Kuka on paras räppäri? Draken ja Kendrick Lamarin kiistassa oli ensin kyse siitä, sitten siitä, kumpi kohtelee naisia ja lapsia huonommin
Draken ja Kendrick Lamarin välisestä riidasta on tullut musiikkia suurempi.
The Atlanticin englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä. Artikkeli julkaistiin alun perin toukokuussa 2024.
Syntipukkien etsiminen on yksi ihmiskunnan alkukantaisista rituaaleista, joka juontaa juurensa aina Kolmanteen Mooseksen kirjaan, jossa Jumala käskee profeetta Aaronin asettaa kätensä pukin päälle, tunnustaa heimonsa synnit ja lähettää sitten eläimen erämaahan. Historioitsija René Girard esitti aikoinaan, että keskenään sotivat ryhmittymät ovat kautta vuosisatojen ja kulttuurista riippumatta ratkaisseet kiistansa löytämällä yhteisen syntipukin, jota he voivat kollektiivisesti syyttää. Ratkaisu on ruma ja epäoikeudenmukainen, mutta ennen kaikkea katarttinen.
Kenties tämä perinne selittää sen, miksi on ollut niin tyydyttävää seurata, kuinka kaksi 2000-luvun suurinta muusikkoa, Drake ja Kendrick Lamar, ottavat mittaa toisistaan. Viime viikkoina runsaasti huomiota saaneessa räppikiistassa oikeutta käydään tyrmäävien, juonikkaiden biisien voimalla, jotka pursuilevat viittauksia 2020-luvun ajankohtaisiin ilmiöihin: Ozempiciin, disinformaatioon, tekoälyyn, Taylor Swiftiin ja eliittipiirien pedofiilirinkeihin. Supertähtikaksikko on esittänyt niin rajuja syytöksiä toisiaan kohtaan, että cancelointi, nykyajan vakiorangaistus julkkisten toilailuista, ei tunnu riittävän kovalta sanktiolta. Tällä hetkellä Lamar on yleisen mielipiteen mukaan ”voittanut” sodan – mutta siinä tapauksessa kaikkein suurin merkitys on nimenomaan Draken tappiolla. Pääsemme näkemään, kuinka muinaista riittiä sovelletaan nykyaikaan, kuinka yksilö häpäistään suuren yleisön omantunnon puhdistamiseksi.
