
Lentoliikenne romahti – Lentäjäliitto huolestui: "Valvomme, etteivät halpalentoyhtiöiden nollatuntisopimukset tai pakkoyrittäjyys rantaudu Suomeen"
Lentoalan ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa. Osa ilman työtä jääneistä lentoemännistä ja stuerteista on hakeutunut terveydenhuollon töihin.
Koronaviruksen vuoksi asetetut matkustusrajoitukset ovat romauttaneet lentoliikenteen. Suomessa Finnair on lomauttanut valtaosan työntekijöistään. Lentokapasiteetista on vähennetty huhtikuun alusta 90 prosenttia. Tappiota yhtiö tekee kaksi miljoonaa euroa joka päivä.
Lentoyhtiön loppuvuoden ohjelmaan kuuluu lentojen asteittainen lisääminen rajoitusten poistuessa. Ohjelmassa on myös mittavat säästötavoitteet. Yhtiön kevään toiset yt-neuvottelut päättyivät toukokuun lopulla. Niissä ilmoitettiin lomautusten jatkosta.
Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen kertoo, että 90 prosenttia Suomen ammattilentäjistä on ollut lomautettuna.
– Lentäjät ovat avainryhmä lentoyhtiöiden menestyksen kannalta. Toivomme, että Finnair ja muut työnantajat uskaltaisivat katsoa koronan aiheuttamien taloudellisten ongelmien yli eivätkä ylimitoittaisi säästötoimia, hän sanoo.
Halpalentoyhtiöiden tyylille jyrkkä ei
Finnair jakaa henkilöstönsä huolen tulevaisuudesta ja tekee kaikkensa, jotta yhtiö selviytyy alan kriisistä, Finnairin henkilöstöjohtaja Johanna Karppi sanoo.
– Koska lentäminen on vähentynyt dramaattisesti, työtä on vähemmän. Finnair haluaa säilyttää elinkelpoisuutensa ja kyvyn työllistää. Siksi Finnair on lomauttanut henkilökuntaansa.
Lentäjäliittoa huolettaa, että koronan vuoksi lentoyhtiöt ryhtyvät leikkauksiin, joita ei olisi normaalitilanteessa helppo tehdä.
– Valvomme myös, etteivät halpalentoyhtiöiden toimintatavat, kuten lentäjien nollatuntisopimukset tai pakkoyrittäjyys rantautuisi Suomeen, Meskanen sanoo.
Valtaosa Finnairin matkustamohenkilökunnasta on ollut lomautettuna. 2 200 työntekijästä töissä on ollut alle sata, kertoo AKT:n ammattiosaston Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtaja Jari Toivonen.
Finnair arvioi, että heinäkuussa tavallisesta lentomäärästä lennetään vajaa kolmannes. Toivosen mukaan lennoilta löytyisi töitä vain 10 prosentille matkustamohenkilökunnasta.
Joulukuussa Finnair tavoittelee 70:tä prosenttia lentomäärästään, mutta alle 40 prosentille olisi töitä.
Alihankintaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta pidetään uhkana
Lentomäärän ja henkilöstön määrän eroa selittää muun muassa se, että Finnair käyttää joillakin kaukolennoilla alihankintayhtiön kautta EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta rekrytoitua suomalaista halvempaa työvoimaa.
Vuonna 2014 alkanut käytäntö kismittää kotimaista matkustamohenkilökuntaa mittavien lomautusten aikana.
– Meidän näkökulmastamme kyse on työehtojen polkemisesta, Toivonen sanoo.
Finnairin Karpin mukaan kyse on siitä, että pienemmäksi arvioidun kysynnän vuoksi ensi vuoden lento-ohjelmaan sisältyy vähemmän kaukolentoja.
Ne työllistävät enemmän henkilökuntaa kuin esimerkiksi Euroopan-lennot. Lisäksi Finnairin lähiliikennettä operoiva Norra lentää omalla henkilöstöllään merkittävän osan lyhyen matkan reiteistä.
Mistä on kyse?
Koronarajoitukset ovat romauttaneet lentojen määrän. Suomessa valtaosa lentäjistä ja matkustamohenkilökunnasta on lomautettuna. Finnair tekee päivittäin kahden miljoonan euron tappion.
