Kuka asioitasi hoitaa, jos et itse enää voi? Edunvalvontavaltuutuksella voit valita, kuka omaisuuttasi hoitaa!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Digi- ja väestötietovirasto
Kuka asioitasi hoitaa, jos et itse enää voi? Edunvalvontavaltuutuksella voit valita, kuka omaisuuttasi hoitaa!
Jos terveys pettää, onnettomuus kohtaa tai muistisairaus vie toimintakyvyn, taloudelliset ja muut tärkeät asiat on silti hoidettava. Kun teet edunvalvontavaltuutuksen, voit itse päättää, kuka asioitasi hoitaa kun et itse siihen kykene. Asianajaja Hannu Riihioja kertoo, miksi edunvalvontavaltuutus kannattaisi tehdä ja miten se tehdään.
Julkaistu: 10.5.2021

Oletko pohtinut, mitä tapahtuu, jos sairastut tai joudut esimerkiksi onnettomuuteen sillä seurauksella, että et kykene hoitamaan laskujasi? Tai mitä tapahtuu, jos joudut pysyvästi vuodepotilaaksi ja tulisi tarve myydä esimerkiksi asuntosi? Kun teet edunvalvontavaltuutuksen, voit määritellä itse, kuka asioitasi tällaisessa tilanteessa hoitaa ja miten niitä tulisi hoitaa.

Edunvalvontavaltakirjassa voidaan määritellä muun muassa se, että mitä toivot hoidoltasi sairauden kohdatessa tai miten omaisuutesi jaetaan tai miten taloudellisia asioitasi hoidetaan. Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa kannattaa miettiä, onko olemassa myös muita itselle tärkeitä asioita, joiden hoitamisesta haluaa antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita. Tällaiset ohjeet voivat liittyä omaisuuden myyntiin, sen säilyttämiseen tai varojen käyttämiseen.

Kuka voi olla edunvalvojasi?

Edunvalvojaksi voit itse valita haluamasi luottohenkilön ja valtakirjassa voidaan määritellä, kuinka laajat oikeudet valtuutettu saa. Edunvalvojana voi toimia periaatteessa kuka tahansa valtuuttajan valitsema täysi-ikäinen luottohenkilö. Valtuutettua voi myös vaihtaa, jos mieli luottohenkilöstä muuttuu. Valtakirjassa voit myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.

– Yleensä edunvalvojaksi valitaan puoliso, lapset tai lapsenlapset. Valtuutetulle tulee valita myös sijaisia, eli ensimmäinen ja mahdollisesti myös toinen varavaltuutettu, jos varsinainen valtuutettu on estynyt, sanoo asianajaja, varatuomari Hannu Riihioja Asianajotoimisto Fennosta.

– Voi valita myös toissijaisen valtuutetun siltä varalta, että valtuutettu tai varavaltuutettu tulee pysyvästi estyneeksi, luopuu tehtävästä tai ei ota alun alkaenkaan tehtävää vastaan. Ainakin yhden valtuutetuista on hyvä olla esteetön, eli käytännössä perhepiirin ulkopuolelta, hän sanoo.

Edunvalvoja voi olla esteellinen esimerkiksi siinä tapauksessa, että päämiehen ja valtuutetun välille syntyy eturistiriita. Tällainen voi tulla eteen esimerkiksi omaisuuden jaossa tai jos päämies haluaisi vaikka lahjoittaa omaisuuttaan valtuutetulle. Edunvalvojana ei voi toimia esimerkiksi perinnönjaossa, jossa osapuolena on edunvalvoja itse, hänen puolisonsa tai lapsensa tai toinen hänen edustamansa päämies.

Milloin valtuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Asianajaja Hannu Riihoja sanoo, että periaatteessa kaikkien kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus, mutta yleensä asiaan herätään vasta yli 50-vuotiaina. Suurin osa edunvalvontavaltuutuksista tehdään kuitenkin vasta 60–70-vuoden iässä.

Edunvalvontavaltuutus tehdään yleensä vanhemmalla iällä. Jokaisen meistä olisi kuitenkin hyvä miettiä, että onnettomuus tai sairaus voi koskettaa ketä vain ja milloin vain.

Digi- ja väestötietovirastosta kerrotaan, että etenkin koronavuoden seurauksena edunvalvonnasta on tullut normaalia enemmän kyselyjä. Samaa sanoo Riihioja.

– Koronavuosi on lisännyt edunvalvontavaltuutusten ja myös testamenttien tekemistä, hän kertoo.

Jos henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, hänelle voidaan tomintakyvyn menettämisen johdosta määrätä edunvalvoja. On hyvä muistaa, että toimintakyvyn menettäminen saattaa tapahtua yhtäkkisesti. Edunvalvoja voi olla henkilön läheinen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojaksi määrätään edunvalvontatoimiston yleinen edunvalvoja, jos tehtävään sopivaa henkilöä ei löydy henkilön läheisistä.

Katso tästä alta video edunvalvontavaltuutuksesta!

Valtuutus tulee voimaan vasta sitten, kun lääkäri on lausunnossaan todennut, että tilanne on niin vakava, ettet kykene asioitasi hoitamaan ja kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Valtuutus vahvistetaan vasta sen jälkeen, kun ihminen ei enää kykene hoitamaan asioitaan. Tämä voi tapahtua vasta useiden vuosien kuluttua valtakirjan tekemisestä.

Edunvalvontavaltakirja tehdään yleensä lakimiehen kanssa. Valtakirja kannattaa antaa luottohenkilölle, joka säilyttää sitä siihen asti, kun et itse enää pysty asioitasi hoitamaan. Sen jälkeen se toimitetaan yhdessä lääkärinlausunnon kanssa Digi- ja väestötietovirastolle.

Lakitoimistojen alkuneuvonta on usein maksutonta, mutta asiakirjojen laatiminen on maksullista. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen maksaa muutamia satoja euroja toimistosta ja työn laajuudesta riippuen. Koko prosessi hoituu yleensä parissa tunnissa.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei vähennä tekijän oikeustoimikelpoisuutta silloinkaan kun valtakirja vahvistetaan, vaan valtuuttajan ja valtuutetun toimivalta on rinnakkaista.

Toimi näin, jos haluat tehdä edunvalvontavaltuutuksen:

1. Ota yhteys asianajotoimistoon, lakiasiaintoimistoon tai oikeusaputoimistoon. Netistä kyllä löytyy malleja valtuutuksen tekemiseen, mutta ne eivät osaa huomioida yksilöllisiä tarpeitasi. Juristit osaavat myös kertoa, mitä asiakirjassa on hyvä lukea ja mitä asiankirjan teksti konkreettisesti tarkoittaa.

2. Valitse henkilöt, joihin luotat ja jotka haluat edunvalvojiksesi. Valitse varsinainen valtuutettu. Varavaltuutettuja tarvitaan tilanteisiin, joissa valtuutettu on esteellinen tai muuten estynyt toimimaan. Valitse henkilöt, joihin luotat ja jotka haluat edunvalvojiksesi. Tarvitset heidän henkilötietonsa valtakirjaa varten.

3. Sovi juristin kanssa, mitä valtuutus koskee. Lähtökohtaisesti valtuutus koskee taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitoa, mutta se voi koskea myös valtuutetun edustamista tämän terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa.

4. Tee edunvalvontavaltakirja asiantuntijan, esimerkiksi asianajajan tai lakiasiaintoimiston juristin kanssa. Kun valtakirja on tehty, anna se luottohenkilöllesi säilytettäväksi.

5. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaa hakemuksesta Digi- ja väestötietovirasto. Valtuutus vahvistetaan vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Tämän osoitetaan lääkärinlausunnolla.

Toimi näin, jos olet valtuutettu ja valtakirja tulee vahvistaa:

1. Hanki lääkärinlausunto valtuuttajasta edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista varten.

2. Täytä hakemus edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi.

3. Toimita hakemus, lääkärinlausunto ja alkuperäinen edunvalvontavaltakirja postitse Digi- ja väestötietovirastolle tai toimita ne viraston toimipisteen postilaatikkoon.

4. Asian käsittelyä nopeuttaa, jos hakemuksen liitteenä on valtuuttajan lausuma ja / tai valtuuttajan aviopuolison lausuma. Valtuuttajan lausuma tarvitaan siinä tapauksessa, että hän ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Valtuuttajan lausuman lisäksi tarvitaan yleensä myös hänen aviopuolisonsa lausuma.

5. Päätösmaksu edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta on 130 €.

6. Edunvalvontavaltuutusasian käsittely kestää noin kolme kuukautta.

Kommentoi »