Kriisiviestinnän katastrofi MM-kisoissa – Norjan mäkijoukkueen puheissa liikaa liukastetta ja liian vähän pitoa
Trondheimin MM-kisoissa Norjan mäkihyppyjoukkueen manipuloidut hyppypuvut paljastuivat skandaaliksi, jonka kriisiviestintä epäonnistui täysin – kieltämisestä syyttelyyn ja vastuun välttelyyn. Kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo avaa mistä on kyse.
Trondheimin MM-kisojen emäntämaa Norja on joutunut kiusalliseen tilanteeseen. Useat mäkihyppyjoukkueen jäsenet ovat jääneet kiinni sääntöjen vastaisen hyppypuvun käytöstä. Tähän mennessä diskattuja ovat Iltalehden mukaan ainakin hopeaa hypännyt Marius Lindvik, viidenneksi tullut Johann André Fordang ja jo avauskierrokseen tyssännyt Kristoffer Eriksen Sundal.
Ilta-Sanomat raportoi, että hylätyiksi päätyivät myös Ingvild Synnøve Midtskogen sekä yhdistetyn Jørgen Gråbak.
Mitä Norjan MM-joukkueen johto tuumaa tällaisesta sopasta? Katsotaanpa viestinnän eri vaiheet.
Kriisiviestinnän lentomäkeen lähdettiin mitä ilmeisimmin valmistautumatta. Norjalaislehti Verdens Gangin eli VG:n mukaan mäkihyppyjoukkueen urheilujohtaja Jan-Erik Aalbu kiisti pokkana syytökset vielä loppuviikosta. Kuulemma “ei ole hyppyasun manipulointia, ei ole huijausta eikä dopingia”, kuten Aalbu iloisesti runoili.
Aalbu epäili Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle, että kyse on vain muiden maiden kateudesta, koska norjalaiset hyppäävät niin pitkälle. Jotkut ovat kuulemma “Norjan perässä”.
Tämä selitys on tietenkin kriisiviestinnän klassikko, sillä kaikkien mielestä omat virheet johtuvat aina muiden kateudesta.
”Lopulta myös Aalbun puheet kääntyivät ympäri, kun Norjan MM-joukkue piti tiedotustilaisuuden sunnuntaina. Ilmeisesti Aalbun aiemmissa puheenvuorossa oli ollut hieman liikaa liukastetta ja liian vähän pitoa.”
Aalbun sanat asettuivat heti lauantaina outoon valoon, kun Norjan valmentaja Magnus Brevig keksi löysentää huijauksen määritelmää. Brevig kertoi ovelasti VG:lle, että “kyseessä ei ollut huijaus vaan sääntörikkomus”.
Tässä kohtaa Norjan viestintä teki sellaisia huitomisliikkeitä, että tuomaripisteet painuivat alas saman tien. Olen aina luullut, että tahallinen sääntörikkomus on faktisesti sama asia kuin huijaus, mutta ilmeisesti Brevig on ollut Putinin viestintäopissa. “Ei tämä ole sota, vaan tämä on erikoisoperaatio.”
Lopulta myös Aalbun puheet kääntyivät ympäri, kun Norjan MM-joukkue piti tiedotustilaisuuden sunnuntaina. Ilmeisesti Aalbun aiemmissa puheenvuorossa oli ollut hieman liikaa liukastetta ja liian vähän pitoa.
“Vi har jukset” kuulutti isoin kirjaimin Norjan suurimman sanomalehden VG:n etusivu. Ei tarvitse osata edes norjaa, sillä otsikosta saa kyllä selvää: “Me olemme huijanneet”.
”Johtajuus ei ole sitä, että voitot jaetaan mutta vastuut vältetään. Johtajan tehtävänä on kantaa vastuu organisaation töppäilyistä eikä esittää tietämätöntä.”
Sunnuntain tiedotustilaisuudessa osa suorituksesta meni putkeen ja osa ei. Anteeksipyyntö oli onneksi suora ja rehellinen. Aalbu pyysi anteeksi yleisöltä, faneilta, kisajärjestäjiltä, sponsoreilta ja muilta kansoilta.
Kiusallista oli silti se, ettei tilaisuudessa nähty lainkaan valmentaja Brevigiä. Hän on ilmeisesti ollut tietoinen muokatuista hyppyasuista, joten hänen olisi pitänyt tulla kertomaan totuus toimittajille. Brevig päätti kuitenkin heittää mieluummin kaverit junan alle ja jättää itse mediainfon väliin.
Myös Aalbulta osa vastuunkantamisesta jäi puolitiehen. Aalbun mukaan huoltohenkilöstö oli tehnyt ompelun, eikä hän edes tiennyt asiasta. Lisäksi hänelle oli kerrottu, että “muutkin maat tekevät samaa”. Väite on lähempänä yläkoululaisen selittelyä kuin johtajan viestintää.
Johtajuus ei ole sitä, että voitot jaetaan mutta vastuut vältetään. Johtajan tehtävänä on kantaa vastuu organisaation töppäilyistä eikä esittää tietämätöntä.
Tuomaristo antaa Norjan mäkijoukkueen kriisiviestinnälle pisteitä 1,5/20.
Kirjoittaja on tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Aition kolumnisti.
