"Kutsutaan paskapuheeksi" - Näin HIFK:n toimitusjohtaja töpeksi kriisiviestinnässä
Onko nyt se hetki, kun saa hieroa kriisiviestinnän vinkit HIFK:n naamaan, kysyy Katleena Kortesuo – ja vastaa itse.
Jääkiekkoseura HIFK:lla ja Suomen Urheiluhierojaopisto SUHOlla on ollut fiksu yhteistyösopimus jo vuosikymmenten ajan. Opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan tulevaa ammattiaan hieromalla miesten joukkueen jäseniä, ja pelaajat ovat saaneet laadukasta hierontaa.
Viime keskiviikkona SUHO päätyi kuitenkin päättämään yhteistyön. Opiston mukaan opiskelijat ovat joutuneet kohtaamaan asiatonta käytöstä, kun he ovat olleet työharjoittelussa miesten joukkueessa. Asiasta on huomautettu moneen kertaan seurajohdolle, mutta tilanne ei ole korjaantunut.
Onneksi HIFK:n toimitusjohtaja Alexander Sneen otti särmästi kantaa Ylen haastattelussa. Hän kertoi, että tapauksia on ollut kaksi ja että kyse on ollut “huonosta kielenkäytöstä”.
Huonosta kielenkäytöstä.
Mitähän se mahtaa olla? Onkohan joku sanonut “enään”? Tai käyttänyt väärin “ketä”-sanaa?
Vai olisiko kyse kuitenkin seksuaalisesta vihjailusta, asiattomasta kielenkäytöstä tai tunkeilevasta kysymyksestä? Näitä harva kehtaisi kuitata termillä “huono kielenkäyttö”.
”Älä koskaan vähättele väärinkäytöksiä. Seksistinen vihjailu ei ole “huonoa kielenkäyttöä”. Eihän ryöstökään ole “fyysisin kehottein tehtävää omistajuuden siirtoa”. Eikä väkivalta ole “pitkälle mennyttä kutittamista”.”
Ensimmäinen kriisiviestinnän vinkki Sneenille: älä koskaan vähättele väärinkäytöksiä. Seksistinen vihjailu ei ole “huonoa kielenkäyttöä”. Eihän ryöstökään ole “fyysisin kehottein tehtävää omistajuuden siirtoa”. Eikä väkivalta ole “pitkälle mennyttä kutittamista”.
Päämäärätietoisena toimarina Sneen jatkoi sinnikkäästi kuopan kaivamista Ilta-Sanomien haastattelussa. Siinä hän kertoi asiattoman kommentin tulleen henkilökunnan jäseneltä – ei pelaajalta eikä päävalmentajalta.
Pian kävi ilmi, että tapauksia on enemmänkin ja osassa asialla ovat olleet pelaajat. Yksi pelaajista on lähettänyt asiattoman viestin opiskelijalle.
Toinen kriisiviestinnän vinkki Sneenille: älä koskaan yritä piilotella väärinkäytöksiä, koska joku kaivaa ne esille kuitenkin. Jos taas et ole tietoinen kaikesta likapyykistä, älä väitä tietäväsi tapauksia. Ota aikaa ja selvitä tilanne. On täysin OK sanoa medialle, että asian selvitys on kesken.
Sneen ei vieläkään heittänyt lapiota nurkkaan, vaan hän päätti jatkaa kaivamista. Hän kertoi olevansa yhteyksissä SUHOon ja selvittävänsä asiaa.
Maikkarille tosin SUHOn toimitusjohtaja Anniriikka Tervo kertoi, että Sneen ei ole ollut häneen yhteyksissä eikä vastannut Tervon viesteihin.
”Ole aina välittömästi yhteydessä kriisin toiseen osapuoleen tai tilanteen ilmituojaan. Hän on ensisijainen kohderyhmäsi, jonka kanssa ryhdyt selvittämään asiaa.”
Kolmas kriisiviestinnän vinkki Sneenille: ole aina välittömästi yhteydessä kriisin toiseen osapuoleen tai tilanteen ilmituojaan. Hän on ensisijainen kohderyhmäsi, jonka kanssa ryhdyt selvittämään asiaa. Älä anna medialle haastatteluja, ellet ole ensin keskustellut toisen osapuolen kanssa.
On absurdia antaa julkisuudessa tyhjiä lupauksia, joita ei henkilökohtaisella tasolla pysty täyttämään.
Sitä nimittäin kutsutaan kriisiviestinnässä ammattitermillä paskapuhe.
Kirjoittaja on tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Aition kolumnisti.
