Leuto talvi voi saada lintujen rytmin sekaisin – Äkkipakkasen yllättäessä siivekkäät selviytyvät, kunhan ruokaa riittää
Puheenaiheet
Leuto talvi voi saada lintujen rytmin sekaisin – Äkkipakkasen yllättäessä siivekkäät selviytyvät, kunhan ruokaa riittää
Värssy ”kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään” ei kuulemma pidä enää paikkaansa.
Julkaistu 9.2.2020
Apu

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi, mutta lauhan talven takia osa linnuista ei ole vielä edes lähtenyt muuttomatkalle.

–  Suomeen jääneet lajit ovat pääasiassa vesilintuja, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Paluumuuttajia ei ole vielä saapunut, sillä linnut lähtevät matkaan lähtömaan sään mukaan. Ne eivät tiedä, että Suomessa on lauhaa.

Toisaalta mustarastaat ovat päättäneet luopua kokonaan muuttoajatuksesta. Södersvedin mukaan suurin osa kannasta jää nykyään Suomeen myös talveksi.

Miten linnut selviytyvät äkkipakkasen yllättäessä?

Miten lämpimiin oloihin tottuneet linnut pärjäävät, jos lauha talvi muuttuukin äkkiä pakkastalveksi?

– Jos vedet jäätyvät, vesilinnut siirtyvät saaristoon ja siitä etelämmäksi Itämeren yli. Muihin lintuihin pakkanen vaikuttaa niin, että kun on kylmä, täytyy syödä enemmän, jotta pystyy paikkaamaan pakkasen aiheuttaman energiahukan ja jotta ruumiinlämpö pysyy yllä.

– Eli linnut selviytyvät hyvin, kunhan ruokaa riittää. Jos on aloittanut ruokinnan, lauhasta talvesta huolimatta sitä kannattaa jatkaa oikeaan kevääseen, huhtikuulle.

Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Saako leuto talvi lintujen rytmin sekaisin?

– Se riski on olemassa. Viime viikolla kuulin, että Espoossa mustarastas aloitti pesinnän. Usein leutoina talvina mustarastaat alkavat laulaa vaisusti jo joulukuussa, mutta ei sen pitäisi vielä pesintään johtaa.

– Onnistumismahdollisuudet ovat huonot: poikaset syntyvät höyhenettöminä ja kylmettyvät helposti myös näin lauhalla säällä. Yleensä mustarastas alkaa muninnan ja haudonnan vasta huhtikuussa, Södersved kertoo.

Ensimmäiset paluumuuttajat ovat yleensä kiuru ja töyhtöhyyppä, niitä alkaa näkyä maalis–huhtikuussa.

Kommentoi »