Leena Majander: Lukuvuoden kärkihanke

Olen laskeutumassa syvän lukurauhan aikaan. Kunhan ensin on paistettu porkkanalaatikko, tuo oma lemmikkini mutta perheen hyljeksimä auringonmakuinen herkku. Usko keittiösulkeisten jälkeen koittaviin hitaisiin lukemisen päiviin on luja.

Lukuvuoteni kärkihanke on valita kirja lepopäivien ratoksi. Sen parissa vietän pitkät ja hämyiset vapaapäivät heittäytyneenä toiseen maailmaan. Syksyn mittaan säästän lupaavia ehdokkaita joulukirjaksi, joka on se kirsikka rommikakun päällä tai manteli valkoisessa glögissä.

Kärkihankkeeni on kuitenkin ajautunut valinnanvapauden vaikeuksiin.

Luen sekä ukkoin- että akkainkirjoja

Oitis tuoretavarana oli luettava poikakirjat Kimistä, Ristosta, Saulista ja tyttökirjat Kiirasta, Michellestä, Sarasta. Luen sekä ukkoinkirjoja että akkainkirjoja. Kotisohvalla tehty mielipidetutkimus näytti selkeän tuloksen. Mies ja minä valitsemme lukemiset kirjan aiheen, arvostelujen ja kavereiden suositusten perusteella, emme kirjoittajan oletetun sukupuolen.

Pyhiksi asti en ole malttanut pihdata Tommi Kinnusen lasin lailla viiltävää Pinttiä tai Minna Rytisalon syväsukellusta Minna Canthin avioliittoon. Mia Kankimäen yöllä ajattelemat naiset tulivat ja jäivät uniini jo marraskuussa.

Missä luuraa tämänvuotinen jouluherkkuni, joka tarjoaa sielunsisaruutta tai -veljeyttä, avaa avarampia aloja sekä antaa vauhtia uuteen, puhtaaseen lukuvuoteen?

Lukupiiri tarjoaa armoa

Lukuherkkuja hakee ahnaasti myös riemastuttava lukupiirini, joka käy mieli avoinna uuden kirjan kimppuun. Noin seitsemän sielunsisarta on kokoontunut säännöllisesti liki kymmenen vuoden ajan. Tytöistä parhaimmat ovat aina sovitun kirjan lukeneet. Jo ovelta joku huikkaa, ettei tykännyt senkertaisesta yhtään tai ”Nyt oli hyvä!” Malttamattomampi sisar ilmoittaa hyytyneensä kieleen tai henkilögalleriaan ja jättäneensä kirjan sikseen. Analyyttinen keskustelu johtaa julistukseen naisen subjektiivisesta oikeudesta lukemisen keskeytykseen. Jos ei uppoa, ota seuraava!

Lukupiirini tarjoaa sisarille armoa ja suvaitsevaisuutta: Tule sellaisena kuin olet, lukeneena tai lukemattomana.

Rohkaisupistoksia

Ystävät ovatkin korvaamattomia lukuvinkkien antajia. Kun tuntee suosittelijan maun, tietää onko hänen vinkkinsä noudattamisen väärti. Ystäviensä kanssa käydyistä keskusteluista akateemikko Veijo Meri on kertonut saaneensa ”säännöllisiä rohkaisupistoksia” omaan kirjoittamiseensa. Mikä sana! Rohkaisupistoksia mullekin, mä haluun!

Säännöllisiä keskusteluja ystävien kanssa, ja kirjoja. Säännöllisiä keskusteluja kirjoista ystävien kanssa.

Kirja, jonka koskettaminen tuo iloa

Valitsen lopulta kirjan, jonka koskettaminen jo tuo iloa. Hugo Simberg maalasi Tampereen Johanneksen kirkkoon piruparkoja, enkeleitä ja luurankoja. Aikansa mediamyrsky syntyi kahdestatoista puhtaasta olennosta, nakuista pikkupojista, jotka kantoivat ruusuilla koristettua elämänköynnöstä lehterin kaiteessa. Yleisö vaati poikien vaatettamista edes uimahousuilla.

Helena Ruuskan elämäkerta taiteen kultakauden omaperäisestä mestarista on upeasti toteutettu ja eloisa. Siinä se on, rohkaisupistokseni ja lukuvuoteni kärkihanke!