Kun Tšernobylissa räjähti, Suomen maajoukkue pelasi jääkiekon MM-kisoissa Moskovassa – ”Ei meille tullut mitään ­tietoa asiasta”

Pääkuvassa puolustusvoimien Suojelu-ja säteilykoulun harjoitus vuoden 1986 toukokuussa Tikkakoskella. ­Kuvan tiedoissa ei kerrota, liittyykö harjoitus Tšernobylin onnettomuuteen.

Jos näin kävisi nyt, joka ikinen meistä tietäisi siitä muutamassa tunnissa. Mutta kun vuoden 1986 keväällä sattui maailman pahin ydinvoimalaonnettomuus, se ei selvinnyt suomalaisille päiväkausiin.

Kello 1.23 paikallista aikaa, huhtikuun 26. päivänä, kevätyön pimeys valkeni, kun Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktorin katto räjähti auki. Pari sekuntia ja seurasi uusi, entistä voimakkaampi räjähdys. Se hajotti reaktorin ja lennätti huikean radioaktiivista grafiittia lähiympäristöön.

Räjähdys tappoi heti kaksi voimalan työntekijää. Suurin osa kuitenkin selvisi aluksi hengissä ja ryhtyi selvittämään, mitä oli tapahtunut. Myöhemmin yksi selviytyjistä kuvasi, että auki räjähtäneestä reaktorirakennuksesta kohosi kohti taivasta ionisoituvan ilman muodostama, hyvin kaunis sininen valopilari.

Tšernobylin onnettomuuden silloisessa Neuvostoliitossa, nykyisessä Ukrainassa, aiheutti epäonnistunut turvallisuustesti. Sen seuraukset ­levisivät kauas silloisen Ukrainan ­neuvostotasavallan ulkopuolelle. Reaktoripalo saatiin lopulta sammumaan vasta puolitoista viikkoa onnettomuuden jälkeen.

Savun mukana radioaktiiviset hiukkaset levisivät ympäri Eurooppaa. Myös Suomeen.

Suomessa huhtikuun 26. päivä oli aivan tavallinen 1980-luvun kevätlauantai. Helsingin Sanomat kertoi, että Paavo Väyrynen oli kenttäväen ylivoimainen suosikki presidentti­ehdokkaaksi. Presidentti Mauno Koivisto oli huolestunut neljä viikkoa jatkuneesta virkamieslakosta.