Sportin ohjaamoon istutettiin väkisin lentäjäksi Koski, jää jäljelle kysymys, että osasiko Koski kuitenkaan lentää? Ainakaan odotetulla tavalla? Se on tietysti makuasia, Kosken lähtö sen sijaan ei ole.

Vai oliko Sportin helppo laskea Koski ulos talousvaikeuksissa olevasta seurasta, koska ensi kauden joukkue oli pitkälti jo valmiiksi rakennettu? Onko karismallaan ja hauskoilla letkautuksillaan kansaa hurmanneella Risto Dufvalla tarinassa vastuuta?

Koskesta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta nyt puhutaan tärkeämmästä asiasta.

Onko Vaasan Sportissa kenelläkään tilivelvollisuutta siitä, että nyt liigatason urheilujohtajana kokemattomasta Koskesta tuli ikään kuin "poliittinen jääkiekkoruumis"? Pitäisi olla. On kuitenkin selvää, että Kosken nykyinen markkina-arvo ei nimittäin enteile ihan heti seuraavaa urheilujohtajapestiä ammattilaisjoukkueessa.

Kosken ajasta ei jäänyt paljoa käteen, mutta sen suurimpana irvokkuutena tullaan muistamaan ainakin kovaan ääneen kailotettu Omat pojat Liigaan -mainospuhe. Sportissa pelasi liigakauden 2023-24 aikana nimittäin peräti 15 ulkomaalaispelaajaa.

Samainen Omat pojat Liigaan -teema oli olennainen osa myös Vaasan Sportin osakeantia. Osakeannin materiaaleissa kerrottiin, että Vaasan Sportin vetovoima nuorten pelaajien keskuudessa on kasvanut. Materiaalien mukaan Sport nähdään entistä mielenkiintoisempana seurana sekä ponnahduslautana pelaajauralle.

Hienolta kuulostaa, mutta liigajoukkueesta näistä nuorista pelaajista ei kuitenkaan ollut havaittavissa ulkomaalaispelaajien takaa edes korvanpuolikasta.

Pahat kielet kertovatkin, että osakeanti olisi jäämässä yhtä ohueksi kuin koko strategian toteutuskin.

Sportin taival Liigassa näyttää ylipäätään surulliselta. Seuralta on edelleen jo 10 kauden mittaiselta liigataipaleeltaan edelleen pudotuspeliottelu voittamatta. Se on jo itsessään käsittämätön tosiasia.

Päävalmentajana on ollut Tomek Valtosta, joka palkattiin koska hänen koettiin tuntevan Jokerit-kokemuksellaan Liigan vaatimustaso peluuttaen laveasti ilmaistuna aggressiivista höntyilykiekkoa. Valtonen yritti tuoda ympärilleen omia miehiään ja pystyikin tukeutumaan esimerkiksi Jokereista tuttuun pelaajakoordinaattori Matti Virmaseen, kunnes vastarinta söi Valtosenkin.

Urheilujohtajana toimineen Markus Jämsän hyvä ystävä Ari-Pekka Pajuluoma oli päävalmentajaksi seuraava valinta, joka toimii tietysti Kosken jälkeen nyt vt. urheilujohtajana. Kenties Sportin logiikka on, että samoilla miehillä voidaan odottaa eri lopputuloksia, vaikka väliaikaisesta pestistä näillä näkymin onkin kyse.

Pajuluoma ei kuitenkaan ollut taktisesti voittava valmentaja edes Mestiksessä. Hänenkään johdollaan ei tulosta tullut. Jämsä puolestaan toimii edelleen Sportissa, ilmeisesti nykyään joukkueenjohtajana.

Kun Risto Dufva saapui Sportiin, vuosi vuodelta näytti siltä, ettei Vaasaan enää näytetty saavan suomalaisia huipputason pelaajia joukkueeseen. Pääsy pudotuspeleihin keväällä 2021 oli riittävä saavutus, joka nosti Dufvan asemaa seurassa. Dufvan toivomiin asioihin pääasiassa kerrotaan seurajohdon suostuneen.

Kahtena edeltävänä kautena Sport on lähtenyt taloudellisella riskillä kauteen, mutta kun edellisellä kaudella homma ei toiminut, seura suoritti tyhjennysmyynnit.

Täksi kaudeksi taas satsattiin. Kun pudotuspelipaikka oli vielä haarukassa, seurassa iloitsi sosiaalisessa mediassakin tahattomalla huumorilla, että tyhjennysmyyntejä ei tänä vuonna nähdä. Se oli jo itsessään muistutus, että suljetun sarjan toiminta on mennyt rahtusen liian pitkälle, jos se, että ei järjestetä pudotuspelitaistelussa tyhjennysmyyntejä, on karnevaalihenkisen tiedotteen paikka.

Kun Sportin tie pudotuspeleissä lopulta nousi pystyyn suoraan kahdessa ottelussa ensimmäisellä kierroksella, jäi jäljelle urheilullinen ja ennen kaikkea taloudellinen takaisku. Se lisäsi nykyistä sekasotkua.

Vaasan Sportin isossa kuvassa kovin heikot 10 kautta Liigassa ei siis ole tarina yhdestä tarinan sivupääosan esittäjästä Herkko Koskesta. On jo käsittämätön ”saavutus” sinänsä, että seura ei ole voittanut 10 liigakautensa aikana ainuttakaan pudotuspeliottelua – ei yhden yhtä. Jo pudotuspeleihin pääsykin on usein ollut kiven takana.

Isossa kuvassa Sportin liigataival on tarina heikosta johtamisesta, jossa rekrytoinnit eivät ota osuakseen maaliin – ja heikko johto näyttää tulevan kuoriämpärinä viedyksi. Taas on esitelty uutta strategiaa, jonka toteutus saa powerpointit muistuttamaan vain tahroilta paperilla.

Kauanko Sport meinaa näin jatkaa?

Moni Aition taustahaastattelema jääkiekkoihminen onkin jäänyt odottamaan Junior Sportin johtokunnan eroilmoituksen myötä, että pitäisikö seuraavan erotiedotteen olla jo puheenjohtaja Heikki Hiltusen?

Kaikkein suurin kysymys isossa kuvassa kuitenkin on, että miten Hiltunen voi olla päättämässä koko Liigan asioista puheenjohtajan ominaisuudessa, kun oma pesä on niin sekaisin kuin se on ollut?

Erästä toistakin kysymystä esitetään kulisseissa usein: Kuinka kukaan voi ajatella, että hän on paras mies puheenjohtajan tehtäviin Liigassa?

Vastaus on kaikkein murheellisin suomalaisen jääkiekon kannalta.

Siksi, että Hiltunen on ollut ainoa mies, joka puheenjohtajan tehtäviä Liigassa on edes viime vuosina hakenut.