Koronan kotitestin negatiiviseen tulokseen ei kannata luottaa, sanoo HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen
Jos virusta on paljon liikkeellä, kotitestin positiiviseen tulokseen voi Lehtosen mukaan todennäköisesti luottaa. Sen sijaan negatiivinen tulos kotitestissä on epäluotettava. Kriittisin vaihe on näytteenotossa.
Suomalaiset ovat innostuneet testamaan koronaa nyt kotona kotitestien avulla. Joulun ja uuden vuoden aikana monesta elintarvikeliikkeestä kotitestit myytiin jopa loppuun kovan kysynnän vuoksi. Julkisuudessa on esimerkkejä, joissa kotona tehdyt testit ovat näyttäneet negatiivista, mutta varsinainen koronatesti on ollut positiivinen.
– Jos kotitesti saa CE-merkinnän, sen tulee positiivisista testituloksista löytää 97 prosenttia. Ne ovat siis teoriassa luotettavia. Käytännössä ne löytävät koronaviruksen 50-60 prosentissa tapauksista. Otetuista näytteistä yksi kuudesta tai yksi seitsemästä näytteestä on myös vääriä positiivisia näytteitä, sanoo HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Jos virusta on paljon liikkeellä, kotitestin positiiviseen tulokseen voi todennäköisesti luottaa. Lehtosen mukaan kotitestin negatiiviseen tulokseen ei voi luottaa. Koronavirusta erittyy eniten nenänielun takaosaan. Kotinäytteenotossa näyte otetaan sieraimesta tai kitalaesta, jossa virusta ei ole välttämättä paljon. Tällöin näyte jää negatiiviseksi.
Oikea näytteenotto kriittisin vaihe
Kotitestin tekemisessä kriittisen vaihe on oikeanlainen näytteenotto.
– Testiä ennen pitää lukea ohjeet testin tekemiseen. Testi tulee tehdä vakaalla alustalla, kuten pöydällä.
Kotitestien tuottajissa on eroja. Toiset testit ovat luotettavimpia kuin toiset. Tällä hetkellä positiiviseen testitulokseen voi kotitestissä luottaa, negatiiviseen ei.
– Kotitestejä ei ole tarkoitettu lääketieteelliseen diagnostiikkaan, laadunvarmistusta niille ei tehdä tehdä. Jos joku kuluttaja huomaa kotitestissä virheen ja reklamoi siitä, silloin asiaan reagoidaan ja selvitetään. Kotitestejä voidaan myydä, vaikka ne eivät toimisi enää riittävästi omikronin ja rokotusten keskellä. Valmistajalla ei ole vastuuta tuloksen oikeellisuudesta.
"Eurooppalaisessa mittakaavassa olemme jääneet jälkeen terveydenhuollon resursseissa ja rahoituksellisesti olemme jäljessä muita Pohjoismaita."Lasse Lehtonen
Lehtonen ihmettelee myös Suomessa vallinnutta keskustelua, jossa kehotetaan kotitestien tekemiseen muun muassa koululaisten lähiopetuksen turvaamiseksi. Hän sanoo, että pitkässä juoksussa ei ole hyvä asia suosittaa antigeenitestejä oireettomille, koska niiden luotettavuus ei ole riittävää.
– Kotitestit ovat enemmän kuluttajien huvittamista. Itseäni on häirinnyt se, että Suomessa kehotetaan järjestelmätasolla vastoin lääketieteellistä tietoa kotitestien tekemiseen. Jos oireettomia koululaisia testataan, testejä pitäisi tehdä todella usein, jotta tulos olisi luotettava.
Hoitoa vaativat oireet edellyttävät kunnon testin tekemistä
Varsinaiseen koronatestiin on syytä mennä, jos on lääkärin hoitoa vaativia oireita koronaoireita, kuten hengitysvaikeuksia ja kuumetta, ja kuuluu riskiryhmään. Sote- ja hoitoalan henkilöstön tulee mennä koronatestiin matalalla kynnyksellä.
– Kotitestiä ei voi tehdä niin, että ottaa testin ja lähtee kylään, koska testin tarkkuus tässä ympäristössä ei riitä siihen. Kotitestit on pääosin tarkoitettu oireellisille. Rokotukset myös vähentävät virusmääriä ihmisessä ja toisaalta kaikki kotitestit eivät kovin hyvin tunnista omikron-varianttia, Lehtonen sanoo.
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että rokotukset ovat loppupeleissä se, jolla epidemiaa voidaan hallita. Hän muistuttaa siitä, että terveydenhuolto Suomessa on monin verroin aliresursoitu.
– Terveydenhuoltojärjestelmäämme tulee vahvistaa. Eurooppalaisessa mittakaavassa olemme jääneet jälkeen terveydenhuollon resursseissa ja rahoituksellisesti olemme jäljessä muita Pohjoismaita. Sairaalapaikkoja on vähän. Järjestelmässä ei ole paljoa liikkumavaraa varaa tällaisissa epidemioissa.
