Liigan maalitilastoista paljastui monta hätkähdyttävää yllätystä – mukana todellinen erikoisuus
Missä syntyy suurin osa Liiga-maaleista? Entä miksi suorahyökkäysmaaleja nähdään yhä harvemmin? Viime kaudella Pelicansin liigajoukkueen päävalmentajana toiminut Juhamatti Yli-Junnila avaa Aitiolle koostamassaan analyysissa millä tavoin Liiga-joukkueet ovat tällä kaudella oikeasti tehneet maalinsa.
Miten maalit syntyvät Liigassa? Aition tilastoselvityksessä on listattuna kaikki alkukauden maalit tasakentällisin. Tilastoissa ei ole huomioitu rangaistus- tai voittolaukausmaaleja, jatkoaikamaaleja tai erikoistilanne maaleja.
Jääkiekko elää yksityiskohdista – ja usein ratkaisevinta on se, mistä maalit todella syntyvät. Viime kaudella Pelicansin päävalmentajana toimineen Juhamatti Yli-Junnilan Aitiolle koostama tilastopaketti tarjoaa arvokasta tietoa kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin, miten maalit Liigassa ovat tähän mennessä syntyneet.
Suorahyökkäyspeli (SHP)
SHP tuottaa maaleja suhteellisen vähän, tähän mennessä vain 28 kappaletta. Liiga-kiekossa SHP:n suurin merkitys tuleekin siitä, miten sen jälkeen päästään jatkamaan peliä mahdollisimman hyvistä asetelmista, joko hyökkäysalueen hyökkäyspelin (HAHP) tai painepelien kautta. Varsinkin tasavoimaiset suorahyökkäykset ovat riskialttiita kääntymään vaaratilanteeksi kohti omaa maalia ja se vähentää joukkueiden pyrkimystä suoraan maalintekoon, ellei hyökkäykseen ole onnistuttu luomaan selkeää vauhtieroa.
Yleisimmin suorahyökkäyksestä syntyy maali puolustavan joukkueen painepelivirheestä, jolloin ns. kolmas hyökkääjä on liian syvällä, tai 3. hyökkääjän ja vastaan ajavan puolustajan yhteistyö pettää. Puolustavan joukkueen väärin ajoitettu vaihtaminen taas avaa mahdollisuuden rakentaa maalitilanne keskialueen suorista hyökkäyksistä.
Selkeästi tehokkain SHP-joukkue ensimmäisellä tarkastelujaksolla on ollut SaiPa.
- Yhteensä seitsemän (7) maalia, joista kolme (3) maalia keskialueen nopealla käännöllä.
- SaiPa on myös päästänyt eniten SHP-maaleja (4).
Riisto/menetys
Riistohyökkääminen on ollut tehokkain tapa tehdä maaleja ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Invaasiopallopeleissä puolustus- ja hyökkäysvalmius tilanteenvaihdoissa ratkaisevat. Jokainen joukkue haluaa olla mahdollisimman nopea näissä hetkissä. Varsinkin riisto hyökkäävän joukkueen viisikon sisällä, on lähes aina riistävän joukkueen etu, ja hyvä mahdollisuus luoda maalipaikka.
Toki riiston saaminen vaatii aina ensin hyvää puolustamista, mikä voi joskus syödä pois hyökkäysvalmiutta, ja päinvastoin vaarallisten menetysten välttäminen voi olla pois hyökkäyspelistä esimerkiksi isoina määrinä siirtokiekkoja. Hyvä kiekkokontrollipelaaminen vie pois menetysten vaarallisuutta, koska puolustava joukkue on jo menettänyt hyökkäysvoimaa jahtaamalla kiekkoa.
Pelin virtauksen hallinnan tärkeys näkyy myös menetysten riskinhallinnassa. Jos joukkue pääsee aloittamaan vaihdot kiekolla ja onnistuu kuljettamaan kiekkokontrollin kautta vaihtorytmiä hyökkäys-puolustus-hyökkäys tai hyökkäys-hyökkäys -rytmillä on helpompi syödä menetysten vaarallisuutta pois, koska vastustaja joutuu lähtökohtaisesti hyökkäämään väsyneenä tai vaihtamaan riiston jälkeen.
Jatkopaineriistot ovat olleet tuottavin riistotapa tehdä maaleja ja varsinkin 3. hyökkääjän ja pakkien riistämät kiekot ovat tuottaneet tulosta. Mahdollinen johtopäätös tästä on, että jo muutaman vuoden näkyvissä ollut trendi varsinkin 3. hyökkääjän ja pakkien läheltä puolustamisessa jatkuu. Toki, jotta riisto tulee näiltä pelaajilta, se vaatii ensin kovan painetyön ykkös- ja kakkospaineilta.
- 1. paine: neljä (4) maaliin johtanutta riistoa.
- 2. paine: viisi (5) maaliin johtanutta riistoa.
- 3. paine/puolustajat: 20 maaliin johtanutta riistoa.
Eniten riistomaaleja tarkastelujakson aikana tehneet joukkueet ovat: Kärpät ja Lukko 10 maalilla.
- Kärpillä vahvuutena hyökkäysalueen puolustuspeli (HAPP), neljä (4) maalia ja jatkopaineriistot neljä (4) maalia.
- Lukolla vahvuutena keskialueen puolustuspeli (KAPP), neljä (4) maalia ja puolustusalueen puolustuspeli (PAPP), riistot, neljä (4) maalia.
- Yllättäen Jukurit ei ole vielä riistomaalia tehnyt.
- Paras +/- riistomaaleista löytyy Ässiltä (+6) ja heikoin Jukureilta (-6).
Sarjakärki JYP:
- +/- tasakentällisin + 7 (+24) (-17).
- Suurin ero tehtyjen ja päästettyjen maalien välillä on HAHP/PAPP -pelissä.
- Tehtyjä HAHP-maaleja kuusi (6) ja päästettyjä vain kaksi (2).
- HAHP alapeleistä tehtyjä maaleja viisi (5) ja ylhäältä yksi (1).
- Riisto/menetys -pelissä JYP on ollut myös vahva.
- Riistoista tehtynä viisi (5) maalia ja menetyksistä päästettynä vain kaksi (2) maalia.
- Rebound-tilanteista syntyneistä maaleista JYP on jäänyt miinukselle.
- Tehtyjä rebound-maaleja neljä (4), päästettyjä rebound-maaleja (6), joista kaksi (2) maalia menetyksen jatkumona ja neljä (4) maalia PAPP:n jatkumona.
Sarjajumbo HIFK:
- +/- tasakentällisin -12 (+15) (-27).
- Suorahyökkäyspelaamisessa (SHP) ei yhtään tehtyä ja kolme (3) maalia päästettynä.
- Riistoista HIFK on tehnyt seitsemän (7) maalia, joka on sarjan kärkipäätä ja maalit ovat syntyneet tasaisesti joka alueelta.
- HAPP 1, KAPP 2, PAPP 2 ja jatkopaine 2 maalia.
- Rebound-tilanteista syntyvistä maaleista HIFK on jäänyt tappiolle neljän (4) maalin verran.
- PAPP-jatkumo rebound-maaleja päästettynä kolme (3) maalia.
- SHP-jatkumo rebound-maaleja päästettynä kaksi (2) maalia.
- Aloituksissa HIFK on jäänyt pakkaselle kahden (2) maalin verran tehden itse yhden maalin hyökkäyspään aloituksesta, mutta päästämällä oman puolustusalueen aloituksista kolme (3) maalia.
Tilastonostot:
- Erikoisuus: 27. syyskuussa pelatussa Sport–KooKoo-pelissä Sport teki kolme (3) maalia aloituksista ja vielä niin, että kaikki kolme maalia tulivat Sportin puolustusalueen aloituksista.
- Ilveksen peleissä hyökkäys- sekä puolustusalueilla on tapahtunut. Ilves on tehnyt 11 pelissä HAHP-maaleja vain kaksi (2), mutta jatkumona HAHP tilanteista peräti kuusi (6) rebound maalia. Ilveksen PAPP:sta taas vastustaja on rokottanut 5 maalia ja lisäksi jatkumona kolme (3) rebound-maalia, nostaen näin päästetyt PAPP-maalit kahdeksaan.
- Jukureiden vahva oman maalin suojelu. Liigassa on tehty tarkastelujakson aikana 57 rebound-maalia, mutta Jukureita vastaan ei yhtään. Jukureiden puolustus- ja maalivahtipeli on ollut vahvaa tasaviisikoin. Jos ilman maalivahtia (1), tai tyhjään maaliin tehdyt maalit (4) Jukureille jätetään pois laskuista, niin Jukurit ovat päästäneet vain 15 maalia. Harvinaisemmassa 4 vs 4-pelissä, Jukurit ovat onnistuneet maalinteossa jo 2 kertaa 10 pelissä.
- Samalla tarkastelulla, jossa jätetään ilman maalivahtia ja tyhjään maaliin tehdyt maalit pois, vähiten maaleja tasavoimalla päästäneet joukkueet ovat Kiekko-Espoo (1,3 maalia per ottelu) ja TPS (1,3 maalia per ottelu).
- Toisinpäin taas tasavoimaisesti tehdyissä maaleissa ilman, että tyhjiin tai ilman maalivahtia tehtyjä lasketaan mukaan eniten maaleja ovat tehneet Ässät (2,38 maalia per ottelu) ja Kärpät (2,3 maalia per ottelu).
Mistä maalit ovat syntyneet Liigassa?
SHP: 8,59 prosenttia maaleista (suorahyökkäyspelaaminen)
RIISTO/MENETYS: 30,06 prosenttia maaleista
PAPP/HAHP-täyttö: 4,60 prosenttia maaleista (puolustusalueen puolustus -täyttö / hyökkäysalueen hyökkäyspeli)
HAHP/PAPP: 16,87 prosenttia maaleista (hyökkäysalueen hyökkäyspeli / puolustusalueen puolustuspeli)
REBOUND: 17,48 prosenttia maaleista
ALOITUS: 7,98 prosenttia maaleista
MUUT (ilman maalivahtia tehdyt, 4 vs 4 / 3 vs 3 -pelissä tehdyt): 14,42 prosenttia maaleista
Kuka?
Juhamatti Yli-Junnila
Syntynyt:
29.1.1981, Salossa.
Valmennusura:
Aloittanut valmennuksen 2013. Valmentanut Pelicansin U16-, U18- ja U20-joukkueita sekä toiminut Suomen U17- ja U18-maajoukkueiden video- ja apuvalmentajana. Myös Pelicansin liigajoukkueen valmennuksessa apuvalmentajana ja päävalmentajana. Voitti alle 18-vuotiaiden MM-kultaa 2018 ja SM-liigassa hopeaa 2023 ja 2024 kausina.
Pelaajaura:
Isokokoinen keskushyökkääjä pelasi SM-liigassa HPK:ssa ja Lukossa yhteensä 274 runkosarjaottelua (24+43=67). Pelannut myös Mestiksessä ja Euroopan sarjoissa Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Saavuttanut alle 18-vuotiaiden MM-kultaa 1999, SM-pronssia 2003.
Ottelumäärät vaihtelevat joukkueiden välillä kahdeksan ja yhdentoista ottelun välillä.
