Kuntavaaleissa päätetään tulevaisuuden huippu-urheilusta ja kansanterveydestä – "Kuntapoliitikot ovat tärkeässä roolissa päättämässä siitä, onko Suomessa mahdollisuus kasvaa huippu-urheilijaksi vai ei"
Kuntavaalien kampanjoinnin lähtölaukaus ammuttiin jo. Ehdokkaat on asetettu ja kampanjahumu on alkanut. Eduskuntapuolueet ovat kirjoittaneet kuntavaaliohjelmat, joissa ne kertovat tärkeimmät tavoitteensa. Muistavatko puolueet vaaliohjelmissaan kuntalaisten liikuntapalvelut? Kuntalaiset tarvitsevat kunnon liikuntapalveluja voidakseen hyvin. Kuka puhuu liikunnan puolesta kuntapolitiikassa?
Kunnan lakisääteinen tehtävä on tarjota kuntalaisille liikuntapalveluja ja -paikkoja. Tulevissa kuntavaaleissa valitaan kuntapoliitikot päättämään yhteisistä liikunta-asioista. Monen kunnan talous on tiukoilla, ja liikuntapalvelut kamppailevat muiden pakollisten kuntapalvelujen kanssa samoista rahoista. Kuntien urheiluväen on syytä olla hereillä. Niukkuutta jaettaessa jonkun on pidettävä liikunnan ja urheilun puolta.
Liikuntapalvelut eivät ole itsestään selvyys. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja toimivat urheiluseurat kertovat kuntien elinvoimaisuudesta, ja siitä miten hyvin ne tarjoavat palveluja asukkailleen. Esimerkiksi Keskustan vaaliohjelmassa todetaan, että kuntien tulee panostaa kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotta ne säilyttävät elinvoimansa ja vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia.
Kokoomus muistuttaa osuvasti vaaliohjelmassaan, että kuntapolitiikka ei kuulu vain poliitikoille. Kunnan asioista puhutaan ”urheiluseurojen pukuhuoneissa ja työpaikkojen kahvitauoilla”.
– Jokaisen vähänkin politiikasta kiinnostuneen kannattaa lukea vaaliohjelmia läpi. Niissä puolueet kertovat tavoitteitaan tuleville vuosille. Vaaliohjelmissa olevia asioita puolueet ajavat läpi seuraavien vuosien ajan, sanoo valtio-opin dosentti Juha Ylisalo Turun yliopistosta.
”Urheiluväen on syytä kiinnittää huomiota kuntavaaleihin ja ehdokkaisiin.”
Ennen vaaleja kirjoitetuissa vaaliohjelmissa puolueet esittelevät tavoitteitaan tulevalle vaalikaudelle. Mitä eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat sisältävät ja mitä puolueet linjaavat seuraaville vuosille kuntien liikuntatoimeen? Tämän vuoden vaaliohjelmien erikoisuus on, että puolueet ovat laatineet sekä kunta- että aluevaaliohjelmat. Osa puolueista on niputtanut nämä vaalit samaan ohjelmapaperiin.
Urheiluväen on syytä kiinnittää huomiota kuntavaaleihin ja ehdokkaisiin.
– Ehdokasta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten hän on selvillä kuntien palveluista. Puhuuko ehdokas kuntapalveluista, kuten liikuntapalveluista, vai aluevaaliteemoista. Kuntavaalien erikoisuus on se, että monesti äänestetään itselle jo ennestään tuttua ehdokasta, sanoo Ylisalo.
Puolueet ovat kirjoittaneet valtakunnalliset vaaliohjelmat, joissa ne linjaavat yleisiä puolueelle tärkeitä kuntavaalitavoitteita.
– Valtakunnallinen vaaliohjelma linjaa kuntakohtaisia ohjelmia. Mitä konkreettisemmin asia sanotaan, sitä todennäköisemmin sitä myös yritetään toteuttaa. Puolueiden kuntakohtaiset ohjelmat noudattavat samaa linjaa valtakunnallisen ohjelman kanssa. Kuntakohtaisessa ohjelmassa saatetaan määritellä tarkemmin, mitä toimia puolue ajaa tulevaisuudessa eteenpäin, Ylisalo toteaa.
”Neljä vuotta kuntapolitiikassa on lyhyt aikaväli, mutta se on pitkä aika kehittyvälle nuorelle urheilijalle, joka tarvitsee kunnon olosuhteet kehittymiselle.”
Kunnat toteuttavat ruohonjuuritason toimintaa, jolla luodaan tulevaisuuden urheilumenestystä. Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa todetaan, että ”huippu-urheilu lähtee kasvuun paikalliselta tasolta”. Neljä vuotta kuntapolitiikassa on lyhyt aikaväli, mutta se on pitkä aika kehittyvälle nuorelle urheilijalle, joka tarvitsee kunnon olosuhteet kehittymiselle. Kuntapoliitikot ovat tärkeässä roolissa päättämässä siitä, onko Suomessa mahdollisuus kasvaa huippu-urheilijaksi vai ei.
SDP ja kokoomus mainitsevat vaaliohjelmissaan urheiluseurat, ja molempien vaaliohjelmissa vaaditaan urheiluseuratoiminnalle kunnollisia toimintaedellytyksiä kunnissa. Kokoomuksen ohjelmassa todetaankin, että paikallinen urheiluseura on ”paikallisylpeyden symboli”, jota halutaan vaalia.
Kristillisdemokraattien ohjelmassa todetaan konkreettisesti, että puolue haluaa tukea urheiluseuratoimintaa myöntämällä tukia urheiluseuroille ja järjestöille. KD:n mukaan kuntien on kevennettävä avustusprosesseja ja liikuntatapahtumiin liittyvää byrokratiaa.
”Näyttää siltä, että puolueet ovat kirjoittaneet kuntavaaliohjelmissa liikuntaan liittyviä asioita muiden, puolueelle tärkeämpien asioiden joukkoon, toteaa Ylisalo.”
Urheiluseuratoiminta on kunnissa tärkeää. Erityisesti lapsiperheille on tärkeää, että liikuntaharrastukset löytyvät läheltä omasta kunnasta. Pitkät harrastusmatkat eivät sujuvoita perhearkea.
Urheiluhallit, -kentät ja pururadat ovat kuntien tärkeää rakennuskantaa ja niiden ylläpito kuuluu kunnille. Kuntavaaliohjelmissa urheiluinfra muistetaan mainita kaikkien muiden kuntakiinteistöjen joukossa.
Esimerkiksi keskusta mainitsee lähiliikunnan ja liikuntapaikkarakentamisen kaavoituksen yhteydessä. Keskustan mukaan ihmisillä pitää olla mahdollisuus virkistäytyä lähiluonnossa, ja kuntien pitää tarjota maksuttomia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja kuntalaisille. Keskusta haluaa taata myös ikäihmisille mahdollisuudet turvalliseen lähiliikuntaan.
Vihreät ja RKP esittävät toimenpidelistoissaan, että leikkipuistoja, ulkokuntosaleja ja skeittiparkkeja rakennetaan lisää. Kunnolliset urheilukentät ja -hallit ovat tärkeitä lapsille ja nuorille, jotta he voivat kehittyä urheilijan poluillaan. Huonokuntoinen kenttä ei kannusta jatkamaan urheilun parissa.
Puolueet priorisoivat asioita kunnissa.
– Näyttää siltä, että puolueet ovat kirjoittaneet kuntavaaliohjelmissa liikuntaan liittyviä asioita muiden, puolueelle tärkeämpien asioiden joukkoon, toteaa Ylisalo.
Liikuntatoimi on kunnissa lähellä kulttuuri- ja nuorisotoimintaa. Monet puolueet ovatkin niputtaneet kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-asiat eri tavoin yhteen samojen lukujen alle vaaliohjelmissaan. Monen puolueen vaaliohjelmassa vaaditaan, että jokaisella lapsella on oltava oikeus yhteen harrastukseen.
SDP:llä on konkreettinen ehdotus. Puolue haluaisi, että kunnat perustavat rahastoja, joihin kunta ja yksityiset toimijat voivat sijoittaa rahaa. Rahastosta voitaisiin maksaa vähävaraisten lasten harrastuskustannuksia.
Kokoomuksen ohjelmassa nuoria kuntalaisia halutaan opastaa kohti liikunnallista elämäntapaa.
Keskustan toimenpiteissä mainitaan, että jokaisella suomalaisella tulisi olla ikää katsomatta oikeus harrastukseen, koska harrastukset ehkäisevät syrjäytymistä.
Kristillisdemokraateilla on monia konkreettisia vaatimuksia. Puolue haluaa tarjota halvempia maksuja uimahalleihin ja kuntosaleille, jotta erityisryhmillä on mahdollisuuksia liikuntaharrastuksiin. Matalan kynnyksen liikuntapalveluja halutaan, jotta kaikki kuntalaiset saataisiin ohjattua liikunnalliseen elämäntapaan.
”Kristillisdemokraattien ohjelmassa on pitkä luku terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.”
Luontoliikunta nousee esiin monessa vaaliohjelmassa liikuntamuotona. Luontoliikunnan suosio on kasvanut korona-aikana ja sen jälkeen. Monessa kunnassa on helppo panostaa luontoliikuntaan, koska maaseutu ja metsävaltaisessa maassa luonto on kätevästi lähellä kuntalaisia.
Monessa kunnassa luontoliikunnan fasiliteetit ovat jo valmiina. Hiihtoladut ja luontopolut on jo vuosien saatossa tehty. Nyt niiden kunnossapitoon pitäisi kiinnittää huomiota. Mikään puolue ei tosin mainitse niiden kunnossapitoa tai korjaamista ohjelmassaan.
Kristillisdemokraattien ohjelmassa on pitkä luku terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Kristillisdemokraatit ankkuroivat ajatuksensa HYTE-toimintaan eli hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen, joka on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintaa. Puolue haluaa kehittää liikunta-alan, sote-palvelujen ja kuntien välistä yhteistyötä liikkumisen kehittämiseksi kunnissa.
”Liikuntaa voi harrastaa ilman kilpailuvaatimusta tai suuria tavoitteita.”
Vaaliohjelmissa puhutaan liikunnasta. Vain muutamissa ohjelmissa mainitaan urheilu tai urheiluseura. Liikunta-sanan käyttö on ymmärrettävää, koska vaaliohjelmissa halutaan tavoittaa mahdollisimman moni kuntalainen. Monet liikkuvat, mutta vain harvat urheilevat.
Liikuntaa voi harrastaa ilman kilpailuvaatimusta tai suuria tavoitteita. Arkiliikunta sopii monelle ja sillä voidaan luoda hyvinvointia kuntalaisille.
Vaaliohjelmissa arkiliikuntana mainitaankin pyöräily moneen kertaan. Vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ovat kirjoittaneet ohjelmiinsa pyöräilystä ja sen mahdollisuuksista kaupunkisuunnittelun yhteydessä.
Puolueet haluavat lisää pyöräteitä ja -kaistoja, talvipyöräilyn mahdollistamista, tavoitellaan ympäristöetuja ja aikahyötyä liikuttaessa paikasta toiseen.
”Liike NYTin ohjelmasta herättää huomiota, koska puolueenjohtajana toimii Hjallis Harkimo, joka on tunnettu urheiluseurajohtaja.”
Vaaliohjelmia laaditaan puolueissa eri tavoin.
– Puolueen ydinryhmä tai johto todennäköisesti kirjoittaa koko puolueen vaaliohjelman. Koskaan ei tarkkaan kerrota julkisuuteen kuka on ollut kirjoittamassa vaaliohjelmaa, analysoi dosentti Ylisalo.
Kristillisdemokraateilla on vaaliohjelmassaan kattava luku Liikkuva kunta voi hyvin. Voidaan aavistella, että puolueen entiset huippu-urheilijat, puheenjohtaja Sari Essayah sekä pian liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä aloittava Mika Poutala, ovat olleet mukana kirjoitusprosessissa.
Valtakunnallisissa kuntavaaliohjelmissa liikunta- ja urheilu huomioidaan vähiten perussuomalaisten, vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike NYTin ohjelmissa. Erityisesti liikunnan puuttuminen Liike NYTin ohjelmasta herättää huomiota, koska puolueen puheenjohtajana toimii Hjallis Harkimo, joka on tunnettu urheiluseurajohtaja.
”Kuntien urheiluväen on syytä olla huolissaan.”
Totuuden nimissä on todettava, että eri puolueiden valtakunnallisiin kuntavaaliohjelmiin on kirjoitettu kovin vähän liikuntaan ja urheiluun liittyviä asioita. Konkreettisia toimenpiteitä urheiluseurojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen tai liikuntapaikkojen kunnossapitoon on vaaliohjelmista etsittävä suurennuslasilla.
Kuntien urheiluväen on syytä olla huolissaan. Pian valittavat kuntapoliitikot toteuttavat valtakunnallisten kuntavaaliohjelmien sisältöjä. Liikuntaa ja urheilua niissä on vähän. Kuka pitää liikunnan ja urheilun puolta kunnissa tulevina vuosina?
