Puheenaiheet
Apu

Lepakoita syövä juoksujalkainen

Lepakoita syövä juoksujalkainen

Scolopendra gigantea saattaa kasvaa 30cm pitkäksi. Katso kuinka se saalistaa.
Teksti Eija Väliranta
Mainos

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Varpu Vahtera on tutkinut juoksujalkaisten sokeuden kehittymistä. Tutkittuun lahkoon kuuluu noin 700 kuvattua lajia, joukossa maailman suurimmat ja myrkyllisimmät juoksujalkaiset. Scolopendra gigantea saattaa kasvaa 30cm pitkäksi ja se syö muun muassa hiiriä ja lepakoita. Syksyllä sellainen elävä yksilö saatetaan nähdä Luonnontieteellisen museon lepakkonäyttelyssä.

Katso miten Scolopendra gigantea saalistaa lepakoita luolassa:

Osalla juoksujalkaisista on kärpästen silmiä muistuttavat verkkosilmät. Toisilla taas on silmien paikalla valoa aistivia pisteitä. Joukossa on myös umpisokeita lajeja.

– Jos näkökyvystä ei ole hyötyä, se surkastuu vähitellen. Syvällä maaperässä tai pimeissä luolissa valon aistimisesta ei ole mitään iloa, joten näkökyvystä voi luopua, Vahtera sanoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki sokeat lajit eläisivät pimeissä elinympäristöissä. Juoksujalkaisilla silmiä tärkeämpi aistinelin onkin niiden tuntosarvet, joiden avulla eliöt ”näkevät”, ”haistavat” ja ”tuntevat”. Silmien tärkeys onkin näille eliöille paljon vähäisempi kuin meille ihmisille.

Scolopendra gigantea on kotoisin Etelä-Amerikasta ja se onkin toiselta nimeltään Amazonian giant centipede. Sitä tavataan myös Karibianmeren saarilla.

- Kaikilla Scolopendra-suvun juoksujalkaisilla on 4 pistesilmää pään molemmilla puolin. Suomessa tätä sukua ei tavata, Vahtera sanoo.

Näitä jättiläisiä pidetään jopa lemmikkeinä, mutta Vahtera ei ole ilmiöstä innoissaan. Hänen mielestään juoksujalkaiset kuuluvat luontoon.

Juoksujalkaiset voivat käyttäytyä kannibaalien tavoin syöden omia lajitovereitaan. Nillä on leukoihin avautuvat myrkkyrauhaset, mutta suomalaisten juoksujalkaisten myrkkyleuat ovat ihmiselle täysin vaarattomat. Juoksujalkaiset piileskelevät päiväsaikaan ja saalistavat öisin. Parhaiten ne viihtyvät pimeissä ja kosteissa paikoissa, kivien tai vaikka lahopuiden kaarnan alla.

Suomesta on löydetty 21 lajia, luonnossa niistä pärjää 16 ja loput tarvitsevat kasvihuoneiden suojaa. Raajapareja Suomessa tavatuilla lajeilla on 15-73, naarailla usein enemmän kuin koirailla. Luku on aina pariton.

Juoksujalkaiset (Chilopoda) kuuluvat yhdessä kaksoisjalkaisten (Diplopoda) kanssa tuhatjalkaisten (Myriapoda) alajaksoon. Molempien ryhmien edustajat ovat muodostuneet jaokkeista; juoksujalkaisilla yhteen jaokkeiseen on kiinnittyneenä kuitenkin vain yksi jalkapari, kun taas nimensä mukaisesti kaksoisjalkaisilla jokaisessa jaokkeessa on kiinni kaksi jalkaparia.

Juoksujalkainen Scolopendra cingulata on Välimeren alueen yleisin laji. Se on 10-15cm pitkä. Kuva: G.Giribet

Lähteet: Varpu Vahtera ja Jorma Sarsama

Julkaistu: 16.5.2012