Liigan kuumimmaksi pelaajaksi on noussut todellinen suomalainen yllätysnimi – ”Kaikki eväät huippusarjoihin!"
JYPin taikurimainen Santeri Huovila on tällä hetkellä koko Liigan kuumin pelintekijä ja noussut todelliseksi haastajaksi pistepörssin voitosta. Aition Lassi Alanen povaa 21-vuotiaalle laiturille EHT-debyyttiä jo lähitulevaisuudessa.
Kun Jatkoaika keräsi ennen kauden alkua Liiga-seurojen kapteeneilta ja päävalmentajilta veikkauksia runkosarjan pistepörssin voittajasta, vähemmän yllättäen eniten nousivat esiin Patrick Curryn, Teemu Hartikaisen ja Jori Lehterän kaltaiset nimet. Hajaääniä kertyi muutamille muillekkin, ja yksi niistä meni JYPin Santeri Huovilalle.
Kyseiseen kysymykseen Huovila ei tosiaankaan ollut valintana se kaikista konventionaalisin, muttei myöskään täysin tuulesta temmattu.
Vaikka 21-vuotias laituri oli edeltävällä kaudella joutunut hakemaan välillä vauhtia Mestiksestä saakka, oli hän silti ollut JYPin tehokkain yksilö 49 otteluun tehdyillä 42 tehopisteellään. Raaka potentiaali oli juniorikiekkoa seuraavien tiedossa jo tätä ennen, viimeistään sen jälkeen, kun Huovila piti pilkkanaan U20 SM-sarjaa latomalla tiskiin poikkeuksellisen kovia pistemääriä, parhaimmillaan yhdeksän pistettä yksittäisessä ottelussa.
Listasin itsekin Huovilan viime syksynä Aitiossa yhdeksi Liiga-kauden potentiaalisimmista läpimurtopelaajista, ja olin tuohon valintaan keväällä hyvin tyytyväinen.
”Kun nykyistä kautta on takana noin neljäsosa, Huovila ei paitsi ole mukana kamppailussa Liigan pistepörssin voitosta, vaan jopa johtaa sitä.”
Tätä kirjoitettaessa 19 tehopisteeseen on yltänyt hänen lisäkseen ainoastaan Tapparan Joachim Blichfeld, jolla on kaksikosta selvästi enemmän maaleja mutta myös kaksi pelattua ottelua enemmän. Huovilan ottelukohtainen pistekeskiarvo 1,36 onkin sarjan korkein yhdessä Ässien Jonne Tammelan kanssa kaikista vähintään kolme ottelua pelanneista.
Huovila on kyvyiltään ja pelityyliltään varsin poikkeuksellinen suomalaispelaaja. Kun lähtökohtaisesti kotimainen järjestelmä työntää ulos useimmiten pelin taktista puolta kohtalaisen hyvin ymmärtäviä ja työteliäitä muurahaisia, Huovilan pelaaminen tietynlaiseen luonnonlahjakkuuteen, puhtaaseen kiekolliseen kyvykkyyteen ja pelinlukutaitoon. Sellaisiin asioihin, joita on lähes mahdotonta opettaa.
Huovila on omimmillaan pelintekijänä, mistä todisteena ovat muun muassa tämän kauden 14 otteluun kerätyt 18 syöttöpistettä. Juuri tällä hetkellä kyseisellä osa-alueella vain aniharva Liiga-hyökkäjä painii hänen kanssaan samassa sarjassa.
Suurin erottava tekijä Huovilan ja muun massan välillä on hänen kykynsä paitsi pysyä kiekossa ja odottaa kärsivällisesti syöttölinjojen avautumista, mutta myös avata niitä itse puolustajia ja puolustuksia manipuloimalla.
Tyylillistä verrokkia voi hakea esimerkiksi Tampa Bay Lightning -supertähti Nikita Kutšerovista. Molemmat ovat äärimmäisen juonikkaita, ja osaavat omalla taidollaan liikutella vastustajan puolustajia parhaimmillaan kuin shakkinappuloita laudalla. He katsovat yhteen suntaan, syöttävät toiseen.
He käyttävät jatkuvasti vartalo- ja mailaharhautuksia avatakseen haluamiaan syöttölinjoja tai luodakseen itselleen tilaa laitojen lähellä. Heidän kosketuksensa kiekkoon on silkkisen pehmeä ja lättysyötöt putoavat lapaan maagisella prosentilla. He rytmittävät ja tarpeen tullen hidastavat peliä sekä ennakoivat sitä muita pidemmälle.
Heillä on seuraava ja sitä seuraava ratkaisu valmiiksi mietittynä jo ennen kuin kiekko ikinä on heidän lavassaan.
Huovilaa ja Kutšerovia yhdistää myös se, etteivät kummankaan nopeusominaisuudet ole oman sarjatasonsa kärkeä, mutta he pystyvät silti luomaan tilaa itselleen älykkäillä rytminmuutoksilla oikeissa kohdissa. Yhdellä yhtä vastaan -tilanteissa he osaavat aistia ne hetket, kun puolustaja on haavoittuvimmillaan, ja pystyvät käsiensä avulla hyödyntämään pienetkin virheet esimerkiksi puolustavan pelaajan mailan asennossa tai luistelulinjassa.
JYPin ylivoima on ollut alkukauden ilmiliekeissä. Se on viimeistellyt 14 otteluun 18 maalia, tarkemmin yhden maalin jokaista noin neljää ja puolta minuuttia kohden, joka on koko sarjan kovin tahti. Ylivoimaprosentti on niin ikään sarjan korkein, hulppea 37,5 prosenttia.
”Huovila on ollut tässä avainasemassa ykkösylivoiman pääasiallisena pyörittäjänä vasemmalta siiveltä.”
JYP-laituri pystyy säännöllisesti puhkomaan alivoimanelikon poikkisyötöillään ja alustamaan paikkoja neliön keskelle, mutta on myös nerokas operoidessaan osana alakolmiota. Alkukaudesta hän oli vielä puhdas syöttelijä, mutta on viime otteluissa alkanut laukomaan itse aiempaa hanakammin. Tämä on oikea suunta, sillä se tekee hänestä entistä vaikeammin puolustettavan.
Kauden avausmaali syntyi tuoreimmassa ottelussa Sportia vastaan tilanteesta, jossa alivoimanelikko ei selvästikään kunnioittanut Huovilan laukausta ja antoi hänen kävellä lähes ykkössektoriin saakka paineistamatta. Kun alivoimanelikot joutuvat kunnioittamaan myös hänen laukaisu-uhkaa, avautuu tätä kautta hänelle varmasti lisää mahdollisuuksia myös pelintekijänä.
Apua on ollut myös siitä, että Huovila on työstänyt fysiikkaansa jonkin verran eteenpäin kesän aikana, ja samalla hänestä on tullut aiempaa kokonaisvaltaisempi pelaaja.
On huomioitava, että tämän suhteen häntä täytyy tarkastella eri mittapuulla kuin keskivertoa Liiga-hyökkääjää; Huovilan kaltaiselle spesialistille voi hyvin mielin suoda jonkin verran erityisvapauksia, kun tulos on tätä luokkaa. Tärkeintä on, että hän pystyy hoitamaan puolustusvelvoitteensa tarpeeksi siedettävästi niin, että kokonaisvaikutus jää plussan puolelle. Valtaosana illoista näin on myös tällä kaudella ollut.
Huovila on aiemmin – ja tälläkin kaudella –saanut myös jonkin verran kritiikkiä liiallisesta kiekossa pysymisessä tai menetyksiin johtaneista syötöistä. Tämä on kuitenkin se hinta, joka täytyy maksaa niistä maagisista suorituksista, joita hän parhaimmillaan pystyy tarjoilemaan.
Ei jokainen Kutšerovinkaan syöttöyritys oman selän takaa rystyllä kolmen vastustajan läpi onnistu, mutta iän ja kokemuksen myötä osumatarkkuus yleensä kasvaa. Silti millään sarjatasolla parhaat ja eniten aikaan saavat pelintekijät harvoin ovat niitä, joiden onnistumisprosentit ovat kaikista korkeimpia.
Tässä vaiheessa on selvää, että 21-vuotiaasta Huovilasta on nopeasti kehkeytymässä kansainvälisen tason pelaaja, mutta onko varaamattomassa JYP-taiturissa sitten potentiaalia aina NHL:ään saakka? En näe tätä ainakaan vielä realistisena lopputulemana. Kärkiketjuihin ja ylivoimalle on äärimmäisen vaikea murtautua, ja tällainen rooli on ainoa, johon Huovilan vahvuudet soveltuvat.
Verrokiksi on heitelty esimerkiksi Matias Maccellia, mutta on fakta, että Maccellin pelityyli ja työkalut sopivat paremmin taalajäille. Hän on parempi luistelija, parempi karvaamaan ja antamaan painetta, parempi saamaan vahvuuksiaan esille pelitemmon noustessa korkealle. Tyylillisesti leveämpi kaukalo myös sopii Huovilalle huomattavasti kapeaa paremmin.
Euroopan huippusarjoissa Huovilalla on kuitenkin kaikki eväät pelata pitkä ja erittäin tuottelias ura.
Ensimmäistä EHT-kutsua ei välttämättä tarvitse odottaa enää kauaa.
