"Koulussa käyminen lisää tasa-arvoa" – 14-vuotias ei halua palata etäopetukseen
Kempeleläinen Mimmi Jakola, 14, menee mielellään lähiopetukseen tänä syksynä. ”Koulussa käyminen lisää tasa-arvoa, koska silloin kaikilla on samat välineet ja mahdollisuudet”, hän sanoo.
Peruskoulut alkavat elokuun toisella ja kolmannella viikolla, ja kouluihin pyrähtää 560 000 lasta ja nuorta. Yhteensä Suomessa on liki miljoona esikoulussa, peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa.
Kempeleläinen Mimmi Jakola, 14, aloittaa kahdeksannen luokan. On mukavaa päästä taas kouluun normaaliin tapaan, vaikka vähän jännittääkin, vaikuttaako koulujen alkaminen koronavirustilanteeseen.
– Lähiopetus on tärkeää niin kauan, kun se on turvallista. Koulussa käyminen lisää tasa-arvoa, koska silloin kaikilla on samat välineet ja mahdollisuudet. Mutta jos koronatilastot alkavat nousta ja kouluissa tulee tartuntoja, silloin on turvallisempaa siirtyä etäopetukseen, hän sanoo.
Jakola on Plan International Suomen lastenhallituksen jäsen. Nuorten vaikuttajaryhmässä on kaksikymmentä 11–18-vuotiasta eri puolelta Suomea. Yksi tavoite on, että nuoret voivat vaikuttaa asioihin.
”Etäopetusta pitäisi harjoitella”
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL antoivat vastikään uuden ohjeistuksen kouluille. Jos lähiopetusta ei voida järjestää turvallisesti, voidaan siirtyä väliaikaisiin poikkeusjärjestelyihin. Esimerkiksi eri ryhmät voivat olla etäopetuksessa vuoroviikoin. Poikkeusjärjestelyt eivät koske 1–3-luokkalaisia.
Viime kevään etäopetuksessa oli aluksi harjoittelemista, Jakola kertoo.
– Ensimmäisinä viikkoina opettajien ja oppilaiden yhteistyö ei toiminut kauhean hyvin, oli erikoisia tehtäviä eikä apua aina saanut silloin, kun tarvitsi. Sitten se alkoi toimia. Joillekin etäopiskelu oli helpompaa, mutta jotkut putosivat tahdista. Olisi tärkeää, että koulu osaisi tukea silloin.
Jakola toivoo, että tämä huomioidaan nyt paremmin.
– Jos oppilaalta puuttuu tietokone, on tärkeää, että koulu voi lainata sitä ja yhdessä harjoiteltaisiin jo koulussa, miten laitteet toimivat ja miten etäopiskellaan.
"Toivottavasti käsidesi riittää"
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeiden mukaan kouluun ei saa tulla hengitystieinfektio-oireisena, ennen kuin koronavirustartunta on suljettu pois testeillä. Koulun tilat tulisi järjestää tavallista väljemmin ja ruokailu tapahtua oman luokan kanssa. Kädet pestään kouluun tullessa ja sieltä lähtiessä. Käsihuuhdetta pitää olla helposti saatavilla.
Keväällä peruskoululaiset palasivat lähiopetukseen lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Jakolan koulussa joka luokka pysyi kaikki oppitunnit samassa luokassa, pulpetit oli järjestelty etäälle toisistaan, opettajat ohjasivat käsien pesuun ja eri luokat ruokailivat eri aikoina.
– Keväällä nämä keinot toimivat meidän koulussa hyvin ja lisäsivät turvallisuuden tunnetta.
Nyt Jakola vaihtaa koulua. Uuden koulun käytännöistä hän ei ollut saanut etukäteen tietoa. Itse hän aikoo huolehtia hyvin käsihygieniasta.
– Keväällä koulussa oli joka luokassa käsidesiä, toivottavasti on jatkossakin. Olen itse miettinyt, että saatan käyttää maskia koulussa.
Planin lastenhallitustyössä Jakolalle tärkeitä asioita ovat ilmastonmuutoksen hidastaminen ja tyttöjen oikeudet.
– Korona on heikentänyt tyttöjen koulutusta kehittyvissä maissa. Jotkut tytöt ovat joutuneet lopettamaan koulun ja menemään töihin talousvaikeuksien vuoksi. He eivät välttämättä pysty palaamaan kouluun, hän miettii.
Näin kouluissa toimitaan
- Kouluun ei saa tulla hengitystieinfektio-oireisena, ennen kuin mahdollinen koronavirustartunta on suljettu pois testeillä.
- Tilat tulee yrittää järjestää tavallista väljemmin ja välttää tai vähentää tarpeettomia fyysisisiä lähikontakteja. Tyhjillään olevia opetukseen soveltuvia tiloja voidaan ottaa opetuskäyttöön.
- Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, jos opetusta ei voida muutoin toteuttaa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön lähiopetuksessa olisi hyvä noudattaa 1–2 metrin turvavälejä.
- Ruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa.
- Henkilökunnan kokoontumisia pitää välttää ja opettajien kokoukset järjestää ensisijaisesti etäyhteyksillä.
- Sekä lapset että aikuiset pesevät kätensä aina tullessaan kouluun ja ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, ulkoa sisälle tullessa, aivastamisen tai yskimisen jälkeen ja kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin.
- Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla.
- Kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, pulpetit ja pöydät, valokatkaisijat ja hanat pyyhitään vähintään päivittäin, mielellään kahdesti päivässä.
- Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.
- Jos lähiopetusta ei voida järjestää turvallisesti, perusopetuksessa voidaan väliaikaisesti siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Arvio tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa. Lähiopetusta ja etäopetusta voidaan esimerkiksi vuorotella niin, että ryhmät ovat etäopetuksessa vuoroviikoin. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske 1–3-luokkalaisia.
- Oppilailla on oikeus kouluruokailuun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, opinto-ohjaukseen sekä opintososiaalisiin etuisuuksiin poikkeusjärjestelyjen aikana.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet oppilaitoksille.
