Miltä kuulostaisi kulttuuriloma Lapissa? Nämä museot ja muut nähtävyydet pohjoisessa kannattaa kokea

Tutustu saamelaiskulttuuriin: Siida ja Sajos

Inarin kirkonkylässä asuu vain runsaat 600 ihmistä, mutta kulttuuripitäjänä se on kokoaan suurempi. Täältä löytyy nimittäin Siida, joka valittiin 2024 vuoden eurooppalaiseksi museoksi sekä vuoden museoksi Suomessa.

Paikan näyttelyt esittelevät saamelaiskulttuuria ja pohjoisen luontoa. Siida onkin hyvä vierailukohde, jos haluaa ymmärtää Lapin-matkallaan syvemmin ympäröiviä maisemia ja vierailukohteita. Muutama vuosi sitten valmistui museon laajennus, ja samalla avattiin uusittu perusnäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, joka nimettiin inarin­saamelaisen Matti Morottajan runon mukaan.

Näyttely auttaa käsittämään paremmin saamelaisten oikeuksista viime vuosina käytyä keskustelua. Koskettavia ovat muun muassa tarinat alkuperäiskansan pakko­suomalaistamisesta. Esimerkiksi pieniä lapsia erotettiin perheistään ja laitettiin kuukausiksi koulukoteihin, joissa saamen kielen puhumisesta saatettiin rankaista.

Surullisille kertomuksille vastapainoa tuovat Lapin upeat luonto­maisemat, joita esitellään seinän kokoisilla kuva­pinnoilla. Vitriineissä on esi­merkkejä elävästä saamelaiskulttuurista, kuten skeittilautoja, joiden graafinen suunnittelu ammentaa saamelaisaiheista.

Siidassa kannattaa käydä myös päärakennuksen pihalla toimivassa ulkomuseossa. Polun varrella on lähes 50 perinteistä saamelaisrakennusta, joista osa on peräisin 1800-luvulta.

Museovierailuun on helppo yhdistää Juutuanjoen toisella puolella sijaitseva kulttuurikeskus Sajos, jonne kävelee viidessä minuutissa. Täältä löytyy muun muassa saamelaisia käsitöitä myyvä Duodji Shop.

Taiteen ja ihmeiden majapaikka: Kakslauttanen Art Gallery

Katosta roikkuu metallista hitsattu valtava sudenkorento. Ravintolasalin perällä taas on jättimäinen värikäs lasitaideteos, jonka kuvioinnissa on psykedeelistä henkeä. Kun tarkkaan katsoo, taidetta ja erilaisia installaatioita näkyy täällä vähän joka nurkalla.

Moni on nähnyt kuvia Kakslauttanen Arctic Resortin kupolin muotoisista lasi-igluista. Paikka oli niiden rakentamisessa edelläkävijä, ja ensimmäinen iglu avattiin jo 2001. Harvempi tietänee, että Kakslauttanen on myös kaikille avoin taidekohde. Täällä järjestetään joka vuosi Arctic Art Week, jonka teokset jäävät matkailijoiden ihailtaviksi. Majapaikka avasi myös vuonna 2017 taidegallerian, jossa on esitelty kaikkea valokuvista veistoksiin.

Taide onkin hyvä tekosyy käydä ihmettelemässä majoitus­kompleksia ja sinne ripoteltuja teoksia. Kaikki on suurta, ja uusia ihmeitä löytyy joka nurkalta. Niihin lukeutuu esimerkiksi näkötorni (pääsymaksu 5 euroa) ja oma planetaario (lippu 23–43 euroa). Tiloissa toimii myös tislaamo, sata ihmistä vetävä savusaunakeskus sekä Joulupukin juhlatalo, jota mainostetaan Suomen suurimpana hirsirakennuksena.

Takavuosina Kakslauttanen sai huonoa mainetta työn­tekijöiden kohtelusta ja tuomion ympäristörikoksesta. Yhtiö on kuitenkin kertonut korjanneensa virheensä ja panostaneensa ekologisuuteen.

Tutustu Sodankylän naivistiin: Andreas Alarieston museo

Sodankylä tunnetaan kulttuurin saralla parhaiten jokakesäisistä filmifestivaaleistaan, mutta sieltä löytyy myös eräs vähemmän tunnettu taidekohde, jossa kannattaa pysähtyä seudulla liikkuessa.

Kirkonkylän laidalla toimii taiteilija Andreas Alarieston (1900–1989) elämäntyötä esittelevä pieni museo, joka on auki yleisölle ympäri vuoden. Alariesto oli itseoppinut kuva­taiteilija, jonka naivistiset maalaukset kuvasivat perinteistä Lapin kulttuuria.

Teokset ovat tärkeitä dokumentteja paikallis­historiasta ja jo kadonneesta elämäntyylistä. Monissa maalauksissa kuvataan tapahtumia Alarieston lapsuuden kotiseudulta Sompiosta, joka jäi 1960-luvun lopulla Lokan tekojärven alle. Samalla katosi myös suuri osa seudun vanhasta kulttuurista, jonka voi kokea enää näiden taideteosten välityksellä.

Museon kokoelmissa on iso määrä Alarieston teoksia, ja niistä kootaan vuosittain uusi teemanäyttely. Esillä on myös taiteilijan työvälineitä ja muuta hänelle kuulunutta esineistöä.

Samalla kannattaa käydä viereisellä hautausmaalla katsomassa rakennusharvinaisuutta: sieltä löytyy Sodankylän vanha puukirkko vuodelta 1689.

Kittilän taiteilijakodit: Särestöniemi-museo ja Palsa-museo

Kuoppainen hiekkatie ei tunnu loppuvan koskaan, ja auton jouset ovat koetuksella. Matkailijaa lohduttaa ajatus siitä, että aikoinaan tänne ei edes tullut tietä, vaan viimeiset kilometrit piti kulkea veneellä.

Noin 25 kilometrin päässä Kittilän kirkonkylältä sijaitsee Särestöniemi-museo, joka on kuvataiteilija Reidar Särestö­niemen (1925–1981) vanha kotipaikka. Tämä nähtävyys jokaisen taiteenystävän kannattaa kokea. Tontilla seisoo kuuluisan arkkitehti­pariskunnan Raili ja Reima Pietilän suunnittelema ateljeetalo sekä taide­galleria, jonka isossa uima-altaassa taiteilija saattoi uida taulujensa ympäröimänä.

Myyntimenestys antoi Särestöniemelle mahdollisuuden toteuttaa hulppeat puitteet keskelle korpea. Hän oli aikansa tunnetuimpia suomalaistaiteilijoita, jonka luona kävivät kylässä niin presidentti Urho Kekkonen kuin Espanjan silloinen kruununprinssi Juan Carlos. Särestöniemi oli myös värikäs ja boheemi hahmo, jonka homous ja rakkaussuhde runoilija Yrjö Kaijärveen jäivät aikoinaan salaisuudeksi.

Särestöniemen värikylläiset teokset ammensivat Lapin luonnosta, ja niiden voima vetoaa nykykatsojaankin. Museossa on esillä myös Särestöniemen vanhoja taiteilija­tarvikkeita. Vuonna 1977 sattuneessa tulipalossa tuhoutui harmi kyllä paljon taiteilijan omaisuutta, muun muassa hänen maailmanmatkoiltaan tuomia muistoesineitä.

Vinkki reissulle: jos olet liikkeellä kesäkaudella, yhdistä Särestöniemeen vierailu Kittilän kirkonkylän Palsa-­museossa, joka on kulttitaiteilija Kalervo Palsan museoitu kotimökki ja ateljee.

Kulttuurikierros Rovaniemellä: Arktikum, Pilke ja Korundi

Pääsisipä Petsamoon! Tällainen ajatus saattaa herätä, kun kiertelee Rovaniemen Arktikum-keskuksessa toimivan Lapin maakuntamuseon näyttelyissä.

Yksi niistä kertoo Suomelle vuosina 1920–44 kuuluneesta Petsamon alueesta, jonka moni muistaa historiallisista kartoista Suomi-neidon toisena kätenä. Seudun halki Jää­merelle vievä tie oli aikoinaan seikkailumatkailijoiden kohde, ja sen varrella oli majatalojen verkosto. Näyttelyn romanttiset musta­valkoiset matkakuvat ja muistoesineet herättävät kauko­kaipuun noihin maisemiin.

Siinä missä Inarin Siida-museo on syväsukellus saamelaisuuteen, Arktikumissa voi laajentaa vielä lisää ymmärrystään pohjoisimmasta Suomesta. Perusnäyttely antaa hyvän käsityksen Lapin kulttuurihistoriasta aina viime vuosi­kymmeniin asti. Esillä on muinaismuistojen lisäksi esi­merkiksi Savu­kosken Teboilin vanhan baarin sisustus pajatsoineen päivineen.

Arktikumin tiedekeskuksen uusittu perusnäyttely taas kertoo arktisen alueen elämästä ja luonnon erityispiirteistä.

Rovaniemi tarjoaa muutenkin koluttavaa kulttuurin ja museoiden ystävälle. Arktikumin naapurissa toimii Metsä­hallituksen tiedekeskus Pilke, joka keskittyy metsiin ja metsä­talouteen. Elämyksellinen ja vuorovaikutteinen näyttely on etenkin perheen pienempien mieleen.

Taidetarjonnan helmi on Kulttuuritalo Korundi, jossa Rovaniemen taidemuseo esittelee kiinnostavaa suomalaista nykytaidetta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmista. Korundin konserttisalissa taas järjestetään Lapin kamariorkesterin esityksiä sekä suosittujen suomalaisartistien ja -yhtyeiden keikkoja.

Kullankaivajien jäljillä: Tankavaaran Kultamuseo

1930-luvun alussa Tankavaaran kylässä tapahtui jotakin kummallista. Paikallinen seppä Aslak Peltovuoma väitti nähneensä unen, jossa vanha valkopartainen mies kertoi hänelle, mistä löytyy kultaa.

Kyläläiset lähtivät kaivuuhommiin Tankajoen sivupuroille, ja kesällä 1934 himoittua arvometallia löytyikin. Vaikka asiaa yritettiin peitellä, lopulta sana levisi ja paikalle alkoi saapua toiveikkaita kullankaivajia ulkomaita myöten.

Tähän ja moniin muihin tarinoihin Lapin legendaarisista kultaryntäyksistä voi tutustua Tankavaaran Kultamuseossa. Rakennus on tietenkin vaskoolin muotoinen, ja kotimaan historian lisäksi täällä kerrotaan kultalöydöistä ympäri maailman. Kiehtovin on osio, jossa esitellään suomalaisia kullankaivajia ja heidän elämäntarinoitaan. Kultakuume vei osan heistä lopullisesti mukanaan, ja ihmiskohtalot olivat traagisia.

Kesäisin Tankavaarassa voi kokeilla itse kullanhuuhdontaa, ja täällä pidetään jopa lajin vuosittaiset SM-kilpailut. Museon vieressä toimii Tankavaaran Kultakylä, josta löytyy majoitusta ja ravintola Wanha Waskoolimies. Sen erikoinen ohjelma­numero on sisätiloissa tapahtuva kullanhuuhdonta.

Paikka sijaitsee runsaan 30 kilometrin päässä Saariselältä, ja sen voikin yhdistää vierailuun seudun luontokohteissa.

Tapahtumien tunturit: Pyhä-Luosto

Pyhätunturista ja sen naapurista Luostosta on tullut vaivihkaa yksi Lapin aktiivisimmista esittävän taiteen ja etenkin elävän musiikin paikoista. Tuntureilla on järjestetty tuon tuosta kiinnostavia tapahtumia, joihin matkustetaan varta vasten myös muualta Suomesta.

Hyvä esimerkki on Hailuodon saarelta lähtöisin oleva musiikkifestivaali Bättre Folk, jonka talviversiota on järjestetty tammi-helmikuussa Pyhällä. Se tuo tunturimaisemiin kotimaisia indie-artisteja.

Taiteellisempaa osastoa edustaa vuonna 2023 ensimmäistä kertaa pidetty taidefestivaali Pyhä Sana, jonka ohjelmistossa on esimerkiksi lavarunoutta ja kirjailijoiden puheenvuoroja.

Alueen tapahtumien pioneereihin lukeutuu jo 25 vuoden ajan järjestetty Pyhä Unplugged, joka tuo kesäisin kotimaan nimekkäitä muusikoita muun muassa Aittakurun komeisiin maisemiin rakennetulle lavalle. Klassisen musiikin ystävän kannattaa pitää mielessä loppukesän Luosto soi -festivaali, jonka tapahtumia on myös Sodankylän vanhassa puukirkossa.