Lemmikin kuolema tai sairastuminen on raskas paikka – Silloin surusta kannattaa puhua läheisille avoimesti
Lemmikin suremiselle on otettava aikaa. Itkeminen ja kaipaaminen on aivan yhtä luvallista ja normaalia kuin esimerkiksi läheisen ihmisen kuollessa, neuvoo eläinlääkäri Venla Jyrkinen.
Joskus lemmikki saattaa sairastua. Sairastumisen voi huomata esimerkiksi siitä, että eläin käyttäytyy oudosti.
– Lemmikki saattaa sairastuessaan vaikka nukkua enemmän, vetäytyä omiin oloihinsa tai kävellä oudosti. Tällöin kannattaa käydä eläinlääkärissä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa, kertoo eläinlääkäri Venla Jyrkinen.
Jyrkiseltä ilmestyi tänä keväänä kirja Kumppanina koira. Lemmikin sairastuessa sitä hoidetaan mahdollisimman hyvin. Eläimille voidaan esimerkiksi antaa lääkettä, että se ei tuntisi kipua. Silti omistajan huoli on usein kova.
– Omistajalle voi tulla avuton olo, kun ei pysty auttamaan. Olo voi olla sellainen, kuin olisi itsekin kipeä.Huolesta voi jutella eläinlääkärin kanssa ja pitää mielessä, että eläinlääkäri tekee kaikkensa, jotta eläin saa mahdollisimman hyvää hoitoa.
”Minulla oli kultainennoutaja, jonka nimi oli Sandra. Kun hyvästelin Sandraa, silittelin sitä ja kerroin sille, kuinka rakas se on minulle.”
Hoidosta huolimatta lemmikki voi olla niin sairas tai vanha, ettei sitä voida parantaa. Omistajien on tehtävä raskas päätös eläimen eutanasiasta. Se tarkoittaa, että eläin kuolee rauhallisesti ja ilman kipua eläinlääkärissä. Päätös on tärkeä tehdä varsinkin silloin, jos elämän jatkuminen aiheuttaa eläimelle kärsimystä.
– Lopettaminen tehdään niin, että eläin ei itse tiedosta tilannetta. Se on on eläimelle rauhallinen ja kivuton tapa lähteä. Lemmikin kuolema on aina surullinen tilanne omistajilleen. Lemmikki on osa perhettä ja siitä luopuminen on hankalaa. Myös Venla muistaa yhä sen, kun hän joutui luopumaan yksitoistavuotiaana lemmikistä.
– Minulla oli kultainennoutaja, jonka nimi oli Sandra. Kun hyvästelin Sandraa, silittelin sitä ja kerroin sille, kuinka rakas se on minulle. Lemmikin suremiselle on otettava aikaa. Itkeminen ja kaipaaminen on aivan yhtä luvallista ja normaalia kuin esimerkiksi läheisen ihmisen kuollessa.
Surusta voi jutella vanhempien tai kavereiden kanssa. Surra saa niin kauan, kuin siltä tuntuu. Venla kertoo, että suru ei katoa hetkessä. Myöhemmin lemmikin ajattelusta tulee mieleen paljon hyviä muistoja. Lemmikki jää omistajansa sydämeen ikuisesti.
