Apu

Leena Majander: Aktivisti jalustalla


Leena Majander kirjoittaa, että myös rouva C:n ulkonäköä ja olemusta kommentoitiin.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Kirjailija Minna Canthista tuli 35-vuotiaana lehtorinleski, seitsemän lapsen yksinhuoltaja, kauppias ja yhteiskunta-aktivisti. Hänestä tuli myös patsas kotikaupunkeihinsa Tampereelle, Jyväskylään ja Kuopioon.

Nuori, sorja ja hehkuva kirjailija seisoo veistoksena sekä syntymäkaupunkinsa Hämeenpuistossa että opiskelukaupunkinsa kaupunginteatterin edessä.

Seminaarinoppilas Minnaa piiritti luonnontieteiden lehtori Ferdinand Canth. Hän vei vihille nuoren naisen, joka halusi oppia muutakin kuin käsitöitä ja salonkiranskaa. Ammattiin opiskelu ei 1800-luvun rouvasihmiselle ollut sallittua, mutta pariskunta kirjoitti yhdessä sanomalehtiin, sparrasi toistensa ajattelua ja toimi yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi.

Avioliitto oli tiettävästi onnellinen, kunnes miesparka kovin varhain otti ja kuoli. Elämän kattaus toi kolmekymppiselle varhaisen yksinäisyyden. Olosuhdeko sai leskirouvan arvelemaan erotiikan merkityksen olevan suomalaisille vähäpätöisempää kuin ranskalaisille, joille se ”onkin melkein kaikki kaikessa”.

Suurhenkilöksi kohoavan leskirouvan naisenelämä ei tainnut ihan kivaa olla.

Ajattelun uudistaja

Kuopion jyhkeä näköispatsas on hallinnut nimikkopuistoaan jo yli kahdeksankymmentä vuotta. Suomen ensimmäinen naisen kunniaksi pystytetty muistomerkki näyttää viisikymppisen, paksuksi tukevoituneen ja äksyksi epäillyn tädin. Sellaiseksi on hänen hahmonsa monen mieleen jämähtänyt.

Eemil Halosen veistoksen korkeuksista katselee ensimmäinen – tässäkin asiassa! – suomenkielinen ammatikseen kirjoittanut nainen, jonka työn jäljiltä voimme ylpeillä naisten varhaisesta äänioikeudesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.

Ajattelun uudistajana ja aktivistina Canth nosti esille aiheita, jotka toisenmielisistä olisi pitänyt vaieta olemattomiin tai vain sietää. Hän vaati toimia tyttöjen koulutuksen, naisen aseman ja köyhäinhoidon kohentamiseksi. Terävällä kynällään hän ruoski juoppoja ja kaksinaismoralisteja.

Työmiehen vaimo -näytelmän aiheuttaman kohun jälkivaikutuksena nainen sai lain mukaan oikeuden omiin ansiotuloihin, joita ei enää kiikutettu ukkokullan lompsaan. Laki vapautti naisen miehen holhouksesta itsenäiseksi toimijaksi, jonka nimi kelpasi allekirjoitukseksi papereihin.

"Elämä on taistelua"

Canthin mukaan pitämällä reippaasti melua voi vaikuttaa. Hän halusi ”mitä tahansa paitsi nukkuvaa, puolikuollutta elämää!

Yhtä ja toista harminkappaletta rouva C:n osaksi koituikin, myös ulkonäköön ja olemukseen liittyviä kommentteja. Oli piispaa ja kuvernööriä, jotka vaihtoivat kadunpuolta mielipidevaikuttaja ja ”kriitikeri” Minnan tullessa vastaan.

Aikamme minnojen, panelistien ja someaktivistien, päälle kaatuu usein vähättelyä, irvailua ja vihapuhetta. Tahallinen loukkaaminen ja ilmanalan pilaavat päästöt ovat arkipäiväinen ilmiö. Voimalauseeksi voi silloin siteerata Canthia: ”Elämä on taistelua, ihanaa taistelua.

Maaliskuun 19. liputetaan Minna Canthin 175 vuotissynttäreitä ja tasa-arvon päivää. Tosiminnat eivät vaikene, koska ”paljon on vielä maailmassa toimitettavaa”.

Sitaatit Minna Canthin teksteistä.

Julkaistu: 27.2.2019