Apu

Kun korona ei parane: Minna Siposen piina on jatkunut neljä kuukautta tartunnasta – ”Kun kerron oireista lääkäreille, he eivät tiedä mitään”

Kun korona ei parane: Minna Siposen piina on jatkunut neljä kuukautta tartunnasta – ”Kun kerron oireista lääkäreille, he eivät tiedä mitään”
Koronavirus jättää osalle sairastuneista vaikeita oireita viikoiksi, jopa kuukausiksi. Virus voi myös laukaista jonkin muun taudin. Tarkkaa tutkimustietoa saadaan kuitenkin vielä odottaa.
Julkaistu: 30.9.2020

Muisti pätkii ja tavarat, kuten silmälasit, ovat hukassa. On kovaa väsymystä,  välillä sumuinen mieli ja vaikea ymmärtää asioita, hengenahdistusta, vatsakramppeja, päänsärkyä, hiustenlähtöä sekä lihas- ja nivelkipuja, jotka herättävät yöllä. Kahvi maistuu ja haisee hirveälle.

– Oireet aaltoilevat. On hyviä päiviä, jolloin jaksan käydä kyläilemässä, ja on huonoja päiviä, jolloin on jo hyvä saavutus, että pääsee aamulla sängystä ylös, kertoo nurmijärveläinen Minna Siponen, 49.

Hän kärsii koronaviruksen jättämistä oireista vielä neljä kuukautta tartunnan jälkeen. Perusterve Siponen sairastui toukokuun alussa. Tauti alkoi kuumeella ja huonolla ololla. Kurkkuun sattui ja yskitti, mutta vain vähän. Hän meni koronatestiin kaksi päivää oireiden alkamisen jälkeen. Tulos oli negatiivinen. Se yllätti.

– Epäilin koronaa, koska tiesin, mistä olin voinut sen saada.

Minna Siponen on yksi niistä koronavirustaudin sairastaneista ihmisistä, joiden oireet ovat jatkuneet kuukausia.

Makuaisti katosi

Siponen työskentelee päiväkodissa 1–4-vuotiaiden ryhmässä. Kun keväällä päivähoidossa olevien lasten määrä väheni, hänet siirrettiin töihin muistisairaiden vanhusten osastolle. Siellä hän hoiti myös koronapotilaita.

Siposen vointi huononi. Maku- ja hajuaisti katosivat. Kymmenentenä sairastamispäivänä Siponen lähti käymään päivystyksessä – tai niin hän ajatteli.

– Toiseksi nuorin lapseni juoksi perääni ja kysyi: äiti, ethän sä kuole. Sanoin, että en, käyn vain lääkärissä ja tulen sitten takaisin. Olinkin sairaalassa 2,5 viikkoa.

"Kaikkein sairaimpien ryhmästä on vaikea sanoa, mikä on koronaviruksen ja mikä kaiken muun, kuten liikkumattomuuden, aiheuttamaa pitkittynyttä toipumista."
Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, HUS

Seuraavana päivänä Siponen joutui tehohoitoon ja hengityskoneeseen. Siitä hänellä ei ole enää muistikuvia.

Samaan aikaan kotona miehelle ja 9- ja 10-vuotiaille pojille nousi kuume. Miehellä todettiin koronatartunta, poikia ei testattu. Perhe sairasti eristyksessä samalla, kun äiti oli tiedottomana sairaalassa.

Siposelta otettiin seitsemän koronatestiä. Kuusi ensimmäistä olivat negatiivisia. Vasta tehohoidossa keuhkoista otettu testi vahvisti tartunnan.

Siponen selvisi ja pääsi sairaalasta kotiin 30. toukokuuta. Hän ajatteli, että nyt piina olisi ohi. Alkaisi toipuminen. Oli kauhea pettymys, ettei niin tapahtunut.

Kun Minna Siponen pääsi sairaalasta, hän oli hyvin heikko. Siponen otti pojat mukaansa ja lähti perheen kesämökille. Siellä he vain olivat, söivät valmisruokia kertakäyttöastioista, nukkuivat päiväunia.

Pitkittyneet oireet tunnetaan maailmalla

Koronaviruksen pitkittyneet oireet ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Englanniksi niistä kärsiviä kutsutaan nimellä long-haulers ja sairautta nimellä long covid.

Tutkimustietoa asiasta on kuitenkin niukasti. Yksi syy siihen on, että tauti on vieläkin varsin uusi eikä sairastuneiden toipumista ole ehditty seurata pitkään.

Eniten tiedetään vakavasti sairastuneiden ja sairaalassa olleiden jälkioireista. Heillä keuhko-ongelmat ovat tyypillisiä.

– Tavallisesti keuhkokuume on yhdessä keuhkolohkossa, eikä iso osa sairastuneista ole täysin toipunut vielä kuukausi sen jälkeen. Koronavirus voi aiheuttaa kaikkien keuhkon osien tulehdusmuutoksen, minkä vuoksi keuhko- ja hengitysoireet jatkuvat pitkään, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista.

Hän lisää, että sarsin sairastaneista kolmanneksella keuhkojen toiminta oli heikentynyt vielä kahden vuoden jälkeen. Uusi koronavirus on sukua sarsille.

Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista kertoo, että sarsin sairastaneista kolmanneksella keuhkojen toiminta oli heikentynyt vielä kahden vuoden jälkeen.

Koronavirusinfektio vaikuttaa veren hyytymiseen. Laskimotukoksia oli joka neljännellä sairaalahoitoon joutuneella, osoitti analyysi Thrombosis Research -lehdessä. Potilailla oli myös keuhkoveritulppia ja aivo- ja sydäninfarkteja.

– Akuutti sairastamisvaihe on vaarallisin, mutta riski on koholla vielä sen jälkeen. Influenssa nostaa veritulppariskiä jopa kuusi kuukautta. Oletan, että koronaviruksen kohdalla riski on koholla vielä voimakkaammin, Järvinen sanoo.

Kuten muutkin infektiot, koronavirus voi laukaista jonkin muun taudin. Sellainen voi olla autoimmuunisairaus tai niveltulehdus, joka aiheuttaa oireita.

Psyykkiset oireet voivat jatkua yli puoli vuotta

Myös psyykkiset vaivat ovat tavallisia. Brittitutkijoiden tekemässä, monia tutkimuksia esittelevässä yhteenvedossa potilailla kuvattiin masennusta, ahdistusta, post-traumaattisen stressin merkkejä ja elämänlaadun heikkenemistä.

– Psyykkisistä syistä johtuva elämänlaadun heikkeneminen voi jatkua pitempään kuin puoli vuotta. Sairaalahoidossa olleista peräti kolmanneksella oli masennusta kuuden kuukauden seurannassa, kertoo professori Anu Kantele Husista ja Helsingin yliopistosta.

Vakavasta infektiosta toipuminen voi kestää kuukausia, muistuttaa professori Anu Kantele. Palautuminen on yksilöllistä.

– Kaikkein sairaimpien ryhmästä on vaikea sanoa, mikä on koronaviruksen ja mikä kaiken muun, kuten liikkumattomuuden, aiheuttamaa pitkittynyttä toipumista, Asko Järvinen lisää.

Kuinka yleisiä jälkioireet ovat? Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Essote selvitti kesäkuussa kaikkien alueen koronavirustartunnan sairastaneiden vointia 1–2 kuukautta paranemisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 48, vain muutamaa ei tavoitettu.

– Jonkinlaisia oireita oli 20–25 prosentilla. Niitä oli enemmän sairaalahoidossa olleilla, mutta myös kotona lievemmän taudin sairastaneilla, kertoo ylilääkäri Hans Gärdström Essotesta.

Tyypillisimpiä oireita olivat väsyneisyys, hengenahdistus, päänsärky ja verenpaineen vaihtelu. Osalla oli ihotuntemuksia, kuten pistelyä ja kihelmöintiä. Muutamilla oli alentunut haju- ja makuaisti.

– Olen saanut hyvää hoitoa sairaalassa ja työterveyshuollossa. Keuhkot on kuvattu ja puhallustestit tehty, mutta kun kerron oireista lääkäreille, he eivät tiedä mitään. Siitä tulee turvaton ja pelottava olo, Minna Siponen kertoo.

Pitkittyneen koronan syistä ei varmuutta

Yhdysvaltain tartuntatautikeskus CDC:n heinäkuisen raportin mukaan 35 prosenttia ilman sairaalahoitoa sairastaneista ei ollut täysin parantunut 2–3 viikkoa positiivisen testin jälkeen.

Britanniassa COVID Symptom Study -tutkimuksessa joka kymmenes koki pitkittyneitä oireita yli kolme viikkoa ja pienempi osa kuukausia. Ihmiset raportoivat oireistaan älypuhelinsovelluksella.

Varmuutta siitä, millä tavoin koronavirus aiheuttaa tällaiset jälkioireet, ei ole. Kyse saattaa kuitenkin olla immuunipuolustuksen toiminnasta. Koronavirus laukaisee osalla hyvin voimakkaan puolustusreaktion.

"Joillakin oireet ovat jatkuneet yli 140 päivää. Mukana on nuoria, aiemmin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka sairastivat taudin kotona."
Joni Savolainen

– Monissa infektioissa juuri immuunipuolustuksen tuottama tulehdusreaktio tuo ne taudin oireet. Itse luulen, että jälkioireita kokevilla immuunipuolustus käy edelleen ylikierroksilla. Se tuo oireita jonkin aikaa, kunnes alkaa rauhoittua, Husin Asko Järvinen arvelee.

On myös oireilevia, joilla koronavirusta ei ole koskaan todettu. Testi on ollut negatiivinen tai testiin ei ole päässyt. Keväällä kaikkia sairastuneita ei testattu, vaan ohje oli sairastaa kotona, jos pystyi.

– Heilläkin oireet ovat todellisia, mutta on vaikea varmentaa, mistä ne johtuvat. Siksi muita syitä pitää sulkea pois.

Oireilevien potilaiden prosenttiosuus

Italialaistutkimuksessa oli mukana 143 potilasta, ja he raportoivat koronavirustaudin jälkeisistä oireista noin 60 päivää ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen. Lähde: Jama 2020 / Angelo Carfi et al.

Oireita ilman vahvistusta

Vantaalainen Joni Savolainen perusti keväällä koronaoireilevien Facebook-ryhmän vertaistukea varten ja on ollut tekemässä kahta kyselyä ryhmäläisille. Ensimmäiseen vastasi yli 500 ihmistä.

Osa kertoi, että koronatartunta oli vahvistettu testillä, osalla vahvistusta ei ollut. Vastaajien kuvaamat oireet olivat kuitenkin samankaltaisia kuin mitä Suomessa ja maailmalla on raportoitu.

– Ihmiset ovat kertoneet yli sadasta eri oireesta. Joillakin ne ovat jatkuneet yli 140 päivää. Mukana on nuoria, aiemmin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka sairastivat taudin kotona, Savolainen sanoo.

34-vuotias Savolainen sairastui itse maaliskuussa. Hän ei joutunut sairaalaan, mutta kokee yhä oireita ja on sairauslomalla työstään it-alalla. Oireet palaavat toistuvasti ja tuntuvat samalta kuin sairastuessa. Sitä kutsutaan relapsiksi.

Minna Siposen sairaus todettiin työperäiseksi. Syyskuun alussa hänen sairauslomaansa jatkettiin kuukaudella. Diagnoosi on yhä covid-19-virusinfektio, vaikka hän pääsi kotiin sairaalasta 30. toukokuuta.

Minna Siponen voi huonosti kotiutumisen jälkeen

Kun Minna Siponen pääsi sairaalasta, hän oli hyvin heikko. Poikien kesäloma oli juuri alkanut. Siponen otti pojat mukaansa ja lähti perheen kesämökille. Siellä he vain olivat, söivät valmisruokia kertakäyttöastioista, nukkuivat päiväunia.

Pojat uivat ja kalastivat. Kun Siponen käveli 20 metrin matkan rantaan katsomaan, tuleeko saalista, jalat olivat pettää ja oli pakko ottaa astmalääkettä. Lääkkeen Siponen sai, kun hän kotiutui sairaalasta.

Rankka kokemus alkoi painaa mieltä. Sairaalassa Siponen oli keskittynyt hengittämiseen – selviämiseen. Pelko siitä, mitä olisi voinut käydä, tuli vasta nyt.

Siposen sairaus todettiin työperäiseksi. Syyskuun alussa hänen sairauslomaansa jatkettiin kuukaudella. Diagnoosi on yhä covid-19-virusinfektio.

– Olen saanut hyvää hoitoa sairaalassa ja työterveyshuollossa. Keuhkot on kuvattu ja puhallustestit tehty, mutta kun kerron oireista lääkäreille, he eivät tiedä mitään. Siitä tulee turvaton ja pelottava olo.

Minna Siposelta otettiin seitsemän koronatestiä. Kuusi ensimmäistä oli negatiivisia.

Ei varmaa syytä, ei varmaa hoitoa

Koska jälkioireiden syytä ei tiedetä, ei tiedetä tarkasti sitäkään, miten niitä kannattaisi hoitaa, Asko Järvinen sanoo. Siksi oireita saatetaan tutkia ja hoitaa yksi kerrallaan.

– Sairaalahoitoon joutuneille aloitetaan verenohennuslääkitys, joka jatkuu kotiuttamisen jälkeen. Tarvittaessa on tehty myös astmatutkimuksia ja käytetty astmalääkkeitä helpottamaan oireita, kertoo Hans Gärdström.

Verenpaineen heittelyä on hankala hoitaa, mutta jos verenpaine pysyttelee korkeana, voidaan aloittaa verenpainelääkitys.

"Ulkokuori ei kerro siitä, mitä koen sisältä. Mieluummin eläisin normaalia arkea. Kaipaan ihan hirveästi työkavereitani ja päiväkodin lapsia."
Minna Siponen

– Tarvittaessa tutkitaan kilpirauhas- ja verensokeriarvo ja otetaan keuhkokuvat. Myös henkistä tukea on tarjottu.

Potilaita voi turhauttaa, jos selitystä huonolle voinnille ei löydy. Asko Järvinen muistuttaa, että on sinänsä hyvä, jos mitään elimellistä vikaa ei havaita.

– Silloin voidaan esimerkiksi lähteä lisäämään rasitusta pikkuhiljaa.

Yleisesti vakavasta infektiosta toipuminen voi viedä pitkään.

– Se voi kestää kuukausia. Monesti aika on paras lääke, Anu Kantele sanoo.

Kun Minna Siponen käveli mökillään 20 metrin matkan rantaan katsomaan kalastavia poikiaan, tuleeko saalista, jalat olivat pettää ja oli pakko ottaa astmalääkettä.

Pitkäaikaisista oireista tarvitaan tutkimustietoa

Brittitutkijoiden tekemässä yhteenvedossa verrattiin tutkimustuloksia covid-taudin sairastaneiden suorituskykyvystä alle kuusi kuukautta ja yli kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen.

– Sekä fyysinen suorituskyky että elämänlaatu olivat lähtötilannetta heikompia kuukausien ajan. Kuuden kuukauden seurannan jälkeen ei vielä päästy sairastumista edeltävään tasoon, vaikka tilanne koheni jonkin verran. Palautuminen on varmasti yksilöllistä ja riippuu myös sairastetun taudin vakavuudesta, Kantele sanoo.

Hän korostaa, että tärkeintä on, että toipuminen etenee, vaikkakin hitaasti.

Elokuussa Joni Savolainen ja muut aktiivit julkaisivat vetoomuksen, jossa vaadittiin lisää tutkimusta pitkäaikaisoireista sekä hoitoa, kuntoutusta ja tukea sairastuneille. Yli 530 ihmistä on allekirjoittanut sen.

– Minusta sairauden voimakkuus on aliarvioitu. Tilanne pitää ottaa vakavasti. Se on myös oikeusturvakysymys. Ihmiset eivät päässeet helmi-maaliskuussa testeihin, ja nyt he eivät saa apua. Sairauslomat ovat kestäneet kuukausia, mikä vaikuttaa ihmisten talouteen, Joni Savolainen sanoo.

Huonompina päivinä Minna Siposen mielessä jäytää huoli, tuleeko hän koskaan terveeksi.

Minna Siposelle on sanottu: Näytät ihan hyvältä ja terveeltä. Saitpahan pitkän kesäloman! Se tuntuu vähättelyltä, vaikka tarkoitus olisi kannustaa.

– Ulkokuori ei kerro siitä, mitä koen sisältä. Mieluummin eläisin normaalia arkea. Kaipaan ihan hirveästi työkavereitani ja päiväkodin lapsia.

Epätietoisuus tulevasta painaa mieltä.

– Huonoina päivinä tulee huoli, tulenko koskaan terveeksi. Jääkö tästä jotakin pysyvää?

Siponen yrittää silti ajatella, että paraneminen etenee ja että vielä hän toipuu.

– En syytä tästä ketään. Minulla oli huono tuuri. Mutta toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei koronavirus aiheuta vain pikkuflunssaa. Osa sairastuu vakavasti, ja osalle jää oireita pitkäksi aikaa.

Kommentoi »