Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tuntuu olevan jatkuvasti otsikoissa. Sote-työryhmän väännöt henkilöityivät pitkälti häneen.

Poliitikkojen toimivallan ulottumattomissa olevan riskimaista palaajien pakkokaranteenin julistaminen hermostutti sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) että elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.).

STM:n viimeviikkoinen linjaus koronatestien kaksinkertaistamisesta taas hämmensi resurssien rajallisuudesta muistuttaneita terveydenhuollon edustajia.

Viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta sanoo, että vaikeina aikoina vaatimukset viestinnän selkeydestä korostuvat.

– Krista Kiurun lausunnoissa on yllättävän paljon kapulakieltä ja kiertelyä. Vastaukset alkavat usein laajalla taustoituksella, jonka kuluessa itse asia jyräytyy jopa tiedotustilaisuuksissa polveilevan virkakielen alle, hän arvioi.

Toisaalta Kiurua on kiitelty ahkeruudesta, omistautumisesta ja kasvamisesta tehtäviensä mukana.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laaja kokonaisuus, jossa on jo vuosia ennen korona-aikaakin ollut ristivetoa sekä henkilö- että organisaatiotasolla vastuualueista, toimista ja viestinnästä. 

Toimintaympäristö vaikuttaa, vaikka toki on myös ministeristä avustajineen kiinni, miten hän ottaa sen haltuun.

Kantola muistuttaa, että ministeriöiden kansliapäälliköt ovat vahvoja toimijoita. Esimerkiksi STM:n Kirsi Varhila on julkisuudessa suhtautunut maskien käyttöön pidättyvästi, joidenkin näkemysten mukaan jopa kielteisesti.

– Varmastikaan ei ole helppo saada ministeriötä haltuunsa, jos virkamiehillä on voimakkaita omia näkemyksiä ja he tuovat niitä julkiseen keskusteluun, Kantola muotoilee.