Apu

Kuollutmeri – vesi, joka häviää


Maailman kuuluisin suolajärvi on kuivumassa kuumaisemaksi. Ratkaisuja vesikatastrofiin on etsitty sekä Israelissa että Jordaniassa, mutta helppoja teitä makean veden pelastamiseen ei ole. Lähi-idässä vesikin on kovaa politiikkaa.
Kuvat Hannes Paananen

Ilmastokriisi ja maatalouden, teollisuuden ja väestön holtiton vedenkulutus ovat laskeneet Kuolleenmeren pintaa jo vuosikymmeniä. Maailman kuuluisin suolajärvi on kuivumassa kuumaisemaksi. Ratkaisuja vesikatastrofiin on etsitty sekä Israelissa että Jordaniassa, mutta helppoja teitä makean veden pelastamiseen ei ole. Lähi-idässä vesikin on kovaa politiikkaa.

Turistit Kiinasta, Venäjältä ja maista, joihin oma kielitaito ei yletä, hihkuvat ja lätkivät toisiinsa mutaa kuin päiväkotilapset.

Ollaan seudulla, jonka äärimmäisen suolaisessa vedessä ei elä muutamia harvinaisen sitkeitä bakteerikantoja lukuun ottamatta mikään, ja sekin vesi katoaa metreittäin joka vuosi. Vaikka alue on niin ekologisen kuin poliittisen kriisin keskiössä, ei mahda mitään: omillekin kasvoille pyrkii hölmön onnellinen ja lapsekas hymy. Kuolleenmeren suolainen vesi todella kelluttaa ihmistä.

Pitää vain olla varovainen, ettei kahlatessa uppoa reittä tai vyötäisiä myöten mutaan – tai kelluessa keikahda minne sattuu.

Vesi nimittäin on niin suolan ja mineraalien kyllästämää, että bussilasteittain kaikkialta maailmasta saapuvia matkailijoita kehotetaan ottamaan korut pois ja välttämään hiusten sekä kasvojen kastelua.

Sukeltaminen on ehdottomasti kiellettyä. Ei tulisi mieleen edes yrittää. Vesi tuntuu öljyiseltä, melkein niljaiselta. Kun siitä nousee, pohjoismaalaista ihoa alkaa kirvellä lähes välittömästi eikä tahmea suola tunnu juuri piittaavan rannan suihkusta.

Kuollutmeri on nimestään huolimatta suolajärvi. Sen suolapitoisuus on peräti 33 prosenttia. Vedessä on runsaasti mineraaleja.

Historiasta tuttu ja muinoin mahtava Jordan-virta kuljetti paljon vettä Kuolleeseenmereen, mutta nyt virta on kuihtunut paikoin lähinnä puroksi.

Jordanjoki sijaitsee rutikuivalla ja konfliktien piinaamalla alueella. Makeaa vettä ja ylipäätään vettä on Lähi-idässä niukasti. Vesi, joka on sisällä maankuoressa, on yhä syvemmällä ja saatavissa sieltä ylös yhä vaikeammin ja kalliimmin.

Vedestä on tullut Lähi-idässä kovan politiikan pelinappula. Suomen kaltaisessa maassa juomakelpoinen hanavesi ja tuhannet järvet ovat itsestäänselvyyksiä, mutta globaalisti veden puute synnyttää kriisejä, konflikteja ja jopa sotia. Vesipula haittaa ja lopettaa elinkeinoja, supistaa luonnon ja lajien monimuotoisuutta, ajaa ihmisiä pakolaisuuteen ja luo epävakautta.

Useimmiten taustalla ovat ilmastokriisi ja ihmisen aiheuttama ongelmat.

Kuolleeseenmereen virtaa enää vähän vettä

Israel, Jordania ja Syyria alkoivat jo 1950- ja 1960-luvulla käyttää Kuolleeseenmereen pohjoisesta vettä laskevan Jordanjoen ja siihen johtavien pienempien jokien vesiä viljelyyn ja juomavedeksi.

Suuri osa vedestä, joka ennen virtasi Kuolleeseenmereen, käytetään nyt täydentämään maiden juoma- ja keinokasteluveden tarvetta. Vuosikymmenien aikana tahti on vain kiihtynyt.

Kuolleenmeren kuihtumista nopeuttaa myös sen ympärille syntynyt teollisuus. Vedestä uutetaan esimerkiksi lannoitteisiin käytettävää potaskaa ja bromia.

Eniten joen valuma on kuitenkin pienentynyt patoamisen ja keinokastelun vuoksi. Kuolleenmeren veden pinta on laskenut noin metrin vuodessa jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Yksi selvimmistä merkeistä vedenpinnan laskusta ovat kuivalle maalle jääneet tyhjät terassit ja niiden ympäriltä puretut rakennukset.

Kun Dead Sea Spa -hotelli avasi järven Israelin puoleisella rannalla vuonna 1989, se sijaitsi aivan Kuolleenmeren rannalla. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin matkaa rannalle on noin 250 metriä.

Iäkkäimpiä asiakkaita ja turisteja varten on rakennettu portaita eri puolille rantaa, jotta veteen pääsee helpommin kuin mutaista ja alaspäin viettävää pohjaa pitkin.

Nimestään huolimatta Kuollutmeri on järvi. Sen suolapitoisuus on peräti 33 prosenttia; se on kymmenen kertaa suolaisempi kuin esimerkiksi Välimeri. Vain Assaljärvi Afrikan Djiboutissa on suolaisempi.

Kuolleenmeren eteläinen allas oli aikoinaan luonnollinen osa järveä, mutta jo 1970-luvulla vedenpinnan lasku erotti sen pohjoisesta altaasta. Altaisiin Jordanjoesta valuva vesi haihtuu Jordaninlaakson voimakkaassa auringonpaahteessa.

Haihtuva vesi jättää jälkeensä suola- ja mineraalikerrostumia. Joet kuljettavat mukanaan eroosion kuljettamaa ainesta.

Ulottui laajimmillaan 65 kilometrin päähän

Kuollutmeri syntyi, kun Arabian laatta törmäsi miljoonia vuosia sitten Euraasian laattaan. Se aiheutti Kuolleenmeren hautavajoaman syntymisen. Aiemmin Välimeri ulottui alueelle asti.

Kuollutmeri puolestaan ulottui laajimmillaan Jordaninlaaksosta noin 65 kilometriä nykyistä eteläreunaa etelämmäksi.

Mereen noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun sedimenttikerroksen.

Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordanvirran tuoma vesimäärä on vähentynyt jatkuvasti, ja Kuollutmeri on supistunut vuosi vuodelta. Kuiva ja kuuma ilmasto muuttuu ilmastokriisin edetessä entistä karummaksi, ja veden haihtuminen kiihtyy.

Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon mineraaleja. Niistä tärkeimpiä ovat magnesium, kalsium, kalium, natrium ja sinkki. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä ruokasuolaa, kaliumia, magnesiumia ja bromia.

Alueella sijaitsee useita altaita, joissa Kuolleenmeren mineraaleja uutetaan haihduttamalla. Pohjoispuolelta vesi johdetaan eteläiselle altaalle keinomenetelmin.

Prosessissa kuluu paljon vettä, vaikka ekologisempia ja vähemmän vettä käyttäviä menetelmiä olisi tarjolla.

Ympäristöjärjestöjen arvioiden mukaan teollisuus on syypää noin 30–40 prosenttiin Kuolleenmeren vedenpinnan laskusta ja haluton investoimaan kalliiseen ja osin epävarmaan moderniin teknologiaan.

Arjessa tunnetumpi teollisuusala ovat Kuolleenmeren kauneustuotteet. Niitä myydään Suomessakin. Paikan päällä on iso ravintola- ja myymäläkompleksi, jossa kosmetiikkaa löytyy joka lähtöön.

Kosmetiikkateollisuuden osuus pinnanlaskuun ei ole järin merkittävä, koska tuotteet tehdään pääosin luonnollisesti syntyvästä mudasta ja mineraalista.

Kuolleenmeren terveysvaikutukset on tunnettu pitkään. Jo kuningatar Kleopatran sanotaan käyneen siellä nauttimassa mutakylvyistä, ja kuningas Herodeksen talvipalatsi Masada sijaitsi alueella.

Kuolleenmeren seutu on monien Vanhan testamentin kertomuksien tapahtumapaikka. Paheellisten Sodoman ja Gomorran kaupunkien uskotaan sijainneen Kuolleenmeren kaakkoisrannalla. Egyptiläiset taas hyödynsivät Kuolleessameressä luonnostaan esiintyvää bitumia vainajien muumioinnissa.

Alueella sijaitsevat myös Khirbet Qumranin luolat. Niistä on löydetty tärkeitä antiikin ajan käsikirjoituksia eli kuuluisat Kuolleenmeren kääröt.

Kauhukuva tulevaisuudesta

Miten Kuolleenmeren sitten käy? Kokonaan se tuskin kuivuu pois, koska sillä on maanalaisia vesilähteitä.

Ympäristöjärjestöt ja molemmin puolin rajaa matkailusta elävät paikalliset pelkäävät, että merestä tulee pelkkä kraatteri, jossa on läikkä myrkyllisen suolaista vettä keskellä.

Erikokoisia kraattereita näkyy jo. Israelin puolella Kuolleenmeren rannoilla on satoja maanvajoamia, joista suurimmat ovat koripallokentän kokoisia. Ne ovat vaarallisia sekä eläimille että ihmisille. 

Mitä enemmän vedenpinta laskee, sitä enemmän monttuja syntyy. Israelissa rantoja on jouduttu sulkemaan maanvajoamien vuoksi.

Lokakuussa 2018 sattui kymmenien ihmisten hengen vaatinut turma Jordanian puolella, kun syöksytulva iski Kuolleen­meren alueella. Valtaosa kuolleista oli 11–14-vuotiaita luokkaretkeläisiä, joiden bussin tulvavesi vei mukanaan.

Vaihtoehtoja Kuolleenmeren pelastamiseksi on pyöritelty vuosikymmeniä, mutta läpimurto ja suuren luokan ratkaisut ovat vielä näkemättä.

On harkittu muun muassa Välimeren veden pumppaamista Kuolleeseenmereen.

Yksi hanke on Jordanian puolella Aqabassa sijaitseva Punaisenmeren vedenkäsittelykeskus, jossa suolaista merivettä käsiteltäisiin juomavedeksi. Jordania käyttäisi juomavettä, mutta myisi sitä myös Etelä-Israeliin. Vastineeksi Israel myisi juomavettä Pohjois-Jordaniaan ja palestiinalaishallinnolle omista vedenkäsittelylaitoksistaan.

Israel käyttää omien laitostensa vesijakelua ja sen katkoja yhtenä keinona painostaa maan palestiinalaisalueita.

On suunniteltu, että Jordanian puolella sijaitsevasta jättilaitoksesta jäljelle jäävää suolalitkua pumpattaisiin Kuolleeseenmereen, jotta pinnanlaskua saataisiin jotenkin hillittyä. Suolaveden johtaminen Kuolleeseenmereen on tosin ympäristön kannalta vaikeampi kysymys. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että kahden koostumukseltaan erilaisen veden sekoittaminen voisi johtaa kemiallisiin reaktioihin, joiden seurauksia on vaikea ennustaa.

Vesiongelmat voisivat parhaimmillaan pakottaa Lähi-idän maat tiiviimpään yhteistyöhön, mikä saattaisi edistää rauhaa. Synkempi mahdollisuus on, että vesi kiihdyttää kiistoja ja levottomuuksia sekä väestöryhmien välisiä ristiriitoja entisestään.

Poliittisilta ulottuvuuksiltaan Kuolleenmeren alue ei ole ainutlaatuinen.

Vedenpinnan laskun seurauksena syntyvät ja jatkuvasti laajenevat maanvajoamat ovat vaarallisia. Israelissa rantoja on jo jouduttu sulkemaan niiden vuoksi. Kieltomerkit varoittavat vaarasta myös Kuolleenmeren rannoilla.

Ilmastokriisin kiihdyttämä aavikoituminen, vesipula ja toisaalta vesien saastuminen piittaamattoman teollisuus- tai maatalouskäytön seurauksena ovat jo pitkään ajaneet ihmisiä asuinsijoiltaan etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Eurooppaan ja kaupunkeihin suuntautuva siirtolais- ja pakolaisvirta kasvaa, kun kotiseutu ei enää ole elinkelpoinen eivätkä perinteiset elinkeinot työllistä.

Yhdysvalloissa ilmastokriisin ja veden kytkös näkyy selvimmin Kaliforniassa. Kun vuoristojen talvinen lumipeite on huvennyt, sen sulaminen ei enää auta vastaamaan maatalouden ja kotitalouksien kasvaneeseen veden tarpeeseen. Ennen vuotta 2014 Kaliforniassa ei säännöstelty pohjaveden käyttöä lainkaan. Kuivien vuosien jälkeen pohjavesivarannot ovat päätyneet aina vain alemmas, jolloin on ruvettu pumppaamaan vettä yhä syvemmältä. Pohjavesi on nyt alempana kuin koskaan aikaisemmin, ja veden käyttöä esimerkiksi kasteluun on rajoitettu tiukasti.

Intiassa ja Bangladeshissa tulvat ovat yhä yleisempiä ja vaarallisempia hirmumyrskyjen ja muiden sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Suomesta katsoen on usein vaikea ymmärtää, kuinka ilmastokriisin konkreettiset vaikutukset näkyvät jo nyt. Vesipula on yksi sen näkyvimmistä ja nopeimmin esiin tulevista muodoista.

Mies kelluu autuaana selällään suolavedessä. Matkailijat tulevat nauttimaan Kuolleestamerestä niin kauan kuin voivat. Kuinka kauan?

Varmaa on vain se, että Kuolleellamerellä ei olisi aikaa odottaa korjaavia toimia.

Mikäli veden väheneminen jatkuu nykytahtia tai jopa kiihtyy, alueesta voi tulla pelkkä aavikoitunut kuumaisema.

Vielä kiinalaiset jatkavat selfienäpsyttelyään ja aurinko jatkaa kiertämistään kuihtuvan ja konfliktien ympäröimän suolajärven yllä.

Auringonlaskut maalaavat Kuolleenmeren maiseman syvän oranssin kautta vaaleampiin sävyihin, ennen kuin pimeys laskeutuu.

Julkaistu: 5.6.2019