Apu

Lasit vai leikkaus?

Lasit vai leikkaus?

Ikänäköä kehittyy jokaiselle 40 ikävuoden jälkeen. Silloin vaihtoehtoina ovat silmälasit, piilolasit tai ikänäköleikkaus.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos

Keväällä 2014 loviisalaiselta Kari Hagforsilla, 72, meni golfkentällä hermot. Pelikausi oli juuri alkanut, ja miehellä oli nenällään kuukausi sitten hankitut moniteholasit.

Kun tuli lyönnin aika, ei tarvittu kuin pieni pään liike ylös tai alas, ja pallon etäisyys tuli arvioitua pahasti pieleen.

Hagfors oli saanut ensimmäiset silmälasinsa 56-vuotiaana eli tavallista myöhempään. Sen jälkeen hän oli hankkinut luku- ja moniteholaseja muutaman vuoden välein.

Hagfors alkoi pohtia, voisiko ikänäköleikkauksella päästä laseista kokonaan eroon.

– Mietin, että laseja saatetaan uusia samalla aikavälillä jatkossakin ja ne maksavat melkein tonnin kappale. Laskin, että leikkauksella säästän pidemmän päälle rahaa, Hagfors muistelee.

Ikänäkö iskee ennen pitkää meihin jokaiseen 40 vuoden jälkeen. Silmän sisällä oleva mykiö eli linssi on hiljalleen menettänyt joustokykyään, eikä lähelle tarkentaminen enää tahdo onnistua. Useimmat hankkivat silloin ensimmäiset luku- tai moniteholasinsa.

Moni ikänäöstä kärsivä haluaisi kuitenkin laseistaan eroon. Lasit voivat olla hankalat esimerkiksi sateella ja talvipakkasella, ja ne voivat haitata harrastuksia. Mikä pahinta, niillä ei aina näe sinne, minne pitäisi. Joku voi myös kokea jääneensä kaksien lasien loukkuun: päässä on aina väärät kakkulat. Ja vaikka olisi oikeatkin, silmälasit eivät kaikkien mielestä näytä hyvältä.

Silmälaseista eroon haluaville on tarjolla piilolaseja sekä kahdenlaisia kirurgisia vaihtoehtoja. Laserleikkauksella muotoillaan silmän sarveiskalvoa. Linssileikkauksessa taas silmän oma linssi eli mykiö poistetaan ja tilalle asennetaan taittovirheen korvaava linssi.

Linssileikkauksessa on sama idea kuin kaihileikkauksessa, jossa linssin vaihtamisen syy on samentunut mykiö. Linssileikkauksen hyvä puoli on, että kaihileikkausta ei myöhemmin tarvita. Uusi linssi voi olla yksiteho- tai moniteholinssi.

Moniteholinssejä on monenlaisia, ja niillä näkee lähelle, kauas ja usein melko hyvin myös keskietäisyyksille. Joillekin hyvä ratkaisu ovat eripariset yksiteholinssit, jolloin toinen silmä näkee lähelle ja toinen kauas. Voidaan valita myös samapariset yksiteholinssit, jolloin henkilö näkee hyvin joko lähelle tai kauas.

Lasertekniikoista vanhin on PRK-leikkaus, jossa sarveiskalvon pintaa hiotaan. PRK on leikkauksista myös edullisin ja helpoin. Sitä käytetään nykyään melko vähän, koska siitä toipuminen kestää pidempään, noin viikon, kuin uudemmissa tekniikoissa. Leikkauksen jälkeen silmissä on myös ohimenevää valonarkuutta.

Yleisin leikkaus Suomessa on nykyään läppäleikkaus eli Lasik. Siinä sarveiskalvon pintaan tehdään mekaanisen terän avulla läppä, jolloin laserilla päästään muokkaamaan sarveiskalvoa sisältä päin.

Uudempi muunnos läppäleikkauksesta on Femto-leikkaus, jossa läppä tehdään mekaanisen terän sijaan laserilla.

Viime vuosina on yleistynyt Smile-leikkaus. Siinäkin muotoillaan sarveiskalvon sisäosaa, mutta nostettavaa läppää ei tehdä. Sen sijaan sarveiskalvon sisäkerroksista leikataan linssin muotoinen pala, joka poistetaan parin millimetrin kokoisen pintareiän kautta. Tämän leikkauksen etu on, etteivät silmät välttämättä kuivu niin paljon kuin muissa laserleikkauksissa.  

Kari Hagforsille tehtiin juuri Smile-leikkaus. Toimenpide oli Hagforsin mielestä hämmästyttävän nopea ja kivuton.

– Yhden silmän leikkaus kesti noin seitsemän minuuttia, ja ennen toisen silmän leikkausta pidettiin vartin tauko. Leikkauksen jälkeen istuin puolisen tuntia juomassa kahvia. Kaikki oli ohi alle kahdessa tunnissa.

Toipuminen sujui ilman vaikeuksia. Yöllä oli pidettävä suojalaseja, jottei silmä olisi unen aikana vaikkapa painunut tyynyä vasten. Tulehduksen varalta silmään oli myös laitettava antibioottitippoja.

– Leikkauksen jälkeen näin heti ihan hyvin. Ei ollut mitään kipuja eikä häikäisyä.

Tutkimusten mukaan ikänäköleikkauksen teettäneet ovatkin varsin tyytyväisiä toimenpiteeseen.

– Kun leikkaukset kohdennetaan oikeille ihmisille, tyytyväisyysprosentti on yli 90. On tietysti myös ihmisiä, joille ei käy mikään nykyisistä leikkauksista, sanoo silmäkirurgi Sebastian Eskelin.

Kullekin potilalle parhaiten sopiva leikkaus päätetään yksilöllisesti.

– Valinta riippuu silmän rakenteesta, taittovirheen määrästä ja laadusta sekä mahdollisista silmäsairauksista. Linssileikkaus on usein paras vaihtoehto kaukotaitteisille, jotka tarvitsevat pluslaseja. Likitaitteisille laser saattaa tulla ensimmäisenä, Eskelin kertoo.

Komplikaatioita ja vaikeuksia voi silti ilmetä. Ensinnäkään taittovirhe ei aina heti korjaudu toivotulla tavalla.

– Missään ikänäköleikkauksessa ei voi luvata täydellistä lasittomuutta. Esimerkiksi linssileikkauksen jälkeen potilas saattaa tarvita väliaikaiset lasit siksi aikaa, että tilanne stabiloituu ja voidaan tehdä laserilla tarkennusleikkaus. Sellainen on tehtävä noin kymmenelle prosentille potilaista linssileikkauksen jälkeen, Sebastian Eskelin sanoo.

Varsinkin laserleikkauksissa yleisiä ovat kuivasilmäisyyden tunteet, jotka tosin usein helpottavat ajan myötä. Silmä voi olla aiempaa herkempi ja ehkä myös arempi valolle, ja pimeänäkö saattaa olla huonontunut.

Joillain on linssileikkauksen jälkeen niin sanottuja haloilmiöitä, jolloin esimerkiksi autoa ajaessa vastaantulevien autojen ajovalojen ympärillä näkyy valokehä.

Soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo muistuttaa leikkauksen olevan aina riski.

– Linssileikkauksen jälkeen verkkokalvon irtoamisen riski voi joillain ryhmillä olla jopa kolminkertainen. Silmän takakotelo voi mennä rikki, mykiötä ei ehkä saada paikalleen, tai leikkauksen jälkeen taitteisuus ei ole sitä, mitä potilas haluaisi. Joissain urheilulajeissa linssi tai läppä voi vaurioitua, Tervo luettelee.

Tervo pitää erityisen huonona viime aikoina markkinoille tullutta tekniikkaa, jossa sarveiskalvon kerrosten väliin laitetaan implantti.

– Jos tällaisen saaneelta potilaalta leikataan myöhemmin kaihi, implantti pitää poistaa. Myös silmänpainemittauksista tulee epämääräisiä, Tervo arvostelee.

Jotkut pitävät silmien laser- ja linssileikkauksia lähinnä kosmeettisena kirurgiana. Timo Tervon mukaan taittovirheen korjaaminen kirurgisesti on vain harvoin lääketieteellisesti perusteltua. Siksi julkisessa terveydenhuollossa ikänäköleikkauksia ei tehdä kuin aivan poikkeustapauksissa.

Sebastian Eskelinin mielestä kyse ei ole varsinaisesti kosmeettisesta kirurgiasta.

– Hyvin harva potilas sanoo leikkauksen syyksi sen, että haluaa ulkonäöllisistä syistä eroon laseista. Valtaosalla syy liittyy esimerkiksi harrastuksiin.

Useimmat ikänäköisistä tyytyvät joko silmä- tai piilolaseihin. Silmälaseissa päädytään yleensä joko lukulaseihin tai moniteholaseihin, joiden linsseillä näkee eri etäisyyksille rajattomasti. Mahdollista on hankkia myös lasit, jotka ovat ikään kuin monitehot, mutta niissä kaukonäköä ei ole korjattu lainkaan. Näin välttyy kaksien lasien välillä vaihtamiselta.

Jos ensimmäisille laseille on tarvetta 45-vuotiaana, seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitsee 3–4 lasit. Sen jälkeen ikänäön kehittyminen hidastuu.

Optikko ja optisen alan kouluttaja Eino Sarkkinen neuvoo miettimään tarkasti oman näkemisen tarpeensa ennen silmälasien hankintaa. Sen jälkeen kannattaa sijoittaa laadukkaisiin linsseihin.

– Optikkoliikkeillä on yleensä 3–5 linssikategoriaa, joiden hinnat vaihtelevat 200–1 000 euroon. Edullisimmat perustuvat jopa 80-luvulla kehitettyyn teknologiaan. Kannattaa ottaa linssit, jotka on kehitetty tällä vuosikymmenellä, koska niillä esimerkiksi sivulle katsominen on mahdollista ihan toisella tavalla.

Sarkkisen mukaan kalleimmat linssit ovat käytännössä mittatilaustyötä ja voidaan sovittaa tarkasti asiakkaan tarpeisiin.

Jos silmälasit eivät käy, myös piilolaseista löytyy moniteholinssejä. Edes kuivat silmät eivät nykyään välttämättä estä piilolasien käyttöä.

Kari Hagfors pääsi onnekkaasti silmälaseista eroon. Nykyään golf sujuu jälleen.

– Näen pelata paljon paremmin kuin lasien kanssa. Elämä on muutenkin helpompaa, kun ei tarvitse aamusella etsiskellä silmälaseja ja myös portaissa voi liikkua huolettomasti.

Vain yksi asia kaduttaa.

– Olisi pitänyt mennä leikkaukseen jo vuosia aikaisemmin.

Silmälasit

+ Leikkaamattomaan silmään ei tule komplikaatioita.

+ Silmälaseja voi vaihdella ja ostaa tarvittaessa uudet ja paremmat.

+ Silmälaseja voidaan tehdä erikoistarpeisiin, esimerkiksi golfia varten.    

+ Lasit voivat olla hyvännäköiset.

– Joissain tilanteissa hankalat.

– Uudet lasit on hankittava muutaman vuoden  välein.

Piilolasit

+ Voidaan käyttää silloin, kun silmälasit ovat hankalat.

+ Voidaan nykyään korjata lähes kaikkia taittovirheitä, myös ikänäköä.

– Kaikki eivät voi käyttää piilolaseja.

– Jotkut kokevat silmään laiton ja pois oton hankalaksi.

Ikänäköleikkaus

+ Silmälasien tarve vähenee tai poistuu jopa kokonaan.

+ Pidemmän päälle saattaa säästyä rahaa.

+ Linssileikkauksen jälkeen ei tarvita kaihileikkausta.

– Komplikaatioiden vaara.

– Leikattu silmä on usein herkempi.

– Taittovirhe ei aina korjaannu halutulla tavalla.

– Hämäränäkö saattaa heikentyä.

– Haloilmiö voi haitata autolla ajoa pimeässä.

– Kertamaksuna melko kallis. Leikkaustekniikasta riippuen molempien

silmien leikkauttaminen maksaa 2 000–8 000 euroa.

Teksti: Tea Majaniemi

Julkaistu: 8.6.2016