Liigakarsinnat heräsivät henkiin, mutta Jokereiden sensaatiosta rankka tuomio: "Koomista!"

Yleisö Helsingissä sai torstaina nähdä todellisen kiekkotrillerin Jokereiden kukistaessa Pelicansin vasta toisessa jatkoerässä. Voittomaali syntyi ajassa 90.50 Ville Vainikaisen viimeistelystä, kun 31-vuotias hyökkääjä onnistui livauttamaan kiekon Patrik Bartosakin selän taakse aivan maalin edestä.

Kamppailu alkoi vieraiden johdossa, kun Pelicans iski Leevi Tukiaisen rangaistuslaukauksella avausosuman. Jokerit kuitenkin käänsi pelin edukseen vain muutamassa minuutissa ensimmäisessä erässä. Ensin Jesse Liuksiala viimeisteli Riku Tuomolan syötöstä tasoituksen, ja hetkeä myöhemmin Antti Pihlström siirsi kotijoukkueen johtoon.

Toisessa erässä Jokerit kasvatti johtonsa jo 3–1, kun Liuksiala iski illan toisen osumansa Teemu Henritiuksen esityöstä. Pelicans ei kuitenkaan luovuttanut, vaan kavensi Elias Vilénin toimesta kolmannessa erässä. Lopullinen tasoitus nähtiin, kun peliaikaa oli jäljellä alle kaksi minuuttia, ja Daniel Nieminen iski kiekon reppuun.

Pelicansin nousua seurasi ensimmäisen jatkoerän hallinta, mutta lahtelaisten ratkaisuyritykset kaatuivat narripuolustuksen muuriin ja maalivahti Sisu Heikkeriin. Lopulta toisessa jatkoerässä Vainikainen löysi itsensä paikasta, josta hän ei erehtynyt – vaan ratkaisi voiton narripaidoille.

Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen näki ottelussa paljon muutosta verrattuna sarjan avausotteluun.

– Olipa peli! Sarja heräsi henkiin. Jokerit ilmoittautui siihen mukaan. Ja samalla Pelicansin ote sarjasta aavistuksen kirposi. Kerron, mitä, miksi ja miten, Sihvonen aloittaa.

Helsinkiläisjoukkueen valmistautumisessa ja pelitavassa oli tapahtunut huomattavia muutoksia ensimmäiseen otteluun verrattuna.

– Risto Dufva esikuntineen oli tarkentanut muutamia asioita sitten ensimmäisen Lahden pelin. Jokereiden viivelähdöissä oli nyt juonta ja täsmällisyyttä. Lisäksi Jokereiden kaksivaiheisessa karvauspelissä painottui enemmän prässi trapin kustannuksella. Kärki meni aina päälle, jopa maalin taakse, ja kun kärki meni aina, kahden seuraavan hyökkääjän oli helppo lukea mennäkö mukaan vai vetäytyä, Sihvonen analysoi.

Taktiikan lisäksi kotijoukkueen menestyksen takana oli pelaajamateriaalin rohkaistuminen.

– Vaan totta kai, taktiikka on taktiikkaa, tärkeää, mutta vielä tärkeämpää oli, että Jokereiden pelaajat rohkaistuivat pelaamaan, olivat aloitteellisia ja etenkin matsin alussa taklasivat itsensä mukaan menoon ja meininkiin. Jokereilta löytyi yllättävän paljon osaamista sen jälkeen, kun henkinen latinki osui lankulle, Sihvonen kehuu.

Samalla Pelicans sortui omaan ylimielisyyteensä, mikä kostautui.

– Entä sitten Pelicans? Lahtelaisille ensimmäinen peli oli jättänyt verrattain paljon luuloja, jotka osoittautuivat turhiksi. Niin pelaajille kuin päävalmentaja Sami Kapaselle esikuntineen, Sihvonen ruoskii.

Sihvonen näki pelin kokonaisuutena laadukkaana, mutta nostaa erityisesti esiin lahtelaisten ongelmia hyökkäyspäässä.

– Peli oli laadukasta puolin ja toisin, mutta eräällä osa-alueella se oli edelleen hieman epäpeliä Daavid vastaan Goljat. Pelicans dominoi Lahden pelin lailla Jokereiden puolustusalueella. Syntyi kissa ja hiiri -leikki, jossa Pelicansin pelaajien turhat luulot ja liiallinen tuntu peliotteesta johtivat jopa koomiseen hallintaan, jossa unohtui se jääkiekkoilun lainalaisuus, että kiekottomien hyökkäävien pelaajien on mentävä maalille, ja kiekollisen pelaajan on toimitettava kiekkoa maalille. Sen sijaan Pelicans pyöritti ja pyöritti, Sihvonen kritisoi.

Pelicans-luotsi Kapanen saa Sihvoselta löylyn taktisista valinnoistaan.

– Menee päävalmentaja Kapasen piikkiin, että Pelicans oli valinnut hyökkäysalueen hyökkäyspelitavakseen hyökkääjien ja pakkien välisen rotaatiopelaamisen. Se johti hallintaan, mutta ei invaasioihin Jokereiden maalille. Ja pitää muistaa, että nyt Pelicansilta näyttäviin kuvioihin osallistui myös pakkeja, jotka eivät tällä kaudella tai ehkä koko urallaan ole saaneet tulosta aikaiseksi hyökkäysalueella. Mutta nyt hekin pyörivät hyökkäysalueella kuin tekijämiehet konsanaan, Sihvonen selittää.

– Pelicans ikään kuin nuolaisi koko ajan ennen kuin tipahti. Kuvaavaa on, että liiallisessa voimantunnossa pelannut Pelicans antoi ylivoimahyökkäyksiä Jokereille enemmän kuin normaalissa runkosarjan ottelussa. Sami Kapanen ei saanut tässä olosuhteessa pelaajiaan pelaamaan pudotuspelilätkää.

– Kun kolmanteen erään lähdettiin Jokereiden 3–1-johtoasemassa, olin näkevinäni, ettei rotaatiota pelattu enää juurikaan. Ehkä se oli valmennusjohdon linjaus.

Johtotilanteessa Jokerit näytti vahvuutensa vieraille.

– Kolmannessa erässä Jokerit näytti, että se pystyy puolustamaan ja suojelemaan johtoaan Pelicansia vastaan. Vasta aivan erän lopun kuudella neljää ja kuudella viittä vastaan pelaamalla lahtelaiset tasoitettua matsin varsinaisella peliajalla lukemiin 3–3. Jos ensimmäisen pelin jälkeen nuhtelinkin Dufvaa puolustusvoittoisen lätkän peluuttamisesta läpi kauden Jokereille, vedän takaisin, nyt siitä oli suurta hyötyä.

– Molemmat joukkueet pelasivat kollektiiveina, Jokerit paremmin. Kaikista pelaajista vain yksi ansaitsee korkean arvosanan, ylitse muiden, ja se on Jokereiden nuori maalivahti Sisu Heikkeri. Hän oli loistava.

Sihvonen näkee helsinkiläisten kehityksen olleen mittavaa ensimmäisestä ottelusta. Avausottelun jälkeen Sihvonen oli monen muun tavoin jo liki menettämässä toivoaan Jokereiden ja Dufvan pelillisten valintojen kanssa.

– On kova juttu, miten paljon helsinkiläiset kykenivät parantamaan sarjan ensimmäisestä pelistä. Pelicans ei heikentynyt suhteessa yhtä paljon, mutta joutui edellä sanomiini ongelmiin eli luulotteluun, väärään hyökkäysalueen hyökkäyspelitapaan ja jopa ylenpalttinen kiekkokontrolli kääntyi lahtelaisia vastaan. Muuta ei tarvittu, että meillä on yhtäkkiä näkösällä kunnon karsintasarja, Sihvonen pohtii.

Ensimmäisessä jatkoerässä Jokerit joutui ahtaalle, ja Sihvonen näkee siinä Dufvan valmennustyylin varjopuolen.

– Ensimmäisen jatkoerän noin 13 ensimmäistä minuuttia pelattiin yhtä päätä Jokereiden kustannuksella. Sen jälkeen Jokereilla oli neljä, viisi hyökkäystä, ja taas loppu mentiin Pelicansin komennossa. Tohdin sanoa, että tuossa kohtaa oli tyypillistä Dufvaa valmentaa pelon kautta, Sihvonen luonnehtii.

– Jokerit olisi voinut jatkaa jatkoerään sillä, että kärki menee koko ajan päälle ja neljä muuta lukee pelitilanteen kutsun. Mietin, että varsinaisen peliajan jälkeisellä tauolle viesti pelaajille on väärä, kun siinä otetaan aktiivisuutta ja rohkeutta pois heiltä. No, toki tulos ratkaisee, Jokerit selvisi kuin selvisi toiseen jatkoerään.

Toisessa jatkoerässä Sihvonen havainnoi muutoksen Jokerien pelitavassa, mikä lopulta johti ratkaisumaaliin.

– Toisessa jatkoerässä Dufva päästi aavistuksen pelaajiaan taas enemmän prässäämään ja pelaamaan rohkeammin. Toisessa jatkoerässähän vaihtopenkin etäisyys on sama kuin ensimmäisessä ja kolmannessa erässä. Kaikkineen sopii sanoa, että sillä tavalla Jokerit ansaitsi voittonsa, että sen parannus toissapäivän peliin oli niin mahdottoman suuri, Sihvonen päättää.

Kun Sihvoselta kysyy, että mitä lauantain Lahden peliin tulee, on Johtavan mielestä täysin selvää, että Dufvan on todella rohkaistava pelaajiaan pelaamaan.

– Eikä pelkät puheet riitä, rohkaisun on näyttävä myös taktiikassa. Riittävä prässimäärä ja kiekkokontrolli on Jokereiden saatava päälle, jos se mielii Pelicansin Lahdessa kaataa. Kapasen on vuorostaan mietittävä tarkkaan sitä, miten Pelicans aikoo pelata hyökkäysalueen hyökkäyspelinsä, Sihvonen alleviivaa.

– En suosittele määrällistä ja tehotonta rotaation jauhantaa. Se antaa vain valheellisen tunnun pelin hallinnasta. Ja semminkin kun tuomarilinja tuntuu olevan aika väljä, ei pitkilläkään hyökkäysalueen hyökkäyspeleillä näytä jäähyjä tulevan kummallekaan osapuolelle.

Liigan karsintasarja jatkuu lauantaina Lahdessa. Liigapaikka irtoaa neljällä voitolla, nyt tilanne on 1–1.