Apu

Kylässä Alpo Suhosen luona – ”Rakkauteni ovat taide, nainen ja jääkiekko”

Kylässä Alpo Suhosen luona – ”Rakkauteni ovat taide, nainen ja jääkiekko”
Alpo Suhosen jugendtalo Forssassa kertoo omistajansa elämäntyylistä. Kiireisten työvuosien jälkeen jääkiekkovalmentaja voi keskittyä nauttimaan kodistaan ja sen taideaarteista.

Tauluja, viime vuosisadan alun jugendvalaisimia, kirjoja, levyjä ja avarien huoneiden hiljaisuutta. Valmentaja Alpo Suhosen Forssassa sijaitseva Villafors on kulttuurikoti sanan varsinaisessa merkityksessä.

Talon työhuone paljastaa, ettei talon isäntä ole kokonaan heittäytynyt oloneuvokseksi. Monenlaista projektia on nytkin tekeillä.

– Viimeksi olen ollut mukana Kansallisteatterin Sammakkokuningas-näytelmässä taustatietojen antajana. Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo ammattikiekkoilijan työn rankasta todellisuudesta ja pureutuu isän ja pojan välisiin suhteisiin. Ohjaan näytelmän itse Forssan teatteriin, ja sen ensi-ilta on lokakuussa.

Syksyllä ilmestyy Suhosen kirjoittama Markku Kanerva -valmentaja -kirja miesten jalkapallomaajoukkueen valmentajasta.

Alpo Suhonen pyrkii nykyään minimalismia kohden ja kertoo vähentäneensä tavaran määrää. Ei sitä nytkään ole liikaa, sillä 350 lämmitetyn asuinneliön puuhuvilassa on tilaa olla ja hengittää. Jos neliöihin laskee mukaan ison, kylmän ullakkotilan, tilaa on kaikkiaan 500 neliötä.

– Yhä enemmän nautin siitä, että voin istua lempituolissani, sytyttää takkaan tulen ja lukea tuntikaupalla. Kun tulen portista sisään pihalle ja taloon, ulkoinen maailma jää sivuun. Olen asunut yhteensä yli kuudessakymmenessä asunnossa, mutta tämä on pysyvä kotini, toistaiseksi! Olen vähän tällainen nomadi.

Tuntikaupalla hän lukeekin, sillä kirjallisuus on aina ollut Alpo Suhosen suuri harrastus. Samoin kirjoittaminen, jota hän harjoittaa viikoittain Forssan Lehden kolumneillaan.

Forssassa lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Suhonen etsi pitkään taloa myös niinä vuosina, jolloin hän valmensi ulkomailla. Forssalaiset ystävät olivat tuntosarvet ojossa, kun tiesivät millaista taloa hän etsi.

Suhonen oli Chicago Blackhawksin päävalmentaja vuonna 2000, kun hän kuuli haluamastaan kohteesta. Hän oli jo katsellut useasti Wahrenin puistossa sijaitsevaa Villaforsia ja arvasi ainakin osittain työmäärän, jota sen remontoiminen vaati.

– Talon omisti jääkaappitehtailija Heikki Helkama, mutta se oli ollut tyhjillään kymmenen vuotta. Talossa oli silti paljon sänkyjä, koska Helkaman suvulla oli tapana kokoontua tänne silloin tällöin.

Venäjän vallan aikana vuonna 1903 rakennettu jugendhuvila sai Alpo Suhosesta uuden isännän kahdeksantoista vuotta sitten. Sen jälkeen talossa on uusittu sähköt ja putket sekä asennettu lattialämmitys keittiöön, kylpyhuoneeseen ja wc-tiloihin. On tapetoitu, uusittu sisäkattoja ja revitty hienojen lattioiden päältä seitsemän kerrosta muovimattoa. Lisäksi on kunnostettu puistomainen piha, jonka ympärille nousi vuosisadan hengen mukaan suunniteltu aita.

– Neljä rakkauttani ovat taide, nainen, jääkiekko ja koti, joka on ehkä värikkäin, kallein ja rakkain elämäntyöni.

Rakas elämäntyö toteutettiin osittain Museoviraston ohjeiden mukaan, sillä kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa ei saanut remontoida miten vain.

Isokokoiset Andy War­holin serigrafiat Alpo Suhonen osti Lausan­nesta ja Salzburgista.

Kaakeliuunilla kosteus pois

Talon ensimmäinen asukas oli hollantilainen Friedrich van Bochoven perheineen. Hän oli tullut Forssa Oy:n palvelukseen.

Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema talo lämpeni yhdentoista kaakeliuunin voimalla. Alpo Suhosen muuttaessa taloon uunit oli purettu. Tallella oli vain kirjastohuoneen vuonna 1949 muurattu funkkistakka, jonka suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman. Sen lämmössä Suhonen istuu isossa korituolissaan ja tuijottelee tuleen, jos ei lue.

– Nyt talossa on vain yksi kaakeliuuni. Se on rakennettu saliin alkuperäisen mallin mukaan. Sain Turun kaakelitehtaan valmistamasta alkuperäisestä uunista kuvan, ja kaksi Hattulassa asuvaa keramiikkataiteilijaa teki alkuperäisten kaakelien näköiset kaakelit.

Yllättävien sattumusten jälkeen löytyi muurari, joka osasi tehdä uunin. Hän oli Suomessa nykyään asuva entinen jääkiekkoilija Daniel, jonka Suhonen tunsi ulkomaanajoiltaan. Hän rakensi työskentelyteltan, jonka sisällä hän muurasi kaakeliuunia.

Talo lämpiää nykyään kaukolämmöllä, mutta Alpo Suhonen on huomannut kaakeliuunin poistavan kosteuden. Kun kakluunissa poltettiin puita jouluna, suloisesti hohkaava lämpö viipyi huoneessa monta päivää.

Kylpyhuoneen ja wc:n kaakelivalinnassa häntä auttoi entinen elämänkumppani, nykyinen hyvä ystävä, näyttelijä Sinikka Sokka.

– Talon paras investointi on kylpyhuoneen poreamme. Rentoudun siellä, samoin piharakennuksen saunassa. Rakennuksessa oli ennen pesutupa ja mankelihuone sekä hevostalli. Nyt siellä on saunan lisäksi vierashuone, Suhonen sanoo.

Kylpyhuonetta hallitsee ammeen lisäksi kaksi isoa seinän peittävää antiikkipeiliä. Suhonen kantoi taskussaan kolme vuotta seinästä ottamiaan mittoja, koska ei halunnut kylpyhuoneeseen tavallisia peilejä. Kultaraamiset peilit löytyivät vihdoin turkulaisesta antikvariaatista. Mitat olivat tismalleen ne, joiden mukaan hän oli peilejä etsinyt.

Seinien tapetointi on ollut talon entisöinnin viimeinen vaihe. Forssalainen entisöijä Elina Wirkkala valitsi Suhosen kanssa uusjugendtapetteja. Niiden värimaailma on pääosin pastellinsävyistä vihreää ja keltaista.

– Samalla putsattiin ja maalattiin huoneiden kattoja. Sitä ennen korjattiin vielä toissakesänä ulkoterassi, joka on kesällä ahkerassa käytössä. Koko remontti on toteutettu hitaasti ja harkiten, Alpo Suhonen sanoo.

Hän on hankkinut vuosien varrella harkiten myös kotinsa sisustuksen ja taide-esineet. Funkkistuoli on Zürichistä, korituoli Chicagosta, loikoilemaan houkutteleva sohva Torontosta. Kaikki paikkoja, joissa Suhonen on työskennellyt valmentajana.

Katoissa riippuvat jugendvalaisimet ovat löytyneet niin ikään eri maista, mutta pääosin jugendin kulta-ajan kaupungista Wienistä.

– Ne on toimitettu minulle pitkin Eurooppaa tänne saakka, ja kaikki ovat toimineet erinomaisesti kattoon ripustamisesta asti.

Ainoat modernit lamput ovat Tapio Wirkkalan Käpy-valaisin ja erikoinen italialainen jalkalamppu, joka on salin nurkassa kuin taide-esine. Sitähän designvalaisimet ovatkin.

1920-luvun funkistuoli on Zürichista ja sohva Torontosta. Sillä syntyperäinen forssalainen Alpo Suhonen mielellään lueskelee.

Ullakolla pysyväisnäyttely

Alpo Suhonen osaa kertoa kotinsa jokaisesta taide-esineestä, mistä ne on hankittu, mitä ne esittävät ja mitä ne merkitsevät hänelle. Samoin julisteista, joita hän on kerännyt koko elämänsä ajan. Alakerran wc:n seinältä voi tutkia muun muassa Wiener Staats­operin Tristan und Isolde -oopperan esitystä vuodelta 2013. Suhonen kertoo, että se kesti kuusi tuntia.

– Kotini ainoat varsinaiset urheilukuvat ovat Andy Warholin serigrafia ja Alpo Jaakolan työ 1970-luvulta. Alkuperäinen Warholin taulu on Zürichissa Sveitsin jääkiekkoliiton toimistossa.

Toinen seinällä oleva Warholin serigrafia on kuva Marilyn Monroesta. Yksi rakkaimmista tauluista on Kuutti Lavosen isokokoinen työ. Sen nimi on Aasialainen hetki, jonka Alpo Suhonen sai 60-vuotis­-

lahjaksi. Salissa Lavosen seurassa on myös kaksi Rafael Wardin työtä, Juhana Blomstedtin ja Sam Vannin tauluja sekä kanadalaista ja amerikkalaista intiaanitaidetta.

Saliin kuuluu myös iso huonekasvi.

– Itse asiassa ruukussa on kolme isoa huonepalmua. Ne olivat täällä jo ostaessani talon ja voivat nyt erinomaisesti, kun iso ruukku ja mullat on uusittu.

Jos palmu on iso, niin Chaplinia esittävä patsas on pikkuruinen. Alpo Suhonen osti sen Sveitsistä, Chaplinin viimeisestä kotikaupungista Corsier-sur-Veveystä.

Se on yksi hänen rakkaimmista esineistään.

Kapuamme kylmälle vintille. Siellä ja talon salissa järjestetään ensi kesäkuun lopussa neljättä kertaa Suhosen ideoima Kalevi Aho -musiikkifestivaali.

– Olen suunnitellut ensi kesän festivaalien aikaan myös taidenäyttelyä ullakolle. Hankin 2000-luvun alussa kuubalaista taidetta berniläisestä taidegalleriasta Sveitsistä. Kahdenkymmenen työn grafiikan sarja on yhdeksän taiteilijan tekemä kokonaisuus, joka tehtiin vuonna 1961 Kuuban vallankumouksen aikana. Ne eivät ole olleet esillä missään Euroopassa ennen kuin nyt Forssassa. Festivaalin vuoden taiteilija on edesmennyt Timo Aarniala.

Nyt ullakolla on pysyväisnäyttelynä Suhosen pojan Markus Suhosen isokokoisia maalauksia, ja lattialla tulijaa tuijottaa tiukkailmeinen patsas, Leninin pää.

– Lenin sopii hyvin tänne ullakolle, jossa piileskeli Venäjän vallankumouksen aikana suomalaisia aatelisia, Alpo Suhonen sanoo ja näkee tilanteessa historiallista ironiaa.

Kesäkuun lopussa Villaforsin sali muuttuu konserttisaliksi, kun sinne asetellaan sata tuolia. Musiikkifestivaali päättyy lauantai-iltana näyttelijä Ilkka Heiskasen esittämään Elmo-monologiin. Taide ja urheilu lyövät siinäkin kättä keskenään.

Alpo Suhonen

  • Syntynyt: 17.6.1948 Valkeakoskella.
  • Ammatti: tunnettu jääkiekkovalmentaja, joka oli vuonna 2000 ensimmäinen suomalainen NHL-valmentaja.
  • Muut toimet: toiminut myös teatteriohjaajana sekä Turun kaupunginteatterin johtajana 1991–1992 ja Pori Jazzin toiminnanjohtajana vuosina 2003–2004. Tunnettu myös kirjailijana ja kulttuurivaikuttajana.
  • Perhe: kolme aikuista poikaa.

Julkaistu: 1.5.2019
Kommentoi »