”Kunpa äiti olisi ehtinyt nähdä menestykseni”, sanoo laulaja Bee kuolleesta äidistään, radioääni Sari Seppälästä

Bertta Seppälä oli 12-vuotias ja alkamassa oli kuudes vuosi piano-opintoja musiikkiopistossa. Bertalla oli salaisuus. Hän soitti kappaleet korvakuulolta, sillä ei ollut oppinut lukemaan kunnolla nuotteja. Tässä kohtaa opintoja kappaleilla oli kuitenkin jo sen verran mittaa, että metodi alkoi käydä mahdottomaksi.

– Voi kauhee, jos piano-opettajani lukee nyt tästä. Tämä ei ollut mitenkään hänen vikansa, vaan johtui minun diagnosoimattomasta ADHD:stäni, joka teki nuotteihin keskittymisestä vaikeaa, muistelee Bertta nyt, neljätoista vuotta myöhemmin.

Tästä syystä Bertta vaihtoi lopulta piano-opinnot lauluun.

Nyt hän on Bee, suosittu artisti. Olisiko hän tässä ilman lapsuusajan vaihdosta pianosta lauluun, sitä Bertta ei osaa sanoa. Mikään kun ei tapahtunut hetkessä.

Palataan ensin Keravalle, jossa Bertta kasvoi äitinsä, Novalla kaksikymmentä vuotta radiojuontajana toimineen Sari Seppälän ja Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälän sekä isoveli Womman kanssa. Kun Bertta oli 7-vuotias, isä ja äiti erosivat ja isä perusti uusperheen näyttelijä Sanna Saarijärven kanssa. Perhe täydentyi piakkoin pikkusisko Fannylla.

– Molemmissa kodeissa meitä kannustettiin tekemään mikä tuntuu hyvältä, mutta muistutettiin myös, että koulu olisi hyvä käydä kunnolla. On hyvä, ettei meitä ole sukupuolitettu. Ei ole ollut mitään, mitä en olisi voinut tehdä tai kokeilla, koska olen tyttö.

Vaikka asiat olivat hyvin, määrittelemätön ahdistus seurasi Berttaa.

– Ymmärsin jo pienenä, että ei ole normaalia ahdistua niin isosti niin pienistä asioista. Lisäksi tunteiden säätelyni on ollut vajavaista. Menin aika kovaa nollasta sataan.

Ahdistus saattoi olla yksi syy, miksi Bertta alkoi jo lapsena vetäytyä.

– Pienenä lauloin, tanssin ja pidin ääntä. En tarkalleen muista, missä kohtaa en halunnut olla enää ollenkaan valokeilassa.

Kun Bertan isä Hermanni ja Sanna Saarijärvi menivät naimisiin, Bertta lauloi kuitenkin heidän hääjuhlassaan. Se oli hänen ainoa esiintymisensä musiikkiopistojen konserttien lisäksi. Häissä vieraana ollut muusikko Ville Pusa innostui Bertan äänestä. Pian häntä pyydettiin vuoden 2018 Voice of Finland -ohjelmaan.

– Kävin silloin itseni kanssa keskustelun, sillä en ollut tajunnut, että osaan laulaa. Päädyin, että kai minä menen katsomaan, miten käy.

Tv-kokemus oli Bertalle samalla kiva ja ahdistava.

– En oikein nauttinut siitä, oli ahdistavaa olla keskipisteenä. Kun sain hyvää palautetta ja muut alkoivat uskomaan minuun, niin aloin itsekin uskoa.

Koulu tuntui keskittymishaasteiden vuoksi Bertasta haastavalta.

– Äiti sanoi minulle aina, kun oikein yritin päntätä kokeeseen, että ’tiedätkö Bertta, voit lukea vaikka 15 kertaa, että hauki on kala, mutta kun kysyn sinulta, mikä hauki on, et osaa vastata’.

Bertta pääsi kuitenkin lukioon.

– Olin sataprosenttisen varma, että minusta tulee aivokirurgi. Sitten menin pitkän matematiikan tunneille. Jo peruskoulussa matikanopettaja sanoi, ettei ymmärrä, että periaatteessa sä osaat nämä, mutta sitten et kuitenkaan osaa. Olin, että nimenomaan!

Bertta vaihtoi lukiovuoden jälkeen kauppaopistoon, jossa luki itsensä merkonomiksi. Voicen jälkeisenä syksynä hän muutti omaan asuntoon Helsingin Kallioon. Bertta kävi töissä Clas Ohlsonilla ja teki kotona pianolla kappaleita.

Elämänvaihe muuttui raskaaksi, kun Bertan äiti sairastui vakavasti.

– Äidin sairastamisaika oli sumeeta, pelkkää selviytymistä. Kaikki energia ja aika menivät siihen.

Bertan äiti oli tietoinen tyttärensä heränneestä artistihaaveesta. Äiti oli ollut kannustamassa Berttaa tämän edettyä Voicessa semifinaaleihin. Vuoden kuluttua, tammikuussa 2019 Sari Seppälä menehtyi Terho-kodissa.

– Menin jotenkin autopilotilla sen jälkeen, oli paperihommia ja käytännön järjestelyitä. Pahin ahdistus tuli kai vähän viiveellä.

Seuraavana syksynä Bertasta tuntui, ettei hän ole kunnossa. Vaikka ahdistusta oli ollut aina, nyt mikään ei tuntunut miltään. Bertta meni työpaikan työterveyshoitoon, josta hän sai diagnoosiksi vaikean masennuksen. Bertta sai masennuslääkkeet ja aloitti terapian.

– Silti tuntui, että usein yksinkertaisten ja epämieluisten asioiden tekeminen oli minulle vain liikaa. Siivoaminen oli ehkä pahin. Studiossa turhauduin helposti.

Kaiken keskellä levy-yhtiö oli bongannut Bertan Instagramin kautta. Ja niin Bertta pääsi aloittamaan kappaleiden työstämisen studiossa. Puolitoista vuotta Bertta teki kappaleita ja työvuoroja kaupassa sekä kävi terapiassa.

– Lopulta terapeutti määräsi minut ADHD-testeihin. Testit olivat pitkät.

– Sitten lääkäri pahoitteli, ettei kukaan ollut tullut aikaisemmin ajatelleeksi, että vakavan masennuksen sijaan minulla onkin ADHD!

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on Terveyskirjaston mukaan oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Usein ADHD diagnosoidaan nimenomaan naisilla määrittelemättömänä ahdistuneisuushäiriönä ja masennuksena, kuten Bertan tapauksessa.

Kun Bertta aloitti ADHD-lääkkeet vuonna 2022, hän huomasi heti muutoksen olotilassaan.

– Mietin, että tältäkö tuntuu olla neurotyypillinen? Pystyin nousemaan ja tiskaamaan, eikä tarvinnut miettiä koko prosessista suoriutumista. Ja päässäni ei ollut enää kolmea tv-kanavaa yhtä aikaa päällä.

Bertta huomasi eron myös studiossa.

– Lääkkeiden kanssa työskentely on kaksipiippuinen juttu. Ilman niitä minulle tulee helpommin ideoita, mutta jos en ota lääkkeitä, on iso riski, että turhaudun ja sanon, ettei tästä tule mitään.

Musahommat etenivät. Been debyyttilevyn ensimmäisestä singlestä Tequilakahvi tuli hitti. Kun Hupsis-levy julkaistiin syksyllä 2023, loppuunmyydyllä julkkarikeikalla ihmiset lauloivat mukana.

Ennen ensimmäistä kiertuetta Bee lopetti kassatyöt. Siitä asti hän on elättänyt itsensä musiikilla.

Bändiläisille ja läheisille Bertta puhui heti ADHD:stä avoimesti.

– Ilmoitin viikkoa ennen kiertueelle lähtöä bändin jätkille, että olen aika herkkä ja maailmani loppuu noin kahdesti viikossa. Saatan alkaa itkemään ja maailmaa kaatuu, mutta yleensä tunnin kuluttua olen kunnossa.

Bertalla on nyt takana kaksi vuotta keikkaelämää: isoja festarilavoja ja klubikiertueita. Hän on pyrkinyt syömään lääkkeet säännöllisesti.

– Joskus olen pitänyt välipäiviä, sillä lääke on stimulantti ja aika vahva. Kun lääke vaikuttaa, iskee myös ajatus, tarvitsenko todella näitä?

Ahdistus palaa kuitenkin välipäivänä nopeasti.

– Ja kun on tottunut elämään ilman, että ahdistus on läsnä, niin se tuntuu entistä kauheammalta. Otan sitten kiltisti lääkkeeni.

Vähän aikaa sitten Bertta oli myöhäisellä klubikeikalla. Yhtäkkiä olo tuntui hassulta.

– Tajusin, että kello on niin paljon, ettei lääke enää vaikuta. Sanoinkin yleisölle sen. Taisi tulla mielenkiintoiset välispiikit.

Pahimmillaan ilman lääkkeitä keskittyminen voi kadota niin, että Bertta alkaa miettiä keikalla kauppalistaa.

– Yleensä puhun kuitenkin vain hassuja juttuja. Olen enemmän irti, kun lääkkeet eivät ole tasaamassa.

Bertta arvelee, ettei hän aina vieläkään toimi kuin neurotyypillinen ihminen.

– Olen kuitenkin lääkkeiden avulla lähempänä sitä. Ahdistuksen aiheet voivat olla hyvin yksinkertaisia. Jos joku vaikka laittaa viestin, jossa ei ole hymiötä, niin menen ihan solmuun ja alan miettiä, olenko tehnyt jotain väärin?

Voicen aikaan ja keikkailun alkaessa Bertta ei nauttinut esiintymisestä.

– Nyt olen oppinut siihen. Olen lavalla täysin oma itseni. Joskus mietin, että millaistahan olisi olla artisti, joka on syntynyt nauttimaan huomiosta. Välillä ihan kadehdin ihmisiä, jotka on luotu esiintymään.

Bertta myöntää, että hän on huono antamaan itselleen ”kredittiä”.

– Bändiläiset saattavat tuulettaa hyvin menneen keikan jälkeen, mutta itsellä on siinä lukko. Ehkä pelkään, että tuulettamalla liikaa tuon huonoa onnea.

Reilun vuoden ajan Bertta on keikkailut viikonloput ja tehnyt viikot studiossa tuottajien kanssa uutta Kippis-albumia. Se on hänen toinen levynsä.

– Levy on sellainen sekametelisoppa. En osaa pakottaa itseäni pysymään yhdessä aiheessa. Jokainen teksti lähtee minusta, joskus teksti saattaa olla puoliksi tehty, kun kysyn apuja tuottajilta.

Omien kappaleiden lisäksi Bertta on tehnyt viime vuodet musiikkia myös muille. Bertasta tuntuu turhauttavalta avata biisejään liikaa. Hän haluaa jättää varaa jokaisen omalle tulkinnalle. Striimauspalveluissa hitiksi nousseen Sä puhuit enkeleistä -kappaleen hän kuitenkin myöntää kertovan äidistään.

Sä puhuit enkeleistä / Hiljaa vieressä pidin kädestä

Ja pyyhin kyyneleitäs / Mitä vaan mä tekisin että sun parempi ois olla täällä.

Nyt 26-vuotiaana Bertta kokee kasvaneensa aikuiseksi. Hänellä on omistusasunto, eikä viikonloppuisin jaksa enää rellestää. Äitiään hän huomaa miettivän sitä harvemmin, mitä enemmän aikaa on kulunut. Usein lavalla laulaessa Sä puhuit enkeleistä -kappaletta, äiti tulee mieleen.

– En voi kuitenkaan päästää itseäni liian tiloihin. Ei auta kuin luottaa siihen, että äiti on jollain tavalla läsnä. Tietysti toivon, että äiti olisi nähnyt menestykseni. Hän oli ykkösfanini, ja olisi varmasti fiiliksissä.

Perhe ja ystävät ovat olleet koko matkan Bertan tukena. Uransa suhteen hän arvelee olevansa realisti, bändiläisten mielestä pessimisti.

– Yhä toivon vain, että voisin elellä tekemällä musiikkia. En ole missään kohtaa tehnyt tätä rahasta, se on ollut kiva bonus. Parasta on, että voin olla oma itseni ja jengi kuuntelee biisejäni.

Meikki ja hiukset: Toni Ahonen.