Apu

Kuuttikansanliike syntyi – kymmenet verkot vaihtuvat Saimaalla nyt katiskoihin


Verkkokalastuskiellon päätyttyä heinäkuun alussa Saimaalla löydettiin kolmessa päivässä neljä verkkoihin kuollutta kuuttia. Verkkokalastuksen ympärivuotista kieltämistä vaativa kansalaisaloite keräsi verkossa kahdessa päivässä 50 000 allekirjoitusta. Oikeat keinot norppasuojelun ja kalastuksen hyvästä rinnakkaiselosta jakavat kuitenkin mieliä myös Puumalassa.
Kuvat Kimmo Ohtonen, Hanne Kosonen

Rantasalmelaisella ammattikalastaja Markku Kettusella ei ole ollut aikaa osallistua viime päivien keskusteluun. Yhdessä puolisonsa Henna Majurin kanssa heidän arkensa on pyörinyt työkiireiden merkeissä.

– Meillä on perheyritys, minä hoidan varsinaisen kalastuksen ja Henna fileeraa, pakkaa ja hoitaa kalojen myymisen. Tänäänkin hän on Varkauden torilla, Markku Kettunen toteaa pakatessaan tavaroita veneeseen.

On varhainen lauantaiaamu, ja kalastaja lähtee nelivuotiaan Iita-koiransa kanssa kokemaan rysät. Matkalla kalanpyydyksille Markku kertoo kymmenestä viime vuodesta, jona aikana ammatinharjoittamisen lisäksi heitä ovat pitäneet kiireisinä pyydyksien kehitystyöt. Pariskunta on toiminut aktiivisesti muun muassa Metsähallituksen vetämässä EU-rahoitetussa Saimaannorppa Life -hankkeessa, jonka tavoite on ollut kehittää norpan suojelua ja norpalle turvallista kaupallista kalastusta.

– Pyydyksien suunnittelu on vaatinut satoja työtunteja usealta kaupalliselta kalastajalta, Markku toteaa.

Markku suunnitteli muutama vuosi sitten myös norppaystävällisen katiskan käyttöönsä. Puumalan torilla jaettiin lauantaina hänen kehittämiään Saimaakatiskoja, jotka ovat nykyään lukuisten vapaa-ajan kalastajien käytössä.

Ammattikalastaja Markku Kettunen kokemassa itse kehittämäänsä norppaystävällistä rysää. Kettunen on käyttänyt muiden Saimaan ammattikalastajien kanssa satoja tunteja kehittäessään norpalle turvallista kaupallista kalastusta.

Kuolleita kuutteja kertyi nopeasti

Saimaannorppa nousi valtakunnallisiin otsikoihin, kun verkkokalastuskielto Saimaalla loppui heinäkuun 1. päivä ja kolmen päivän sisään löydettiin neljä verkkoihin kuollutta kuuttia. Kuuteista kolme oli naaraita ja yksi uros. Lisäksi yksi mökkeilijä ilmoitti havaitsemastaan kuutin raadosta, joka oli todennäköisesti jäänyt laittomaan kangaskatiskaan viime kesänä.

Tapahtumat koskettivat kymmeniä tuhansia suomalaisia. Keskiviikkona 3.7. jätettiin kansalaisaloite, joka vaatii verkkokalastuksen ympärivuotista kieltämistä Saimaalla. Aloite keräsi vaadittavat 50 000 ääntä parissa päivässä ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Lauantaina 6.7. Puumalassa jaettiin 132 ilmaista norppaystävällistä Saimaakatiskaa paikallisille ja mökkiläisille, jotka sitoutuivat olemaan kalastamatta verkoilla. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Puumalan kunnan järjestämä tilaisuus oli menestys ja paikalliset toivat järjestäjille kasapäin kalastusverkkoja pois heitettäväksi.

Ympäristöministeri vetosi vapaa-ajankalastajiin

Myös päättäjät joutuivat reagoimaan tilanteeseen. Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ja Metsähallitus vetosivat Saimaalla kalastaviin, että rajoitusten loppumisesta huolimatta ihmiset eivät heinäkuussakaan kalastaisi lainkaan verkoilla norppien elinalueilla. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti perustavansa työryhmän, jonka tehtävänä on pohjustaa tulevan kalastusrajoitusasetuksen valmistelua. Työryhmän tavoitteeksi ilmoitettiin norpan suojelun parantaminen.

Nykyinen asetus päättyy vasta vuonna 2021, joten muutoksia verkkokalastusrajoituksiin ei siis tulisi vielä pariin vuoteen. Tämä tarkoittaisi, että kuutteja kuolisi myös ensi kesänä. Edessä lienevät vaikeat poliittiset väännöt siitä, mitä norpan suojelun parantaminen käytännössä tarkoittaa.

Auttaisiko verkkokiellon pidentäminen?

Nykymuotoisten verkkokalastusrajoitusten mukaan saimaannorpan keskeisillä elinalueilla verkkokalastus on kielletty huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Tietyt pyytämistavat, kuten riimuverkot, löysänieluiset katiskat ja rysäpyydykset, joiden nielu leviää yli 15 senttimetriä, sekä pitkäsiima, jossa käytetään kalaa syöttinä, ovat kiellettyjä ympäri vuoden. Rajoitukset astuivat voimaan Saimaalla keväällä 2016.

Rajoituksia pohtineessa Maa- ja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä ei  ollut yksimielisyyttä rajoitusajan pituudesta. Metsähallitus sekä ympäristöjärjestöt WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Saimaan Norppaklubi ry. jättivät eriävän mielipiteen. Niiden mukaan tieteellisen tutkimuksen perusteella verkkokalastuskiellon olisi jo tuolloin pitänyt jatkua heinäkuun loppuun.

Metsähallituksen tutkimuksissa oli ilmennyt, että 80 prosenttia verkkoon kuolleista norpista oli ollut alle 24-kiloisia. Keskimääräisesti kuutti saavuttaa 24 kilon painon elokuun aikana.

– Pienemmät kuutit jäävät verkkoihin kiinni helpommin. Mitä isompi ja vahvempi kuutti on, sitä paremmin se voi väistää kalastusverkon tuomat vaarat. Tämän tiedon perusteella näyttää kiistattomalta, että heinäkuun loppuun asti jatkuva verkkokalastuskielto estäisi lukuisia kuuttikuolemia, Metsähallituksen ylitarkastaja, suojelubiologi Tero Sipilä kertoo.

Asukkaiden enemmistö kannattaa

Saimaan alueen asukkaista enemmistö on tutkijoiden kanssa samoilla linjoilla. Etelä-Savon maakuntaliiton loppuvuodesta 2015 toteuttamassa avoimessa kyselyssä 68 prosenttia kannatti verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuulle.

Nykyisestä kalastusrajoitusasetuksesta löytyy kohta, joka on jäänyt vähälle huomiolle. Rajoitusaikana saa edelleen kalastaa ohuemmilla 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla, koska niitä on pidetty norpille vaarattomina.

Viime syksynä kolme kuuttia kuitenkin kuoli tällaisiin verkkoihin. Kuolemantapaukset todistavat väitteet muikkuverkkojen norppaturvallisuudesta vääriksi.

– Kuutit ovat haavoittuvaisia erilaisten kalastusverkkojen vaaroille pitkin vuotta. Jos viime vuosien keskiarvo jatkuu, muutama kuolemantapaus tulee vielä tänäkin vuonna. Meille tietoon tulleiden verkkoon kuolleiden kuuttien määrä vaihtelee vuosittain neljän ja kahdeksan välillä. Ongelmana on se, että emme saa kaikkia tapauksia tietoomme, 1979 lähtien norppatutkimuksen parissa ollut Tero Sipilä kertoo.

"Ilman rajoituksia saimaannorppa olisi jo kuollut sukupuuttoon"

Tutkimusten mukaan kalanpyydyskuolemista tulee julki arviolta vain puolet. Metsähallituksen hyljekantaseurannassa verkkoihin on todettu kuolleen yli 70 yksilöä vuodesta 2005 alkaen. Todellisen kuolleisuuden epäillään olevan kaksi kertaa havaittua suurempi.

Minkälainen vaikutus verkkokuolemilla on norppakannan kehitykseen?

– Kaikkein suurin merkitys. Ilman verkkokalastusrajoituksia saimaannorppa olisi jo kuollut sukupuuttoon. Norppakanta on edelleen pieni ja haavoittuvainen muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kannan kehitys kulkee käsi kädessä verkkokalastusasetuksen vaikutusten kanssa, Sipilä sanoo.

"Kotitarvekalastukseen riittää norppaystävällinen katiska"

Kasvavan mökkikulttuurin myötä ihmisen toiminta saimaannorpan elinalueella on lisääntynyt voimakkaasti. Saimaan rannoilta löytyy jo yli 50 000 kesäasuntoa.

Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilä muistuttaa, että kuuttien itsenäistyminen tapahtuu niille erityisen vaarallisena aikana, kun mökkeilysesonki on kuumimmillaan. Huhti–kesäkuun verkkokiellon loputtua norpan elinalueilla on edelleen kymmeniä tuhansia vapaa-ajan kalastajia. Kaikki heinäkuussa verkkoihin kuolleet kuutit jäivät vapaa-ajan kalastajien verkkoihin.

Norppaystävällisiä verkkoja ei ole olemassa, minkä takia kuolemantapauksia voi ennaltaehkäistä ainoastaan jättämällä verkot rannalle.

– Norppaystävällisellä katiskalla saa hyvin kalaa kotitarvekäyttöön, joten verkoista luopuminen ei tarkoita kalastuksen loppumista, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen sanoo.

Hänen mukaansa paikalliset ammattikalastajat ovat ratkaisu siihen, ettei norppaystävällisillä katiskoilla pysty kalastamaan muikkua.

– Ammattikalastajat käyttävät kesäisin pääosin norpalle turvallisia pyyntimenetelmiä kuten nuottaa, troolia ja rysää. Näin muikut voisi ostaa hyvällä omatunnolla ammattikalastajilta, kunhan varmistaa, ettei niiden kalastamisessa ole käytetty verkkoja. Tällä tavoin myös tukee paikallisyrittäjyyttä, Tiainen toteaa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Puumalan kunnan tapahtumassa jaettiin 132 ilmaista norppaystävällistä katiskaa paikallisille ja mökkiläisille, jotka sitoutuivat olemaan kalastamatta verkoilla. Aiemmin tapahtuma on järjestetty yhtä lämpimin vastaanotoin Savonlinnassa ja Ruokolahdella. Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen kannustaa Saimaan asukkaita ja mökkiläisiä luopumaan siirtymään verkoista norppaystävällisiin katiskoihin. Kuva: Hanne Kosonen

Saimaalla toimii 1. luokan ammattikalastajia (liikevaihto yli 10 000 euroa vuodessa) vain noin 30 yrittäjää. Juuri tämä pieni ammattiryhmä on viime vuosina kehitellyt ahkerasti käytännön ratkaisuja saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi.

Etelä-Savon maakuntaliiton Saimaan paikallisille asukkaille vuonna 2015 teettämästä kyselystä ilmeni, että kolme neljästä olisi valmis muuttamaan kalastustapojaan norpan suojelun edistämiseksi. Tämä asenne näkyi myös heinäkuun ensimmäisenä lauantaina Puumalassa, kun paikalliset vaihtoivat verkkojaan norppaystävällisiin katiskoihin.

– Enemmistö Saimaan vakioasukkaista ja mökkiläisistä on ottanut norpan omakseen ja on siksi päättänyt luopua verkkokalastuksesta kokonaan. On ollut hienoa huomata, miten tietoisuuden lisääntyessä asenteet ovat muuttuneet vauhdilla, Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarina Tiainen kiittelee.

Kanta-arvio on nyt hieman alle 400 norppaa

Norpan suojelun nimissä tehdyt verkkokalastusrajoitukset ja ihmisten asennemuutokset ovat olleet keskiössä siinä, että norppakanta on hiljalleen kasvanut vuodesta 2014 lähtien, jolloin kannan kooksi arvioitiin 300 norppaa. Nykyisen kanta-arvion mukaan Saimaalla uiskentelee hieman alle 400 norppaa.

Kaarina Tiainen pitää kehityksen suuntaa oikeana, mutta lisätoimia tarvitaan. Hänen mukaansa myös muikkuverkot tulisi kieltää kalastusrajoitusasetuksessa.

– Norppakanta on kasvanut viime vuosina kolmesta neljään prosenttia 10–20 yksilön vuositahtia. Tutkimukset osoittavat, että jos verkkokuolemat saataisiin kitkettyä, voisi kannan kehitys olla noin 5–6 prosentin vuotuista luokkaa. Pitää muistaa, että norppa on edelleen erittäin uhanalainen, ja vain noin neljännes kuuteista saavuttaa lisääntymisiän.

"Verkkokalastus on edelleen suosittu kalastusmuoto"

Vaikka tilastojen mukaan enemmistö kannattaa suojelutoimien tehostamista, joidenkin mielestä norpan suojelun nimissä tehdyt kalastusrajoitukset ovat jo riittävät.

Tämän tietää Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden (kesk), joka joutuu työssään sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä. Puumalan kunnassa on vakituisia asukkaita vain 2 200, mutta mökkiläiset kolminkertaistavat väkiluvun. Vapaa-ajan asuntoja alueella on noin 3 500.

– Norppakanta on ilahduttavasti noussut myös Puumalan vesistöalueilla. Tämän takia joidenkin mielestä nykyiset suojelutoimet ovat riittävät. En kannata kansalaisaloitteen ympärivuotista verkkokieltoa tai heinäkuulle jatkuvaa rajoitusta. Mielestäni tilanne on nyt varsin tasapainoinen. Verkkokalastus on edelleen suosittu kalastusmuoto monien paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa, Hilden toteaa.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildenin mukaan norpan suojelu on tasapainossa ja nykyiset rajoitukset riittäviä.

Kalastaja Markku Kettunen on jatkanut lauantaista työpäiväänsä Saimaalla.

Hän pyytää norppaystävällisillä rysillä kuhaa, ahventa, haukea, madetta ja lahnaa. Syyskuun lopulla kuha-, ahven- ja haukisaaliit kuitenkin romahtavat. Kettunen kertoo, että vesien viilennyttyä kala muuttaa käyttäytymistään, eikä enää ui rysään. Tällöin hänen on syksyn ja talven ajaksi turvauduttava verkkoihin.

– Jos voisin valita, pyytäisin kalaa norppaystävällisillä rysillä ympäri vuoden. Toimintamme päätulo kuitenkin muodostuu kuhasta, minkä vuoksi tarvitsemme myös verkkoja, jotta toimintamme on kannattavaa ympäri vuoden.

Samaa asiaa on pohtinut viime päivinä Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden.

– Helposti käy niin, että julkisessa keskustelussa ei tehdä eroa ammattikalastajien ja harrastajien välillä. Olen miettinyt, voisiko ammattikalastajille olla tulevaisuudessa erioikeuksia. Heille tilanne on aivan toinen, kun on kyseessä koko perheen elanto.

Norpan suojelu auttaa koko Saimaan monimuotoisuutta

Metsähallituksen ylitarkastajan, suojelubiologi Tero Sipilän mukaan ensi askel eteenpäin olisi, että verkkokalastuskielto jatkuisi heinäkuun loppuun jo ensi vuonna.

– Olen saanut tästä paljon viestejä vapaa-ajan kalastajilta eri puolilta Saimaata, ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Tämä johtunee siitä, että on luotettavaa tietoa siitä, miten heinäkuun rajoitukset vaikuttaisivat norppakantaan.

– Norpan lisäksi verkkokiellot auttavat ahdingossa olevia kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaisia saimaanlohta ja saimaannieriää sekä uhanalaista harjusta, kaikki norpan kaltaisia kotoperäisiä lajeja. Norpan suojelussa on pohjimmiltaan kyse koko Saimaan monimuotoisuudesta, Sipilä sanoo.

Juttua muokattu 10.7.2019 kello 16:02: Lisätty kuvaajatieto.

Julkaistu: 9.7.2019