Näin koronakriisi moukaroi taloutta: ”Euron hajoaminen olisi shokki – Kun Euroopan pankkikriisi toteutuu joka tapauksessa, se menee samassa rytäkässä”
Virus rysäytti talouden EU:ssa, ja erityisesti Italian pankit ovat pahassa jamassa. Mikä on Suomen rooli kriisin maksajana? Synkin asiantuntija suosittelee jo siirtymistä markkaan.
Italiassa koronaan kuoli keväällä yli 33 000 ihmistä. Työssäkäyviä ihmisiä ja kokonaisia perheitä jäi eristysvaiheessa ilman ruokaa länsimaisessa sivistysvaltiossa.
– Lapsilla on nälkä. Etsin ruokaa kuin villieläin. Me hukumme tänne. Hallitus toimii hitaasti, BBC:n uutisissa huhtikuussa haastateltu siivooja Maria Rosa kertoi itkien.
Kenenpä sydäntä siivoojan kertomus ei olisi koskettanut. Kiina kiidätti Italiaan suojaimia ja hoitohenkilökuntaa, kun taas EU-kumppanit pysyivät hiljaa.
Italian valtio ja pankit huusivat EU:ta apuun. Puhtaasti talousmielessä yhtälö on kuitenkin vaikea. Italian hallinto tunnetaan paitsi byrokraattisena myös korruptoituneena toimijana, jonka pankit ovat surkeassa kunnossa.
Ilman Euroopan keskuspankkia Italia olisi jo finanssikriisissä, arvioi London School of Economicsin professori ja Italian valtiovarainministeriön entinen pääekonomisti Lorenzo Codogno Ylen haastattelussa. EKP on ostanut jo aiemmin suuria määriä Italian velkaa. Italian velkaantuminen jatkuu, ja Codognon mukaan maan talous supistuu 14 prosenttia tänä vuonna.
Romahduttaako Italia myös muut?
Jotta koko euro ei ajaudu syvään kriisiin, joko EKP:n tai muiden euromaiden on pelastettava Italia. Italia on niin suuri, että sen talouden romahdus voi romahduttaa myös muut.
Toukokuun lopussa Euroopan komissio vastasi avunhuutoon. Se julkaisi ehdotuksensa koronaelvytyspaketista koko unionille. 750 miljardin euron paketista suuri osa jaettaisiin EU-jäsenmaille avustuksina. Euromääräisesti eniten avustusta saisivat Italia ja Espanja. Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin se saisi avustuksina takaisin, jos komission suunnitelma sellaisenaan hyväksyttäisiin EU-maiden kesken.
Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi 4. kesäkuuta, että Suomi ei sellaisenaan hyväksy esitystä. Hallitus haluaisi paketista lainapainoitteisemman ja pienemmän.
"Kun autetaan toisia, autetaan Suomea"
Tauti ei tunne rajoja. Jos se saadaan nujerrettua koko Euroopassa, se tulee myös hyödyttämään Suomen tilannetta.
– Tarkoitus on auttaa Italiaa selviytymään, mutta samalla tarkoituksena on rahoittaa eurooppalaista kasvua. Mitä nopeammin valtiot toipuvat kriisistä, sitä nopeammin eurooppalaisille ja myös suomalaisille tuotteille ja palveluille on jälleen kysyntää, yliopistotutkija Timo Miettinen sanoo.
Miettinen on erikoistunut eurooppalaiseen aatehistoriaan, filosofiaan ja politiikkaan ja työskentelee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.
– Yhteisestä paketista olisi todennäköisesti hyötyä kaikille eurovaltioille, jos ajatellaan pitkälle tulevaisuuteen.
Miettisen mukaan kauaskantoiset ja viisaat EU:n yhteiset investoinnit liittyisivät esimerkiksi liikenneyhteyksiin ja turvallisuuteen, jolla hän tarkoittaa yhteistä tutkimustyötä, rokotetuotantoa ja pandemian varautumisjärjestelmää.
Euriborkorot kuukausittain
Keskiarvo, todelliset päivät / 360
"Yksin elvyttäjät ovat lyhytnäköisiä"
– Jos vain valtiot yksin elvyttävät, ne pyrkivät pelastamaan lyhyellä aikavälillä vain itselleen tärkeitä yrityksiä kuten vaikkapa lentoyhtiöitä. Euroopan tasolla voitaisiin saada pitkän tähtäimen katse ja uudistava ote eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan, Miettinen sanoo yhteisen euroelvytyksen hyväksi puoleksi.
Miettinen ei silti hurraa Euroopan komission kriisipaketille.
– Kriisipaketeista joudutaan päättämään nopeasti. Kriisitilanteessa ei usein päästä hyvään ratkaisuun, hän sanoo.
"Elpymisrahasto on vaarallinen"
Miten koronan aiheuttamassa talouskriisissä sitten käytännössä käy: Euro hajoaa, valuuttaunioni tiivistyy tai sama meno jatkuu?
– Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Tämä ei voi jatkua, kun ajattelee Italian talouden saamaa iskua, Tuomas Malinen sanoo. Malinen on GnS Economicsin toimitusjohtaja ja pääekonomisti, ja hänellä on taloustieteen dosentin arvonimi Helsingin yliopistossa.
GnS Economics laatii analyysejä, raportteja sekä pitkän aikavälin talousennusteita ja myy niitä asiakkailleen.
Malinen pitää elpymisrahastoa vaarallisena. Hänen tulkintansa mukaan se rikkoo EU:n perussopimuksia ja Suomen perustuslakia.
– EU ei saa ottaa velkaa jäsenmaidensa tuella tai ilman, eikä se varsinkaan saa jakaa sitä jäsenmaille. Mihin tie johtaa, jos annamme ideologioiden mennä ohi meidän oikeusvaltiomme?
Asiantuntijoilla tosin on erilaisia tulkintoja siitä, rikotaanko tässä EU:n perussopimuksia vai ei, sillä kriisin taustalla ovat nyt luonnonkatastrofiin vertautuvan viruksen aiheuttamat poikkeusolot.
Työttömyysaste EU:ssa ja euroalueella
Kausitasoitettu sarja, %
"Euro oli epäonnistunut kokeilu"
Elpymispaketin 750 miljardia olisivat velkarahaa, jonka EU ottaisi rahoitusmarkkinoilta.
– Edesvastuutonta puhetta. Maailmassa on ollut satoja, tuhansia velkakriisejä. Ne osoittavat, että kun otetaan liikaa velkaa, velkakriisi tulee, Malinen jyrisee.
Hän näkee realistiseksi vaihtoehdoksi euron hajoamisen.
– Se olisi kansainvälisille rahoitusmarkkinoille shokki. Mutta kun Euroopan pankkikriisi toteutuu joka tapauksessa, se menee samassa rytäkässä, hän sanoo.
– Jos Italia irtautuisi eurosta nyt vihastuspäissään, uskon, että se lähtisi koko EU:sta. Nyt ei haluta hyväksyä sitä, että euro oli epäonnistunut kokeilu. Eihän Espanjankaan tilanne ole hyvä, mutta pankkisektorilla Italia on pahimmassa nesteessä.
– Toivottavasti Italia selviää vielä kuukausia, tilanne on äärimmäisen paha.
"Käteistä olisi nyt hyvä olla"
Päällä oleva eurokriisi voisi pahimmillaan aiheuttaa korkojen nousua. Silloin luoton saatavuus vähenisi, Malinen sanoo.
– Pahimmassa tapauksessa korttien toiminta häiriintyy. Käteistä olisi hyvä olla määrä, jolla selviäisi kaksi–kolme viikkoa. Nyt kannattaa myös maksaa velkoja pois ja varmistaa, että asuntolainalla on korkokatto. Pankkikriiseissä velallisilla on kovin kohtelu.
Koronan aiheuttama talouskriisi kestää Malisen arvion mukaan vähintään kaksi vuotta ja valoa tunnelin päässä alkaa näkyä 2022.
– Kohtaamme suuren työttömyyden. Pitää varautua siihen, että tässä tulee taloudellisesti hyvin synkkää aikaa. Ei Suomen valtiolla ole varaa auttaa kaikkia, varsinkaan, jos se sitoutuu EU-takuisiin.
(Mobiilikäyttäjä: jos kartta ei näy kunnolla, klikkaa ja zoomaa suuremmaksi)
"Asuntovelallisille hyvää aikaa"
Kaikki tutkijat eivät jaa Malisen synkkää näkemystä. Euron vaihtuminen takaisin markaksi olisi Timo Miettisen mukaan hyvin epätodennäköistä.
– En usko, että Suomi on ensimmäisten lähtijöiden joukossa. Jos eurooppalaisia ratkaisuja ei saada aikaiseksi, Italian tilanne voi käydä vaikeaksi.
Miettinen ei usko, että Suomessa syksyllä tapahtuisi valtava romahdus, vaikka lomautuksia saattaa seurata yt-neuvotteluiden sarja. Koska inflaatio on matalalla ja palkankorotukset jäävät mataliksi, esimerkiksi elintarvikkeet eivät tule kallistumaan.
– Inflaatiota ei kannata pelätä. Asuntovelallisille tämä on hyvää aikaa. Korot ovat matalia pitkään. Jos sen sijaan joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai luopumaan asunnosta, tilanne voi olla toinen. Asunnot pääkaupungin kehyskunnissa ja maalla saattavat entisestään menettää arvoaan.
Miettisen mukaan vuonna 2023 olemme isojen valintojen edessä. Silloin talouskriisi tuntuu myös hyväosaisten elämässä.
– Aletaan puhua veronkorotuksista ja julkisten menojen leikkauksista. Seuraavat vaalit ovat leikkauslistavaalit. Vaikeimmat päätökset on jätetty seuraavalle hallitukselle.
Suomen pankki ei kommentoi hajoamista
Emme kommentoi mitään spekulaatioita euron hajoamisesta, ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista sanoo. Silvon mukaan pahin kriisi näyttäisi osuneen vain keväälle, ja tilanne alkaa korjaantua pikkuhiljaa.
Kannattaako kuitenkin nostaa käteistä pahan päivän varalle?
– En usko, että kannattaa. Jos oman talouden näkymät ovat vakaat, ei ole lomautettuna eikä koe työttömyyden uhkaa, kannattaa jatkaa tavallista viisasta taloudenpitoa entiseen malliin.
– Ei tarvitse vetää vyötä kireälle ja nostaa kaikkea patjan alle.
"EKP pitää ohjauskorkoa alhaalla"
Lainojen kallistumista ei Silvon mukaan tarvitse pelätä.
– EKP on tehnyt paljon rahapoliittisia päätöksiä, jotta tavalliset yritykset ja kotitaloudet saisivat edelleen lainaa. Ohjauskorkoa pidetään matalalla pidemmän aikaa, jotta korot pysyisivät alhaisina pitkään. Suomessa kansallisella tasolla on tehty poliittisia toimenpiteitä, jotta lainahanat eivät kiristyisi ainakaan kovin paljon. Yksittäiset pankit varmasti ovat tällä hetkellä varovaisempia myöntämään lainaa.
Silvo sanoo, että taloustilanne riippuu nyt pandemian kehityksestä.
– Jos Suomi tai jotkin keskeiset toimialat olisivat vielä uudestaan kiinni yhden kuukauden, kustannukset taloudelle ovat todella rajut.
