Lauhasta talvesta voi tulla nopeasti arktinen kuolemanloukku täällä talvehtiville linnuille – syynä Suomen erikoinen sijainti
Ilmastonmuutoksen seurauksena entistä useampi lintu jää Suomen merialueille ja sisämaan virtavesiin talvehtimaan.
Kymmenet tuhannet isokoskelot, allit, tukkasotkat, telkät ja sinisorsat jäävät vuosittain uhmaamaan Suomen talvea sulana pysyville merialueillemme.
Kun talvet ovat lämmenneet, jopa pienimpiä vesilintujamme taveja uskaltautuu talvehtimaan matalille merenlahdille ja sisämaan virtapaikoille.
Ahvenanmaan saaristo on tunnettu suurten tukkasotkaparvien talvehtimispaikkana.
Kookkaat kyhmyjoutsenet ovat tavallinen näky keskellä talveakin etelärannikollamme. Ne muuttavat etelämmäksi vasta sitten, jos meri jäätyy kokonaan. Sellaista tapahtuu nykyisin entistä harvemmin.
Myös merimetsoja saattaa jäädä talvehtimaan, vaikka kyseessä onkin muuttolintu. Olen kerran kuvannut yksinäistä merimetsoa Keski-Suomessa kosken partaalla, - 37 asteen pakkasessa. Sellaista kylmyyttä ei koeta niin etelässä läheskään joka vuosi.
Erityisen karaistunut on siivekäs kansallislintumme laulujoutsen. Pohjois-Lapin Muoniossa elää vuoden ympäri laulujoutsenien parvi, vaikka pakkanen alueella paukkuu usein alle - 30 asteessa.
Nämä joutsenet ovat mahdollisesti oppineet talvehtimispaikan vanhemmiltaan ja jatkavat perinnettä. Eipä pohjoisen hiihtolomareissulla kyllä odottaisi näkevänsä vesilintuja.
Joutsenet viettävät talvipäivänsä ruokaillen Kutunivan salmessa jylhien tunturien ympäröimässä maisemassa, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vieressä. Paikka on matkailijoiden ja luontokuvaajien suosiossa, koska sinne pääsee helposti tietä pitkin.
Kutuniva sijaitsee Jerisjärven suulla, josta vedet laskevat viereiseen Törmäslompoloon.
Kutunivan virtaus on riittävän voimakas, jottei se jäädy umpeen kovillakaan pakkasilla. Lahti on kyseisessä kohdassa sen verran matala, noin metrin syvyinen, että joutsenet yltävät pitkällä kaulallaan napostelemaan pohjasta vesikasveja.
Joutsen on sorsien tapaan puolisukeltaja. Usein siitä näkyykin pinnan päällä pelkkä peräpää, joka vaappuu vedessä kuin poiju.
Joutsen on iso lintu, ja se tarvitsee päivässä noin kilon kasviksia. Joutsenet syövät myös vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä ja hyönteisiä.
Linnuilla on rasvarauhanen, jonka tuottamalla rasvalla ne sukivat höyhenensä. Ahkeran huoltotyön ansiosta höyhenpeite pitää hyvin vettä ja suojaa alla olevaa untuvapeitettä, joka pitää linnun lämpimänä.
Joutsenen jaloissa on tehokas verenkierto, mutta oikein kylmällä nekin näyttävät hiippailevan varovasti. Levätessään linnut seisovat usein yhdellä jalalla, jotta lämpöenergiaa menetettäisiin mahdollisimman vähän.
Kylmyys ei sinänsä ole talvehtiville vesilinnuille ongelma, kunhan ne saavat tarpeeksi ravintoa. Jos talvehtimispaikka jäätyykin umpeen, lintujen on kiireesti siirryttävä avoimille vesille.
Suomi on pohjoinen maa, joka sijaitsee Atlantin lauhojen ja kosteiden ilmavirtausten sekä Siperian kylmän ja kuivan mannerilmaston välimaastossa.
Niinpä on jossain määrin sattumaa, tuleeko Suomeen hyytävän arktinen vai keskieurooppalaisen laimea talvi. Tänä vuonna on todistettu jälkimmäistä, mutta kyllä 2020-luvullekin on mahtunut hyvin kylmiä ja jäisiä talvia.
Vaikka tämä talvi on ollut etenkin merialueilla varsin lauha ja lumeton, Lapissa on mitattu lähes - 40 asteen pakkasia.
Kun polaaripyörre on vahva, se vangitsee kylmän ilman sisäänsä. Tällöin Eurooppaan, Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan ei pääse voimakkaita kylmän ilman purkauksia napa-alueilta, ja sää on keskimäärin lauhaa.
Kun taas polaaripyörre heikkenee, pyörteen välistä pääsee purskahtelemaan kylmää ilmaa eteläisemmille leveysasteille, kuten Suomeen. Kevättä kohden polaaripyörre heikkenee, mutta siinä vaiheessa aurinko lämmittää jo niin paljon, että Suomi ei enää tunnu Siperialta.
Vaikka talvehtimisessa on riskinsä, niin on muuttomatkassakin. Mitä lyhyempänä muuttomatkan voi pitää, sitä enemmän emolinnut säästävät energiaa ja pystyvät tuottamaan poikasia tulevana pesintäkautena.
Vesilinnut seuraavatkin jäätilannetta ja tilaisuuden tullen jäävät mielellään talvehtimaan Suomeen tai aivan lähialueille. Näin ne ovat kevään tullen valmiina valtaamaan parhaat pesimäpaikat ensimmäisten joukossa.
