Lounaissuomalaiseen saaristokuntaan perustettiin kansainvälisesti tasokas sirkus – Jo itse rakennus on nähtävyys

Kustavi tunnetaan kauniista, merellisistä maisemistaan, tuulen pieksemistä kallioistaan ja käkkärämännyistään. Ilmankos se on suosittu mökkipaikkakunta Turun saaristossa. Kymmenen viime vuotta paikka on tunnettu myös erikoisen näköisestä, kuusitoistametrisestä hirsirakennuksesta, jonka kivijalkana on vanha navettarakennus vuodelta 1915.

Talon hirret on veistetty 140 vuotta vanhasta siperialaisesta männystä. Seinähirsissä näkyy värimuutoksia, joista voi päätellä talon nousseen pystyyn kolmessa eri erässä. Rakentaminen kesti yhteensä neljä vuotta. Kokonaisuutena se herättää paatuneimmankin ihmisen uteliaisuuden.

– Tätä rakennusta tullaan kauempaakin katsomaan, ja tietysti sirkusesityksiä. Viime kesänä Muoniosta saakka, kertoo Pauliina Räsänen.

Yksi Kustavin nähtävyyksistä on nykyään kuusitoistametrinen hirsirakennus. Sen sisällä tehdään kansainvälisestikin korkeatasoista sirkusta.

Pauliina Räsänen ja hänen Venäjän Jaroslavista lähtöisin oleva miehensä Slava Volkov ovat heittämällä Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia sirkustaiteilijoita. Juuri he ovat rakennuttaneet erikoisen näköisen hirsitalon saaristoon. Kun tekee työkseen sirkustaidetta, tulee työpaikan rakennuksella olla korkeutta. Eihän muutoin voi liidellä korkeuksissa keinutrapetsilla.

Pariskunta perusti sirkus- ja varieteetaiteeseen keskittyvän ohjelmapalvelun ArtTeatron vuonna 2008. Käytännössä Kustavissa saa nauttia kesäisin kansainvälisen tason sirkusfestivaalista, jossa pariskunnan lisäksi esiintyy muitakin sirkuksen maailmantähtiä noin kuukauden ajan. Lisäksi paikassa koulutetaan sirkusesiintyjiä ympäri vuoden ja viihdytetään sirkus- ja taikataiteella yrityshenkilökuntia ja joskus myös polttariporukoita .

Sisällä rakennuksessa on pieni ravintolatila, jossa esityskausina tarjoillaan väliajoilla virvokkeita. Varsinaiset esitykset toteutetaan intiimissä salissa, jossa katsojat ohjataan omille paikoilleen huoneen reunoille. Esiintymistilaa on salin päädyssä, keskellä huonetta katsojien välissä ja tietysti ilmassa yleisön päiden yläpuolella.

Pyöröhirsisillä seinillä roikkuu monenmoista sirkuskampetta. Seinistä kattoon kulkee vaijereita ja vinssejä, joiden avulla esiintyjät voivat tehdä numeroitaan ilmassa keinuen.

Kustavin sirkusesityksissä tunnelma on kesäisin intiimi, sillä taiteilijat ovat lähellä katsojia. Valtaosa yleisöstä sirkusfestivaaleilla on aikuisia. Lapset istutetaan eturiviin, mistä voikin parhaiten nauttia illuusioiden ja taikatemppujen lumosta.

Miten ihmeessä sirkuspariskunta päätyi juuri Kustaviin?

Pariskunta tapasi Cirque du Soleilin kiertueella. Pauliina Räsänen oli käynyt sirkusalan eliittikoulun Kanadan Montrealissa, Slava Volkov oli taitovoimistelun kaksinkertainen maailmanmestari.

Pariskunta tapasi aikoinaan työn merkeissä kansainvälisen menestykseen nousseen Cirque du Soleilin kiertueella. Tampereella syntynyt Pauliina oli nähnyt vuosia aikaisemmin Kanadan-matkallaan samaisen yhtiön tuottaman teoksen Alegría. Silloin hän oli vasta 15-vuotias sirkusharrastaja.

– Siinä hetkessä olin myyty. Kaikki ne puvut, valot, taito, taiteellisuus, liikkeiden balettimaisen puhtaat linjaukset ja vielä sekin, että Cirque du Soleil ei käytä sirkuksessaan eläimiä, vaan siinä ihmiset tekevät taidetta. Olin mykistynyt. En pystynyt puhumaan näkemäni esityksen jälkeen.

Niinpä Pauliina haki ja pääsi ensimmäisenä suomalaisena kanadalaiseen sirkusalan eliittikouluun Montrealissa. Ja kuinka ollakaan, heti valmistumisen jälkeen hänet kiinnitettiin samaiseen kiertue-esitykseen, joka oli innostanut hänet alalle. Pian ryhmään kiinnitettiin myös kaksinkertainen taitovoimistelun maailmanmestari Slava. Ei mennyt aikaakaan, kun pariskunta jo seurusteli.

Pauliina ja Slava kiersivät sirkusryhmän kanssa kuusi ja puoli vuotta. Esiintymisiä oli kymmenisen viikossa ympäri maailmaa, Etelä-Amerikasta Aasiaan, Euroopasta Pohjois-Amerikkaan.

Vaikka kiertäminen Cirque du Soleilin kanssa on monella tapaa parasta mitä sirkustaiteilija voi uraltaan toivoa, usean vuoden kiertämisen jälkeen pariskunta alkoi pohtia ajatusta pysyvämmän paikan ja perheen perustamisesta Suomeen.

Vaikka kummallakaan ei ole sukujuuria Kustavissa, oli Pauliinan isovanhemmilla ollut siellä kesämökki, joka siirtyi sittemmin hänen vanhemmilleen. Slavakin alkoi kaivata saariston rauhaa.

– Kiertueella asuimme aina suurkaupunkien keskustoissa. New Yorkissa, Barcelonassa, kaikkialla. Ajattelimme, että haluamme vähän rauhallisempaa elämää, Slava sanoo. Sitten pariskunta räjähtää nauruun.

– Aika rauhallista on. Ei täällä ole ihan sama meno kuin New Yorkissa tai San Franciscossa, Pauliina hymyilee.

Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovin sirkusesityksissä on usein mukana myös pientä kujeilevuutta ja huumoria.

Pariskunta perusti Suomeen oman sirkustaiteen yrityksen, ArtTeatron, rakennutti saaristoon omakotitalon ja hirsisen sirkusrakennuksen ja sai kaksi lasta. Nyt perheen tytär Saaga on 14-vuotias ja Leo-poika 12. Perhe rakastaa uimista, saunomista ja sienestämistä saaristomaisemissa.

Slava ja Pauliina onnistuivat siis juurtumaan Suomeen luomalla saaristoon oman sirkuksen ja sen rinnalla myös oman sirkusperheen. Nykyään myös Saaga-tytär esiintyy perheen sirkusfestivaaleilla kesäisin. Lisäksi tytär harrastaa taitoluistelua maajoukkuetasolla. Arkea perhe elää lasten koulun vuoksi nykyään Kustavissa ja Turussa.

Helppoa sirkuksella eläminen ei ole ollut.

– Korona-aika muutti paljon, meillehän lipputulot ovat elintärkeitä. Oli hiuskarvan varassa, ettemme joutuneet myymään tätä rakennusta. Palasimme käytännössä taloudellisesti lähtöruutuun, Pauliina kertoo.

Ensimmäisenä koronavuotena sirkusperhe ideoi drive-in-sirkuksen: katsojat tulivat omalla autolla, ja esitys oli parkkipaikalla ja ulkoilmalavalla.

Minipyörällä on esityksissä usein humoristinen tehtävä.

Kun lapset olivat pieniä, perhe eli pitkiä aikoja myös ulkomailla. Pauliina on tehnyt esiintyjäsopimuksia esimerkiksi Berliinin Komische Oper -oopperatalossa, Düsseldorfissa ja Münchenissa.

Kun sirkusperheen oma tytär aloitti koulun, pariskunnan piti tosissaan miettiä, miten esiintyjän työ ja arki ovat sovitettavissa yhteen Suomessa.

– Onhan se onnistunut, mutta itse olen kyllä niin levoton ja rakastan niin paljon matkailua, vieraita kieliä ja kulttuureja, että olen edelleenkin aina valmis lähtemään reissuun, Pauliina tunnustaa.

Kun koronatoimet painoivat elinkeinoa matalaksi, Pauliina aloitti kulttuurihistorian tohtoriopinnot Turun yliopistossa. Väitöskirja 1800-luvun lopun naispuolisista taikataiteilijoista valmistuu ensi vuonna.

Tänä syksynä Pauliina on mukana järjestämässä sirkushistorian konferenssia Lontooseen ja valmistautuu esitelmöimään taikahistorian konferenssissa Latviassa.

– Tutkimusaiheeni kuuluu historian katvealueeseen. Toimin melko miesvaltaisella alalla. Esimerkiksi sirkustirehtöörit ja taikurit mielletään perinteisesti miehiksi, vaikka useita naisiakin toimii näissä tehtävissä. Tasa-arvon edistämiseksi haluan tutkia naistaiteilijoita ja naisesiintyjiä sekä nostaa heidän tekijyyttään esiin.

Kustavissa Pauliina ja Slava ohjaavat alalle myös uusia tekijöitä, sillä he opettavat tulevia sirkustaiteilijoita muun muassa vaativaan trapetsitaiteilijan ammattiin.

Pitoa otteeseen.

Pauliina ja Slava toivovat jokakesäiselle Saariston sirkusfestivaali -tapahtumalle pitkää elinkaarta.

– Toivoisin, että Suomen hallituksessa huomattaisiin, minkälainen matkailupotentiaali maassamme on elokuussa. Se on eurooppalaisten suosituin lomakuukausi. Meilläkin koulujen alkamisajankohtaa voisi siirtää myöhemmäksi ja ottaa elokuusta enemmän irti. Sirkustaide ei ole millään tavalla kielirajoitteista, ja se sopisi matkailijakatsojille elokuussa, Pauliina sanoo.

Lappia on osattu myydä matkailijoille jo pitkään, mutta suomalainen saaristo on kansainvälisen matkailun kannalta kuin tarkkaan pidetty salaisuus.

– Me teemme joka vuosi Kustaviin uuden hienon show’n, mutta esimerkiksi Prahassa sama esitys voisi pyöriä kymmeniä vuosia. Mietimme myös, voisimmeko kesän jälkeen viedä teoksen ulkomaille, jotta nämä luovat teokset saisivat jatkua.

Miten sirkustunteja tarjoava perhe on vaikuttanut paikallisiin? Ovatko kustavilaiset nykyään erityisen notkeaa porukkaa?

– Ihan varmasti! Notkeita, voimakkaita ja rohkeita esiintyjiä, Pauliina vakuuttaa.