Puhetta rahasta – Vinkkejä lapsen oman rahan ansaitsemiseen, kulutukseen ja säästämiseen
Rahan käyttämistä kannattaa harjoitella jo lapsena. Tästä jutusta saat vinkkejä oman rahan tienaamiseen ja siihen, mitä rahoilla kannattaa tehdä.
Aikuiset ovat viime vuosina innostuneet keskustelemaan rahasta. Puhutaan paljon siitä, miten rahaa kannattaa käyttää ja miten säästöön jäävän rahan voi sijoittaa.
Myös lasten ja nuorten on tärkeä ymmärtää, mitä raha on ja mihin sitä on järkevää käyttää.
Oman rahan tienaaminen voi alkaa viikkorahalla. Siitä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa, ja sitä voi saada esimerkiksi tekemällä ikään sopivia kotitöitä, kuten astianpesukoneen tyhjentämistä tai huoneen siivoamista.
Eri perheissä on erilaisia sopimuksia siitä, pitääkö viikkorahan eteen tehdä jotain. Pedagoginen päällikkö Mari Rakkolainen Nuori Yrittäjyys -yhdistyksestä sanoo, että lapsikin voi tienata rahaa esimerkiksi pienten töiden vastineena.
– Pieniä hommia voi tehdä kotona tai vaikkapa naapurustossa tai sukulaisten luona. Myös kouluissa voidaan toteuttaa yrittäjyyskasvatuksen opetusta, jossa voi tienata rahaa yrittämällä.
Mihin rahat riittävät?
Rakkolainen arvioi, että monet vanhemmat puhuvat lasten kanssa rahasta aivan liian vähän. Hänen mielestään kaikkien olisi hyvä pienestä asti ymmärtää, miten työn tekeminen ja rahan arvo liittyvät toisiinsa.
Voit esimerkiksi kysyä, kuinka suuri osa perheen aikuisten kuukaudessa saamista tuloista menee jonkun harrastusvälineen hankintaan. Se auttaa sinua ymmärtämään, kuinka paljon työtä vanhempienkin tulee tehdä hankintojen eteen.
Mitä nuorempana ymmärtää rahan tienaamista, käyttämistä ja kuluttamista, sen parempi.
Jo paljon ennen kuin on aika muuttaa omaan kotiin on hyvä tietää, kuinka paljon rahaa tarvitaan esimerkiksi asumiseen, ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin.
Hyvä tapa oppia on asettaa itselle säästötavoite ja kirjata ylös tulot, kuten viikkorahat, menot ja säästöön jäävät rahat.
Milloin omaa rahaa?
Danske Bank toteutti vuonna 2019 selvityksen lasten rahankäytöstä. Sen mukaan vanhemmat ajattelevat, että lapsen tulisi alkaa saada viikkorahaa noin yhdeksänvuotiaana.
Viikkorahaa sai 67 prosenttia lapsista, keskimäärin noin 6,5 euroa viikossa. Yli puolet vanhemmista perusteli rahan antamista sillä, että lapsi ymmärtäisi rahan merkityksen. Yleisimpiä kotitöitä, joita lapset tekivät viikkorahan eteen, olivat läksyjen teko, oman huoneen siivoaminen, pienet kotityöt ja lemmikkieläimistä huolehtiminen.
– Viikkorahan lisäksi perheessä voidaan hinnoitella myös muita kotitöitä, kuten vaikka ulkotöitä. Viikkorahan saaminen opettaa, että rahan eteen pitää tehdä jotain, sanoo pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Danske Bankista.
Pankkiin vai possuun?
Rahaa voi laittaa talteen vaikka säästöpossuun. Yhdessä vanhempien kanssa voi avata pankkiin esimerkiksi rahaston, johon rahaa voi laittaa säästöön, Kuoppamäki neuvoo.
Joskus isompia hankintoja varten täytyy säästää monta kuukautta. Samalla ehtii harkita, että ostos on varmasti tarpeellinen. Mari Rakkolainen muistuttaa, että hankinnat tehdään vasta sitten, kun rahat niihin on säästetty etukäteen.
– Kun suunnittelee tarkasti ajan, jonka tavoitteeseen pääseminen vaatii, säästämiseen on helpompi sitoutua. Laskelmien avulla pysyy myös hyvin kärryillä säästöihin jo karttuneesta summasta, mikä myös innostaa jatkamaan säästämistä.
Kannattaako rahoissa kylpeä?
Roope Ankka keräsi rahansa suureen säiliöön, mutta se ei itse asiassa ole erityisen viisasta.
Säästöjä on toki hyvä olla, joko tilillä tai käteisenä. Hyvä tapa on opetella laittamaan esimerkiksi 10 prosenttia kaikista tuloista säästöön. Jos rahaa jää pakollisten menojen ja säästämisen jälkeen, se kannattaa sijoittaa.
Inflaatio nimittäin nakertaa säästöjä. Inflaatio tarkoittaa, että tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat ja säästössä olevalla rahalla saa vähemmän kuin aikaisemmin. Jos inflaatio on neljä prosenttia, saat esimerkiksi viidellä eurolla tänä vuonna 25 tikkaria, mutta ensi vuonna vain 24 tikkaria.
Sijoittamalla rahalle voi saada myös tuottoa eli lisää rahaa. Sijoittaa voi moniin asioihin: osakkeisiin, metsään, asuntoihin, kultaan tai vaikka leluihin tai peleihin, joista voi myöhemmin tulla keräilyesineitä. Niin on käynyt esimerkiksi joillekin muumimukeille tai My Little Ponyille.
